Zagros Manuchar: Medya ja Leyla

Zagros Manucharin näyttely Medya ja Leyla esittelee kahden Suomessa asuvan kurdinaisen muotokuvat installaation ja lyhytelokuvan keinoin.

Näyttelyssä on esillä kaksi kokeellista lyhytelokuvaa sekä Medyan ja Leylan lapsuuden valokuvia, koulukirjoja ja koulukaverien jäähyväiskirjeitä. Näyttely kertoo henkilökohtaisen kautta siitä mitä on lapsuus, pakolaisuus, muistot ja kaipaus kotiin.

Medya

Medya
2024, elokuva, video, 9 min 34 s,
väri, stereo, 16:9, 4K.
Installaatiot.

Zagros Manucharin Medya on muotokuva syyrialaistaustaisesta kurdinaisesta. Manuchar hyödyntää lyhytelokuvassaan Medyan oikeita päiväkirjoja, nuoruuden runoja ja valokuvia luoden dokumentaarisen kerrontatavan. Teos vie katsojan Medyan lapsuuteen ja kuvaa leikkejä, muistoja, kadonneita ystäviä, koulunkäyntiä ja naapurin lapsia. Se on tarina lapsuudesta, unelmista ja haaveista sodan ja vainojen keskellä.

Sota, traumat ja terveysongelmat säilyvät ihmisissä pitkään, ja sotaa paenneiden on usein tehtävä mittava työ tunteakseen olonsa turvalliseksi ja päästäkseen kehonsa kanssa harmoniaan. Manuchar on käsitellyt kurdipakolaisten kokemuksia myös Malvan museossa Määränpää-näyttelyssä olevassa teoksessa Kuiskauksia. Teoksessa kuvataan kolmea sotapakolaista ja heidän kokemuksiaan ja muistojaan valokuvien kautta. Pakolaisten on usein pakko hävittää perhevalokuvansa turvallisuussyistä paetessaan, ja harvat säilyneet kuvat ovat omistajilleen suunnattoman arvokkaita.

Taiteilija käsittelee teoksissaan väkivallan ja sodan lisäksi lasten ja naisten kokemuksia sodassa. Manuchar työskentelee tiiviisti kuvattaviensa kanssa ja käyttää teoksissaan heidän muistojaan, nuoruutensa runoja, säveltämiään lauluja, perhealbumeita ja valokuvia. Hänelle on tärkeää, ettei kuvattava ole teoksissa vain kohde, pakolainen, jonka traumoja esitellään vaan itsenäinen toimija ja selviytyjä, joka saa osallistua itse muotokuvansa rakentamiseen. Medyan kanssa Manuchar keskusteli yli vuoden ennen kuvauksia löytääkseen läheisen ja kunnioittavan kuvaustavan. Työ on taiteilijalle henkilökohtainen, sillä hän saapui Suomeen neljävuotiaana YK:n sotapakolaisena ja syntynyt Irakin Kurdistanissa.

Leyla

Leyla
2025, elokuva, video, 11 min 30 s,
väri, stereo, 16:9, 4K.
Installaatiot.

Tämä on Leyla. Olen Leyla. Tässä on Leyla.
Kuuletko minua — näetkö minut?
Lähdin kotoa kello yhdeksän.
Jätin ystäväni yöhön, tavarani taakseni.
Jordanian rajalla odotin veljeäni.
Sain lopulta väärennetyn passin.
Olin liikkeessä, irrallaan.

(Ote Leylan nuoruuden runosta)

Leyla on kaleidoskooppimainen lyhytelokuva ja kuvaus kurdinaisesta. Se koostuu Leylan lapsuuden valokuvista, ystävien jäähyväiskirjeistä, salakuljetustarinasta, ruotsalaisesta tukiperheestä ja siitä mitä on olla Leyla ja vihdoinkin näkyvä.

Tekijätietoja ja kiitokset:

Zagros Manuchar (s. 1990, Sulaimaniyya, Irak) on suomalainen elokuvantekijä ja taiteilija, joka on käsitellyt elokuvallisissa teoksissaan sota-aiheita ja lasten oikeuksia. Hän on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2022. Manuchar on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin Suomessa, mm. Nuoret 2023- näyttelyssä Taidehallissa ja Määränpää-näyttelyssä 2024 Malvassa. Hänen töitään on esitetty myös kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla, näyttelyissä ja kulttuuri-instituuteissa.
Lisäksi hän on julkaissut kolme lasten kuvakirjaa yhdessä kirjailija Leena Parkkisen kanssa Käpykolon väkeä; Syysvieras, 2023, Käpykolon väkeä; Yllätysten talvi, 2024 ja Käpykolon väkeä; Kevätkepponen, 2025.

Taiteilija kiittää Suomen Kulttuurirahastoa, Irakin Naisten Yhdistys ry:tä, Marja Baumgartneria, Kristiina Koivusta, Kirsi Peltosta, Sanna Valtosta, Jorma Saarikkoa ja Leena Parkkista sekä Almaa.
Näyttelyä ja taiteilijan työskentelyä on tukenut myös Taide- ja kulttuurivirasto, Oskar Öflunds Stiftelse ja Kuvasto / VISEK.