Koristekuva

Väristä

/…/
Kuvataiteessa Turner on aistihavaintoon perustuvan värinkäytön edelläkävijä. Vasta varsinaisesti impressionismi taidesuuntana vapautti kokonaan värin sen fyysisestä luonteesta. Nämä taiteilijat kulkivat luonnossa ja siellä näkivät, miten valo eri hetkinä muutti värejä. Impressionismi onkin aistihavaintoon perustuvan värimaalauksen joutsenlaulu.

***

Muutama vuosi sitten halusin maalata tumman maalauksen, jonka nimi olisi ollut ”Out of the Blue and into the Black”. Ajatus syntyi amerikkalaisen rocktähden Neil Youngin samannimisen laulun nimestä. Aikomukseni maalata ei johtunut vain siitä, että pidän tästä laulusta, vaan myös tietämättömyydestäni, sillä luulin nimen yksinkertaisesti viittaavan väriin. Toisin sanoen luulin nimen jotenkin tarkoittavan ”Ulos sinisestä ja sisään mustaan”. Vasta paljon myöhemmin kertoessani aikeistani eräälle englantia osaavalle tuttavalleni sain naurun säestyksellä kuulla, että ”out of the blue” on idiomaattinen sanonta, joka tarkoittaa ”kuin salama kirkkaalta taivaalta”.

”Sanoi kaunis Kaukomieli:
Hyvä oli siellä ollakseni,
Lempi liehaellakseni,
Puut siellä punalle paistoi,
Puut punalle, maat sinelle,
Hopealle hongan oksat,
Kullalle kukat kanervan.”

Näin Lemminkäinen kertoo Saarella oleskelustaan Kalevalassa. Värisanat omivat tärkeän paikan kansalliseepoksessamme. Käsitteen kuten sininen hiekka, sininen heinä tai punainen sää ovat saaneet kansanrunouden tutkijamme harmaiksi. Mistä tällaiset käsitteet juontuvat? Eiväthän ne vastaa luontomme todellista luonnetta? Onni Okkonen on pienessä tutkielmassaan 20-luvulta koettanut löytää selitystä tähän maalaustaiteesta, impressionismista. Hänen mukaansa yllämainitut käsitteet ovat syntyneet siitä miten laulaja on kokenut luonnon määrättynä hetkenä. Ehkä? Entä mahdollinen värisymboliikka? Kalevalassa musta ja keltainen tuntuvat selvästi olevan kohtalon ja kuoleman värejä, mutta mitään tyhjentävää selitystä kalevalaisista värisanoista ei tähän päivään mennessä ole annettu.

***

Niin kuin yllämainituista esimerkeistä käy ilmi värillä on kielessä useampikin merkitys. Yhtä hyvin kuin se tarkoittaa väriä, se myöskin voi ilmaista esim. tunnetta. Kuvataiteessakin voi värin avulla ilmaista tunnetta.
Tämän kaltaista värinkäyttöä kutuutaan ekspressiiviseksi. Mark Rothko kertoo, ettei häntä kiinnosta virittää pelkkiä värisävyjä keskenään harmonisiksi soinnuiksi, vaan hän haluaa värillä herättää ihmisten aitoja perustunteita, niin kuin suru ja ilo.
Miten väri sitten vaikuttaa meihin? Van Gogh kertoo eräässä kirjeessään, millä keinoin hän haluaa yhdessä maalauksessaan ilmentää mielikuvan levosta: ”Seinät ovat kalpean violetit. Lattia punaisia laattoja. Vuoteen ja tuolin puuaines on keltaista kuin tuore voi, lakanat ja tyynyt vihertävän keltaiset, peitto kirkkaan punainen, ikkuna vihreä, pesupöytä oranssi, pesuvati sininen, ovet sinipunertavat. Huonekalujen jykevyyden tulee senkin ilmentää rikkumatonta rauhaa.”
Myöskin Steiner mainitsee eräässä väriä koskevassa kirjoituksessa miten punainen synnyttää hänessä rauhantunteen.
Mutta muistan myöskin lukeneeni, miten italialainen elokuvaohjaaja Antonioni filmatessaan elokuvaa Punainen erämaa kokeili eri värien vaikutusta erään tehtaan työläisiin. Hän maalautti tehtaan sisätiloja ja kertoo mm. miten punainen ympäristö aiheutti työntekijöissä kiihkeyttä sillä seurauksella, että tuotanto nousi, kun taas esim. vihreänsininen vaikutti rauhoittavasti ja tuotanto taas laski.
Kuten esimerkeistä käy ilmi, koemme värit hyvin henkilökohtaisesti, ja niille on vaikea antaa yleispätevää määritelmää. Mutta jos halutaan määritellä värit, tämä voisi toteutua symbolisten tarkoitusten kautta.
Uskonnollinen taide ja sen määrittämät liturgiset värit ovat mm. esimerkki tämäntapaisesta. Mutta väri voi myöskin symbolisoida hyvin maallisia asioita. niinpä esimerkiksi sellaisesta kirjasta kuten ”The state of world-Atlas” voi lukea eri värien avulla, missä maailmassa harjoitetaan kidutusta, missä ihmiset näkevät nälkää tai mitkä maat ovat tänään eniten uhattuina.

 

Carolus Enckell / Taide 5/ 1984.
TeoksessaTAITEEN KIELET / KONSTENS SPRÅK / THE LANGUAGES OF ART. Carolus Enckell. Toimittaneet Jorma Hautala, Jaakko Lintinen, Esko Nummelin. TUTKA – Porin taidemuseon tutkimuksia 5. Porin taidemuseon julkaisuja 80. Finepress, Turku, 2006.


Koristekuva
Etusivulle / Front page      .:.    Edelliselle sivulle / Previous page    Valid HTML 4.0 Transitional Valid CSS!