Pintaa syvemmältä

Koskettaako taideteos enemmän, kun sitä katsoo kauemmin?

Taideteoksen tutkiminen on havainnointia, ajattelua, kuvittelua. Taiteen äärellä voimme kokea aistimuksia ja tunne-elämyksiä laidasta laitaan. Käytämme taideteoksen katsomiseen kuitenkin keskimäärin vain muutamia kymmeniä sekunteja. Jääkö meiltä jotain kokematta?

Kun pysähtyy teoksen äärelle pidemmäksi aikaa, voi esittää mielessään kysymyksiä teokselle ja itselle. Mitä huomasin teoksessa ensin? Mitä siitä ajattelin? Muuttuivatko havaintoni ja tulkintani teoksesta, kun annoin sille aikaa? Ensimmäinen hetki teoksen kanssa ei aina paljasta kaikkea. Sama teos voi aiheuttaa moninaisia, ehkä ristiriitaisiakin tunteita. Ensisilmäykseltä ei-esittävästä teoksesta löydämmekin tutuilta tuntuvia aiheita tai muotoja. Teoksen materiaalit voivat yllättää. Keskittymällä hitaaseen katsomiseen tavoittelemme taideteoksesta jotakin vielä enemmän, pintaa syvemmältä.

Teeman taiteilijoita ovat Anja Karkku-Hohti, Illusia Juvani, Eila Minkkinen, Niko Palokangas, Immo Tuominen ja Samu Raatikainen. Tutustukaa teeman teoksiin alavalikosta tai virtuaalinäyttelyssä.

  • Taideteoksen tutkiminen on tarkkaan katsomista – havainnointia, mutta myös ajattelua ja kuvittelua. Taideteoksen äärellä olemme tutkimusretkellä, jossa silmät tekevät kaiken työn. Otetaan seuraavaksi hyvä asento ja keskitytään katsomiseen. Annetaan katseen vaeltaa taideteoksen eri puolilla: ylhäällä, alhaalla, jokaisessa kulmassa ja pienissä yksityiskohdissa. Ei ole kiire mihinkään. Keskittymällä taideteokseen hieman pidempään voimme löytää teoksesta jotakin enemmän, pintaa syvemmältä.

  • Eila Minkkinen, Sammal

    1991, kupari, repoussé, halkaisija 95 cm, syvyys 3,2 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2025

    Samu Raatikainen, Negate

    2009, muste, akryyli ja lyijykynä paperille, 116 x 152 cm, Porin kaupungin taidekokoelma, TM 1996

    Immo Tuominen, Vuodenajat

    1979, akryyli levylle, 161 c 214 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 0566

    Anja Karkku-Hohti, Yösirkus

    2020, guassi paperille, 62,5 x 97,5 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2299

    Illusia Juvani, Boy with a pearl earring

    2018, pigmenttivedos ProSecille, 39 x 44,5 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2271

    Niko Palokangas, Sumu

    2019, öljy ja pastelli kankaalle, 80 x 86 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2284

    Niko Palokangas, Sumu2

    2019, öljy ja pastelli kankaalle, 76 x 86,5 cm, Porin kaupungin taidekokoelma / TM 2285

Keskustelutehtävä: Hitaan katsomisen opas

Taidemuseoissa ja gallerioissa katsomme taideteoksia usein vain 30 sekuntin ajan. Jääkö meiltä silloin jotakin huomaamatta? Ota hyvä asento ja valmistaudu katsomaan taideteosta tarkkaan. Tutki teoskuvaa rauhassa ja anna katseesi kulkea teoksen eri osissa. Keskity katsomiseen aihealue kerrallaan: 

Värit. Tutki teoksen värejä. Mitä värejä näet? Kuvaile värejä tarkasti ja yhdistä ne johonkin tuttuun asiaan (sitruunankeltainen, punainen kuin puseroni).

Muodot. Minkälaisia muotoja tai hahmoja näet? Voit kuljettaa katsettasi rauhallisesti teoksen vasemmasta reunasta oikeaan reunaan pieni osio kerrallaan, ja siirtää sitten katsettasi askel alaspäin ja edetä taas vasemmalta oikealle. Opettaja voi ohjata katsomista tietokoneen hiirellä tai valkokankaalta näyttämällä.

Aihe. Mitä teos mielestäsi esittää? 

Nimi. Anna teokselle nimi. 

Tämän teoksen on maalannut kuvataiteilija Anja Karkku-Hohti. Hän on antanut teokselle nimen Yösirkus, mitä nimi mielestä tarkoittaa? Minkähänlainen tyyppi taiteilija Anja Karkku-Hohti mahtaa olla? Tutustukaa taiteilijaan haastatteluvideon kautta. 

Tutkimustehtävä: Erilaiset esineet

Tämän teeman teoksissa on kuvattu erilaisia pintoja. Tutkikaa niitä teoskuvista sivun alavalikosta. Löydättekö teoskuvista jotakin röpelöistä, terävän näköistä ja kiiltävää?

Etsikää sitten luokasta tai lähiympäristöstä esineitä, joilla on erilaisia pintoja. Esineitä, jotka koskettaessa tuntuvat erilaisilta. Etsikää seuraavat esineet: 

  • Pehmeä 
  • Karhea 
  • Sileä 
  • Kiiltävä 
  • Ryppyinen 
  • Piikikäs 

Voitte jakaa oppilaat kahteen osaan, lähteä tutkimuskierrokselle pienryhmissä ja vertailla lopuksi ryhmien vastauksia. 

Taidetehtävä: Sammal

Keskustelu:

Eila Minkkisen teos on nimeltään Sammal (1991, kupari, repoussé, Porin kaupungin taidekokoelma). Tiedätkö mitä sammal on? Miltä sammal tuntuu? Tämä teos on seinälle ripustettava teos ja sen pinta tulee hieman irti seinästä. Tällaista teosta sanotaan reliefiksi. Jos teoksen pintaa voisi koskettaa, se tuntuisi kovalta ja terävältä, sillä teos on tehty metallista, kuparista. Teos on ympyränmuotoinen ja sen halkaisija on lähes metrin (95 cm). Osaatko arvioida tämän pituuden käsilläsi? 

Oman teoksen maalaaminen

Tarvikkeet: maalaamiseen sopivaa paperia, peite- tai akryylivärit, vesikuppeja, erikokoisia siveltimiä, maalaussieniä tai -töpöttimiä, lyijykynä, sakset ja ympyrämuotti (ämpäri, kattilankansi, hulavanne) paperin leikkaamisen.

Sammal-maalaus tehdään sinisen, sinivihreän ja sinivioletin eri sävyillä. Tavoitteena on tutkia sinisen eri sävyjä, erilaisia maalausvälineitä ja maalata erilaisia pintoja, ei esittävää kuvaa. Oppilaita rohkaistaan kokeilemaan erilaisia maalaustyylejä ja iloitsemaan maalaamisesta. Opettaja voi sekoittaa oppilaille värit valmiiksi tai antaa oppilaiden tutkia värejä itse sekoittamalla. Jos oppilaat sekoittavat värit itse, annetaan heillä enemmän sinisen eri sävyjä (ultramariini ja preussi) ja lisäksi pieni määrä kylmää ja lämmintä keltaista sekä punaista. Maalauspaperi teipataan kiinni maalausalustaan tai pöytään jokaisesta reunasta.

Maalaaminen voidaan aloittaa ohuilla värikerroksilla ja isoilla siveltimillä ja edetä tutkimaan erilaisia pintoja ja värejä yksi maalausväline kerrallaan. Jokaiselle oppilaalle annetaan kolme erilaista maalausvälinettä (leveä sivellin, perussivellin ja maalaussieni). Voitte aluksi kokeilla erilaisia maalausvälineitä testipapereille tai opettaja voi havainnollistaa eri välineiden käyttöä. 

Valmiiden maalausten annetaan kuivua hyvin, jonka jälkeen ne leikataan ympyränmuotoon Eila Minkkisen teoksen tavoin mahdollisimman suuressa koossa. Valmiit maalaukset ripustetaan esille luokkaan ja niitä tarkastellessa voidaan tutkia erilaisia maalausjälkiä ja värisävyjä sekä maalausten herättämiä tuntemuksia; miltä maalaus minusta näyttää (sammal, vesipyörre, liike) ja pohtia maalauskokemusta: missä onnistuin? Pidinkö maalaamisesta? Miksi, miksi en?