melanie bonajo: Night Soil  

melanie bonajon Night Soil -trilogian teokset: Fake Paradise (2014), Economy of Love (2015) ja Nocturnal Gardening (2016), kuvaavat yhteisöjä, jotka pyrkivät luomaan vaihtoehtoisia elämäntapoja vallitsevassa yhteiskuntajärjestelmässä. Trilogia on puheenvuoro tarpeesta toimia kapitalistisen yhteiskunnan rajoitusten ulkopuolella, luoda uudenlaisia ​​​​ymmärryksiä ihmisistä yhteisöinä ja esittää vaihtoehtoisia näkemyksiä käsitykselle talouskasvusta ja teknologisesta kehityksestä ihmisen olemassaolon luontaisina ja ensisijaisina moottoreina. Teossarjan keskeinen aihe on länsimaisen ihmisen irrallisuuden kokemus luonnosta.  

Teokset ovat muodoltaan kokeellisia dokumentteja, joissa elokuvien naisten tarinat yhdistetään assosiatiivisiin esityksiin ja kohtauksiin. Värikkäät ja monimateriaaliset installaatiot luovat kunkin teoksen ympärille eräänlaisen maiseman, jossa yleisö voi uppoutua teosten teemoihin ja aiheisiin. Installaatiot on tehnyt bonajon pitkäaikainen yhteistyökumppani Théo Demans yhdessä Clemence Seillesin kanssa.   

Fake Paradise

Fake Paradise keskittyy kansalaisliikkeeseen, joka pyrkii hallusinogeenisen huumeen Ayahuascan laillistamiseen. Ayahuasca on psykedeelinen yrttisekoitus, jota useat etniset ryhmät Amazonin ympäristössä käyttävät rituaalisissa tapahtumissa. Ayahuascaa on perinteisesti käytetty fyysisessä ja henkisessä parantamisessa sekä vaihtoehtoisissa lääkinnällisissä käytännöissä.   

Fake Paradise -elokuvassa bonajo tutkii psykedeelisten kokemusten transformatiivista voimaa ja sitä, miten psykedeeliset käytännöt muokkaavat kulttuurisia ekosysteemejä ja vastakulttuureja. Elokuva käsittelee eksistentiaalisten kokemusten ja itseen liittyvän muutostarpeen esiinmarssia nyky-yhteisöissä.   

Economy of Love

Economy of Love esittelee ryhmän nuoria seksityöntekijöitä Brooklynissa, New Yorkissa. He näkevät työnsä keinona ottaa takaisin valtaa ja kykyä vaikuttaa halun ja seksuaalisuuden käsitteiden määrittelyyn miesten hallitsemassa patriarkaalisessa yhteiskuntajärjestyksessä.  

Viitaten sumerilaisiin pyhän prostituution perinteisiin, elokuvan naiset esittävät, että seksuaalisen kehon tyydyttäminen on yhtä pyhä teko kuin sielun tyydyttäminen. Haastaen kapitalistisia käsityksiä seksuaalisuudesta he muodostavat uusia tapoja ymmärtää intiimiyttä ja nautintoa. Samalla teos itsessään laajentaa sosiaalisesti vakiintuneiden sukupuoliroolien kirjoa.   

Nocturnal Gardening

Trilogian kolmas osa, Nocturnal Gardening, käsittelee maanviljelyä ja ruoantuotantoa. Elokuvan neljässä jaksossa eri yhteisöihin kuuluvat naiset luovat tapoja lähestyä maanomistusta, maanviljelyä ja ruoantuotantoa antikolonialistisista ja antikapitalistisista lähtökohdista.   

Solidaarisuudessa muiden kanssa he muotoilevat vastamalleja teolliselle ruoantuotannolle mahdollistaakseen kestävämmän ja harkitsevamman suhteen maahan, luontoon, kasveihin ja eläimiin. Asemoitumalla anarkistisen rakkauden ja huolenpidon kannalle naiset vaalivat uutta etiikkaa rinnakkaiseloomme luonnon kanssa.   

Nocturnal Gardening -videoteos kuuluu Porin kaupungin taidekokoelmaan. Näyttely kokoaa yhteen kaikki Night Soil -trilogian osat sekä videoihin liittyvät installaatiot. Fake Paradise  -installaatio sekä Fake Paradise– ja Economy of Love -videot on lainattu AKINCI-galleriasta Amsterdamista. Economy of Love– ja Nocturnal Gardening -installaatiot on lainattu Maastrichtin Bonnefanten-museosta. Näyttelyn arkkitehtuurin ja installaatiot on suunnitellut Théo Demans yhteistyössä melanie bonajon kanssa ja ne on toteutettu yhdessä Porin taidemuseon avustuksella.  

melanie bonajo on hollantilainen taiteilija, elokuvantekijä, somaattinen seksuaalivalmentaja ja -kouluttaja, ja aktivisti, joka luo immersiivisiä queerejä tiloja. bonajo on kiinnostunut valtavirran ulkopuolella olevista yhteisöistä, jotka elävät tai työskentelevät yhteiskunnan marginaalissa joko kulttuurisen syrjäytymisen vuoksi tai siksi, että he eivät kuulu normatiiviseen järjestelmään. Eettiseen ja empaattiseen rinnakkaiseloon, kehopolitiikkaan, tasa-arvoon ja vaihtoehtoisiin maailman- ja itsetuntemuksen muotoihin liittyvät kysymykset ovat keskeisiä bonajon työssä.  

Yhteistyössä: Bonnefanten Maastricht, AKINCI gallery
Näyttelyä tukee Museovirasto ja Mondriaan Fund.

Kuvatieto: melanie bonajo, Night Soil – Economy of Love, 2015, pysäytyskuva videosta, (C) taiteilija ja AKINCI galleria