Kuvailutulkkaus
Paul Osipow, Musta pääsiäinen, teos vuodelta 1980

Kuvailutulkkaus ja lukija Anu Aaltonen
Kuvailutulkkauskonsultti Jarkko Lauri

Osipowin suurikokoinen teos on maalattu akryylivärein kankaalle. Vaakasuuntaisen teoksen leveys on kolme metriä ja kuusikymmentäkolme senttiä, ja sen korkeus on metri kahdeksankymmentäneljä senttiä.

Teokseen on kuvattu suuri tumma suorakaide, joka on kiinni maalauksen alareunassa, jolloin syntyy vaikutelma, että suorakaide olisi alaosastaan katkennut. Suorakaiteen laaja värikenttä on maalattu läpitunkemattoman tummaksi ja se hallitsee lähes koko kuvapintaa. Erivahvuinen oranssinkeltainen värikenttä reunustaa kapeana suorakaidetta sivuilta ja ylhäältä.

Ensikatsomalta näyttää siltä, että suorakaide on symmetrinen ja suorakulmainen, mutta kun sitä katsoo tarkemmin, huomaa, että sen yläreuna on aivan vähän vino, aivan kuin katsojan silmän härnäämiseksi

Kookkaan suorakaiteen läpitunkematon tumma pinta, sen yläreunan vinous ja alareunan katkeaminen luovat vahvan, vaikeasti selitettävän tunnelman. Teoksen elementit ovat yksinkertaisia, mutta niillä on katsojaan voimakas vaikutus. Suuressa tummassa suorakaiteessa on jotain ehdotonta, se ei tarjoa katsojalle mitään, minkä avulla tunnelmaa voisi selittää.

Suorakaide on aivan tummansininen, melkein musta, ja sen pinta on tasainen ja paksu. Oranssinkeltaisen reunuksen maalipinta on epätasainen, mikä luo vaikutelman, että siinä olisi tummempia ja kirkkaampia alueita. Reunuksen oranssinkeltainen väri sekä suorakaiteen tummansininen väri luovat vierekkäin vahvan kontrastin ja värit voimistavat toisiaan. Tummansininen vaikuttaa melkein mustalta ja oranssinkeltainen loistavan kirkkaalta.

Kun suorakaiteen väriä tarkastelee läheltä, siitä erottuu myös tumman violetin sävyä. Teoksen pinnassa on ohuita maalinoroja, jotka ovat syntyneet, kun runsaasti levitettyä maalia on valunut kangasta alas. Oranssinkeltaisen reunuksen pinnassa näkyy selvästi taiteilijan siveltimen aaltoileva jälki. Siveltimenvedot ovat pitkiä ja kiemurtelevia aivan kuin yhtä pitkää jatkumoa, ikään kuin sivellintä ei olisi juurikaan nostettu maalauksen pinnasta.

Kun oranssinkeltaista pintaa tutkii läheltä, huomaa, että päällimmäisen väripinnan alta erottuu häivähdys toisesta, tummemmasta maalipinnasta. Oranssinkeltaiseen värikenttään on maalatessa roiskunut kaksi ohutta vanaa tummansinistä maalia.