HANNA MARNO: ÉDOUARD SAMETTIJALKA

Édouard Samettijalka on Siikaisissa asuvan Marnon paikkasidonnainen puuveistos, jonka valmistuksessa on hyödynnetty lahjoitettuja puumateriaaleja. Työskentelyprosessin aikana on myös luotu Pohjois-Satakuntalaista materiaalikytkösten ja väriesiintymien karttaa, joka tulee esiin siikaislaisten teosta varten lahjoittamissa materiaaleissa sekä teoksen värjäyksessä käytetyissä luonnon väreissä.

Teos on suunniteltu osaksi Porin uudistetun jokirannan maisemaa ja sen tunnelmaa. Taideaukion esityspaikassa huomion voi kiinnittää siihen, miten teos on aseteltuna osaksi maisemaa ja miten joen suihkulähteen prisma ikään kuin täydentää kuvan.

”Ajattelen että Édouardin tarina Porissa Kokemäenjoen varrella Etelärannassa on teos siitä mitkä maiseman ainekset yleensä on. Ne eivät koskaan näy itse maisemanäkymässä. Taiteilijan näkökulmasta maisemassa pyritään näyttämään mennyt, preesens ja tulevaisuus siinä koskaan onnistumatta.”

Teosta valmistaessa Hanna Marno on miettinyt kameran linssiä ajatellakseen maisemasommitelman dynamiikkaa eri kulmista. Kuvanveiston ohella myös elokuvaa ja linssipohjaisia tekniikoita opiskellut Marno rakentaa usein veistosasetelmansa ajattelemalla valokuvaa tai kohtausta.

”Édouard Samettijalka -hahmon nimesin keväällä 2023. Hahmon tunnelma on lähtöisin Diderot’n ’Jaakko Fatalisti ja hänen isäntänsä’ humoristisesta kirjasta. Tärkeä kirja on myös Victoria Finlay:n ’Värimatka materiaalisena lähtökohtana’ ja Harry Salmenniemen ’Uhrisyndrooma’, jossa maalataan värejä poliittisina välineinä mielikuvin. Olen ajatellut myös (taidemaalari Édouard) Manet’n työskentelyn tahallisuutta ja aikalaista provosointia Aamiainen ruohikolla-teoksen lähtökohdasta, joka suututti teininä, mutta jonka olen päättänyt ymmärtää toisin, tarkoituksenmukaisena naljailuna herruudelle.”

Édouard Samettijalka toimii jatkumona Marnon työskentelylle, jossa huomio kohdistetaan materiaaleihin sekä erityisesti erilaisiin väriaineisiin. Teoksen värjäämisessä käytetyn samettijalkasienen värispektri on erityisen kattava ja haastaa myös huomioimaan miten erilaisten materiaalien ominaisuudet tulevat osaksi teosta, muuntaen sitä myös ajan mittaan kiinnostavasti.

”Tämänhetkinen materiaalinen kiinnostukseni on puussa, lähiluonnosta kerätyissä väri- ja sidosaineissa, pigmenteissä ja itsevalaisevissa luonnonmateriaaleissa. Valmistan pääasiassa itse pintakäsittelyaineet. Olen tehnyt siirtymää auto- ja veneteollisuuden materiaaleista viiden vuoden ajan, ja pyrin nykyään soveltamaan niistä oppimiani käytäntöjä uusiutuvien luonnonvarojen materiaaleilla. Materiaalinen siirtymä on muuttanut työni aikajänteitä, suurentanut varastointitarpeitani, mutta myös luonut ympärilleni uusia yhteisöjä ja materiaaliperheitä.”

Marnon työskentelyssä paikallisuus tekemisen eräänlaisena ergonomisena välineenä on tärkeää. Se on paitsi teosten tekemistä niistä materiaaleista, joita on läsnä ja joita kohtaa ympärillä, myös teosten asettamista koettavaksi paikkoihin ja ympäristöihin, jotka ovat lähellä materiaaleja. Édouard Samettijalka teoksen osia hyödynnetään myöhemmin uudestaan osana Siikaisiin suunniteltavaa Puuaarre-teosta.

”Haluan madaltaa kokemisen kynnystä, josta syystä olen lähtenyt ulos galleriasta tekemään paikkasidonnaisia teoksia autiotaloihin, peltoaloille, teiden varsille, metsiin, kaupunkiin, ja olen hylännyt (rakentanut ja purkanut) teoksia vuodesta 2002. ”

BIOGRAFIA: Hanna Marno (s.1981, Helsinki) on kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija, joka asuu ja työskentelee Siikaisissa Satakunnassa. Marno on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta, jonka lisäksi hän on tehnyt opintoja Carnegie-Mellon yliopistossa Pittsburghissa Yhdysvalloissa, opiskellut elokuvaa Pittsburgh Filmmakersissä sekä mediataidetta Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän laitoksella. Marnon teoksia on esitetty laajasti gallerioissa ja taidetiloissa Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi Marno on toteuttanut useita julkiseen tilaan tai luontoympäristöön sijoittuneita teoksia. Tänä kesänä Marnon teoksia on nähtävillä myös Mäntän Kuvataideviikoilla.

LAHJOITTAJAT JA MATERIAALIT:

Siikaisten ja lähialueiden yhteisön lahjoittamat puutavarat: Metsäkonsultti ja lintumies Pöllö-Pekan puuseppäveljen aikoinaan sahaamat puut, Simo ja Pirkko Ahon pahka, Siikaisten kotimuseon vintin puutavara Lea Järviluoman hoitamana, lahokoivu (Jarkko, Merikarvia), Marko ja Mia Vettenranta, Sari ja Tomi Starckin pahkapuu, tammea Seppo Mäkiselältä, puuta Eija Lepistön isän varastoista sekä Ville Vahon varastoista, tervaa Erkki Viljaselta.

Hankitut puut: Pekka Muuttomaa

Sienet: samettijalka, veriseitikki, verihelttaseitikki, kaneliseitikki (Puuvuori), keltahelttaseitikki, karhunkääpä, ryytiorakas.

Pintakäsittelyaineet: sellakka, etanoli, terva, tärpätti, vernissa, pellavaöljy, mäntyhartsi, rautasulfaatti, vehnäjauho, ruisjauho (Satakunta ja Töllin Mylly, Nummi-Pusula), maapigmentit, D4 liima, pulttitavara, ruoho (vihreä väri).

Vaikutteita: Manet’n Aamiainen ruohikolla (1863), maisema sen omistussuhteen näkökulmasta, lonkka, kynnet, keratiinijärjestelmät, samettijalan jalan linja, tattihärmä, nouseva, kaatuva, möyrivä, todistamaton liike, itse puumateriaali, Porin kaupunki, vanhojen tehdasrakennuksien sirous, Reposaaren silta, jokimaisema, Pohjois-Satakunnan metsät, etenkin luonnontilassa oleva pappilan metsä Siikaisissa.

Assistentti: Susanna Vettenranta.

Yleisapu: Ville Vaho

Traktorilogistiikka: Marko Vettenranta

Ruohonleikkaaja: Jarmo Lehtinen

KORSI Eurajoen Säästöpankkisäätiö tukee Porin taidemuseon KORSI-komissio-ohjelmaa vuosina 2024-2026. Hanna Marnon taiteellista työskentelyä ovat tukeneet myös Aktiivinen Pohjois-Satakunta, Svenska Kulturfonden ja Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto.

KORSI-komissio-ohjelma on suunnattu Satakunnassa asuville ja työskenteleville taiteilijoille. Siinä huomioidaan paikallisia erityispiirteitä, tuetaan ja kehitetään taiteen tekemisen käytäntöjä alueella sekä tuodaan nykytaiteen teoksia esille erilaisissa ympäristöissä.