Porin taidemuseon tilakuvailu

Seisomme jokirannassa Porin taidemuseon edessä, Kokemäenjoki virtaa selkämme takana muutaman kymmenen metrin päässä. Edessämme on harmaan sävyillä maalattu pitkä taidemuseorakennus. Se on entinen tullilaitoksen pakka- ja vaakahuone, joka on valmistunut 1800-luvun loppupuoliskolla. Museon koristeellinen julkisivu edustaa tyylisuunnaltaan uusrenesanssia. Taidemuseo on matala ja yksikerroksinen, ja sen molemmissa päädyissä kohoaa kaksikerroksiset tornit. Julkisivussa on kahdeksan korkeaa kaari-ikkunaa noin viiden metrin välein. Kaari-ikkunat ovat alunperin olleet pakka- ja vaakahuoneen ovia.

Taidemuseon sisäänkäynti on rakennuksen vasemmanpuoleisessa päässä. Oven yllä on musta kaareva katos ja oven edessä on yksi matala porras. Lasiset ulko-ovet avautuvat automaattisesti ja astumme niistä sisään.

Menemme ensin ulko-ovista ja käveltyämme pienen tuulikaapin läpi avautuvat lasiset sisäovet museon aulaan. Aula on suorakaiteen muotoinen huone, sen pitkät seinät ovat edessämme ja takanamme. Takanamme oleva pitkä seinä on ikkunaseinä. Aulan lattia on harmaa, seinä ovat valkoiset ja katto on maalaamatonta puuta. Aulassa on vastaanottotiski ja museokauppa sekä pääsyt museon kahvilaan, veesee-tiloihin, pieneen näyttelytilaan sekä suureen näyttelysaliin.

Kun jäämme seisomaan selin tuulikaapin oviin, ovat naulakkotelineet heti vasemmalla puolellamme, vasemmanpuoleisen seinän vieressä. Edessämme on vastaanottotiski, se on meistä hieman etuoikealla, noin viiden metrin päässä. Suoraan oikealla puolellamme on museokaupan alue.

Vasemmanpuoleisella seinustalla naulakoista eteenpäin on museokahvilan lasiovet. Ovien jälkeen on nurkka, jossa seisoo ihmisenkorkuinen musta kiviveistos, se on Harri Kivijärven teos Purje vuodelta 1979. Meitä vastapäätä, vastaanottotiskin vasemmalla puolella, on oviaukko, josta pääsee veesee-tiloihin sekä lokerikoille.

Edessämme olevalta vastaanottotiskiltä voi ostaa lippuja ja siihen voi maksaa museokaupan ostoksia. Museokaupan alueella, joka on meidän oikealla puolellamme, on pyöreä valkoinen pylväs. Pylvään takana on pieni istuinalue, jossa on pyöreä puinen Artekin pöytä ja Artekin käsinojallisia satulavyötuoleja. Museokaupan keskeltä kohoaa pyöreät kierreportaat yläkerrokseen. Museokaupan seiniä kiertää puiset hyllyköt, joille on aseteltu muun muassa taidekirjoja myyntiin. Kaupan keskellä on matalia puisia hyllyköitä. Museokauppa jatkuu aulan oikeanpuoleiseen seinään saakka.

Vastaanottotiskin oikealla puolella on oviaukko pieneen näyttelytilaan nimeltä Projektihuone.

Kävelemme vastaanottotiskin luokse ja käännymme kulkemaan tiskin suuntaisesti kohti aulan oikeanpuoleista seinää. Suuren näyttelysalin sisäänkäynti on suoraan edessämme. Astumme kaarioven lasiovista sisään näyttelysaliin. Jäämme seisomaan sisäänkäynnin eteen, lasiovet ovat selkämme takana.

Suuri näyttelysali on suorakaiteen muotoinen, pitkä ikkunaseinä on oikealla, ja sen korkeista kaari-ikkunoista näkyy Kokemäenjoki. Ikkunaseinää vastapäätä oleva pitkä seinä on ikkunaton, mutta siinä on kolme ovea joista kaksi johtaa museon lisäsiipeen vieviin yhdyskäytäviin, ja yksi museon sisäpihalle.

Suuri ja valoisa näyttelyhalli on 35 metriä pitkä ja 25 metriä leveä, ja sen pinta-ala on noin 800 neliömetriä. Sali on tyyliltään koruttoman pelkistetty ja selkeälinjainen. Salin katto ja seinät ovat valkoiset, lattia on ruosteenpunaista punatiiltä. Tilassa on kymmenen kappaletta siirreltäviä valkoisia seiniä, joilla voi muunnella tilaa rajaamalla sitä kulloisenkin näyttelyn tarpeiden mukaan. Liikuteltavat seinät ovat nelisen metriä korkeita ja kuutisen metriä leveitä, ja ne roikkuvat kattokiskojen varassa. Seinät voidaan tarvittaessa myös siirtää pois, jolloin salista saadaan suuri yhtenäinen tila. Salissa on myös matalampia valkoisia seinäkkeitä, jotka seisovat omilla jaloillaan. Lisäksi salissa on mustia penkkejä, ne ovat selkänojattomia ja polvenkorkuisia, ja niissä on kapeat metallijalat.

Salin lattia on tehty punatiilistä, jotka on hiottu ja vahattu himmeäkiiltoisella vahalla. Tiilet muodostavat lattialle ruudukon, jonka jokainen tiili on erisävyistä ruskean punaista, poltettua savea. Tiilissä näkyy käytön jälkiä, niissä on kolhuja, naarmuja ja kulumia. Salin lattiaa reunustaa metalliset ilmastointiritilät.

Katon harja kulkee pituussuunnassa salin poikki ja katto on sen kohdalla korkeimmillaan, jolloin lattiasta katon harjaan on seitsemän metriä. Katto on matalimmillaan pitkien seinien yllä, jolloin lattiasta kattoon on viisi metriä.

Sisäkatto on valkoiseksi maalattua aaltopeltiä. Katon harjan molemmilla puolilla kulkee rivi kattoikkunoita, ikkunarivit jatkuvat salin päästä päähän ja niistä suodattuu kuulasta ja valkeaa valoa. Kattoikkunat ovat suorakaiteen muotoisia ja niiden lasi on himmeän maitomaista.

Katossa on erilaisia valkoiseksi maalattuja tukirakenteita, joissa risteilee valokiskoja sekä kiskoja, joita pitkin liikuteltavia seiniä voi siirtää paikasta toiseen. Muina yksityiskohtina mainittakoon katon harjan alla kulkeva koko salin mittainen huoltosilta, sekä tukirakenteiden yläpuolelle vedetyt paksut valkoiset ilmastointiputket.

Salin oikean seinustan kuusi kaari-ikkunaa yltävät lattianrajasta melkein katon tukirakenteisiin asti. Ikkunat ovat pari metriä leveitä ja verhottomia, ja niistä näkyy esteettömästi ulos Kokemäenjoen jokirantaan. Ikkunaseinää vastakkaisella seinällä on kolmet lasiset pariovet. Kahdet ovet johtavat lisäsiipiin, toinen niistä on meistä vasemmalle, lähellä suuren näyttelysalin sisäänkäyntiä, ja toinen taas lähellä salin takaosaa. Kolmas ovi on seinän keskivaiheilla ja se johtaa taidemuseon sisäpihalle, ovi on yleensä suljettu yleisöltä.

Näyttelytila valmistui tähän asuunsa vuonna 1981, suunnitelmat laati arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Ky Kristian Gullichsenin johdolla.

 

Kuvailutulkkausteksti Anu Aaltonen
Kuvailutulkkauskonsultti Jarkko Lauri