VAAKA- JA PAKKAHUONEESTA TAIDEMUSEOKSI

Carl Johan von Heideken, 1857. <br>Satakunnan Museo. Arkkitehti Gustaf Nyströmin piirustukset tulli- ja pakkahuoneenlaajentamiseksi syyskuu 1896, laajennus valmistui 1897. <br>Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen päätearkisto.
Arkkitehti Gustaf Nyströmin piirustukset tulli- ja pakkahuoneenlaajentamiseksi syyskuu 1896, laajennus valmistui 1897.<br>Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen päätearkisto. Arkkitehti Gustaf Nyströmin piirustukset tulli- ja pakkahuoneenlaajentamiseksi syyskuu 1896, laajennus valmistui 1897. <br>Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen päätearkisto.
Arkkitehti Gustaf Nyströmin piirustukset tulli- ja pakkahuoneenlaajentamiseksi syyskuu 1896, laajennus valmistui 1897.<br> Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen päätearkisto. Arkkitehtuuripiirustukset / architectural plans: Gustaf Nyström, 1896.<br>
Satakunnan Museo.
x


Jokisataman uusi elämä suurpalon jälkeen

Vuonna 1852 syttyi Porin yhdeksäs ja suurin kaupunkipalo. Se tuhosi yli tuhat rakennusta Porin keskustassa. Palon jälkeen kaupunki sai uuden asemakaavan ja jälleenrakennus voitiin aloittaa. Seuraavien vuosien aikana Etelärantaan nousi porvarien rakennuttamien uusrenessanssihenkisten kivitalojen kortteli, Kivi-Pori. Kaupungin jokisataman edustalle alettiin kaavailla uutta vaaka- ja pakkahuonetta sekä tullikamaria. Pakkahuonetta käytettiin tuontitavaran tullaukseen ja säilytykseen.


Pakkahuoneen piirustukset tilattiin kaupunginarkkitehti Carl Johan von Heidekenilta, ja koko korttelin mittainen rakennus valmistui täydentämään jokirantaa vuonna 1860. Joelta katsottuna yksikerroksinen pakkahuone toimi kuin arvokkaana jalustana Carl Ludvig Engelin piirtämälle raatihuoneelle. Julkisivukoristeisiin käytettiin muodikkaana uutuutena markkinoille saapunutta valurautaa.


Vuosisadan loppu oli taloudellisen noususuhdanteen aikaa kaikkialla maailmassa. Tuontitavaran määrä kasvoi nopeasti ja Poriinkin saatiin rautatie, joka päätettiin pakkahuoneen edustalle. Pakkahuone ja makasiinit olivat säännöllisesti täynnä ja tullintoimitus sujui hitaasti. Arkkitehti Gustaf Nyströmiltä tilattiin laajennussuunnitelmat, joissa kaksinkertaistettiin rakennuksen syvyys sekä erotettiin se kahdeksan metriä leveällä Pakkahuoneenkadulla raatihuoneen puistosta. Rakennuksen päädyt korotettiin kaksikerroksisiksi torneiksi.

* * *

New lease on life for river port after great fire

The ninth and the largest fire to raze the town of Pori occurred in 1852. It destroyed over a thousand houses in the centre of the town. After the fire, a new town plan was drawn up, and reconstruction got under way. Over the next few years, a district of neorenaissance stone-built houses emerged at Eteläranta, erected by wealthy burghers. It came to be known as Kivi-Pori, or Stone Pori. Plans were also made for a new building next to the port that would incorporate a weigh house, bonded warehouse and customs office. The warehouse was used for customs clearance and storage of goods.


Drawings for the warehouse were commissioned from town architect Carl Johan von Heideken, and the building, extending the entire length of the town block, was completed at the riverbank in 1860. Seen from the river, the one-storey building seemed almost like the dignified foundation of Carl Ludvig Engel’s town hall. The decorations on the façade were made of cast iron, a fashionable innovation at the time.


The end of the 19th century was a time of economic growth throughout the world. The volume of imports grew rapidly, and the town of Pori got a railroad line that ended in front of the customs house. The bonded warehouse and storage rooms were usually full, and customs process took a long time. Plans for an extension of the building were commissioned from architect Gustaf Nyström, doubling the depth of the building and incorporating the eight-metre-wide Pakkahuoneenkatu street, which separated the customs house from the park behind the town hall. Both ends of the building were raised by one floor.


Ajoittamaton / undated. Satakunnan Museo. 1930-luku / 1930's. Satakunnan Museo.
1930-luku / 1930's. Satakunnan Museo. Satakunnan Kansa 17.12.1948. Kuva / image: Sven Raita. Satakunnan Museo.
Ajoittamaton / undated. Satakunnan Museo. 
1969. Kuva / image: Voitto Niemelä. Satakunnan Museo.

Vilkasta tunnelmaa pakkahuoneella

Uudistettu vaaka- ja pakkahuone otettiin käyttöön syyskuussa 1897. Rakennuksen sisätilat jakautuivat kolmeen osaan: tullikamaritiloihin, pakkahuoneeseen ja makasiineihin. Toisen kerroksen itäpäässä sijaitsivat kaakeliuunein varustetut tullikamaritilat sekä tullinhoitajan huone. Niiden alapuolella olivat lämmitetyt pakkahuonetilat ja leimaushuoneet. Rakennuksen keski- ja länsiosassa oli kylmää varastotilaa sekä takavarikoitujen tavaroiden osasto. Pakkahuonetiloissa järjestettiin myös suosittuja tullihuutokauppoja, joissa myytiin takavarikoitua, valtiolle tuomittua kahvia, tupakkaa, kaakaota sekä sokeria.

* * *

Vigorous business at the warehouse

The refurbished weigh house-warehouse building was inaugurated in September 1897. The interior was divided into three parts: customs facilities, a bonded warehouse and storage rooms. The customs office and customs collector's room were located on the second floor at the eastern end of the building. Below them, on the first floor, were the heated bonded warehouse rooms and stamping rooms. The central part and the western end of the building had cold storage spaces and a section for impounded goods. The warehouse also hosted popular auctions where the public could buy impounded coffee, tobacco, cocoa and sugar.


Lehtileike Björneborgs Tidningin numerosta 31.5.1929:<br>"5) 300.000 mark till Konst- och Konstindustriföreningen i Björneborg såsom grundfond för ett konstmuseum i denna stad: tillsvidare må dock räntorna antingen läggas till kapitalet eller användas för föreningens ändamål;"

Hjalmar Widbomin lahjoitus taidemuseota varten

Toukokuussa 1929 Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys sai kauppias Hjalmar Widbomilta perintönä 300 000 markkaa Poriin perustettavaa taidemuseota varten. Tämä on tiettävästi ensimmäinen aloite taidemuseon saamiseksi Poriin. Vuodesta 1932 alkaen yhdistys käytti testamentin mukaisesti osan perinnön korkotuotoista taidekokoelman kartuttamiseen, mikä vauhditti kokoelman kasvamista. Kokoelma kasvoi merkittäväksi, ja se oli ensimmäinen julkisesti esillä ollut taidekokoelma Porissa.

* * *

Hjalmar Widbom’s donation


In May 1929, the Arts & Crafts Association of Pori inherited 300,000 Finnish marks from the local shop-owner Hjalmar Widblom to establish an art museum in Pori. This was the first known initiative to found an art museum in Pori. From 1932 on, the association started to spend part of their interest yields to compile an art collection, and this practice sped up the accumulation of the collection significantly. As the collection grew, it became the first ever publicly showcased art collection in Pori.


Pori, Eteläranta 1897. Kuva / image: John Englund. Satakunnan Museo.
Vanhoja valokuvia tulli- ja pakkahuoneesta Gustaf Nyströmin suunnittelemien laajennustöiden jälkeen. <br>Satakunnan museon kuva-arkisto.
Vanhoja valokuvia tulli- ja pakkahuoneesta Gustaf Nyströmin suunnittelemien laajennustöiden jälkeen. <br>Satakunnan museon kuva-arkisto.

Jokisatama hiljenee, ajatus taidemuseosta syntyy

1950-luvun lopulla valmistui maantieyhteys Reposaareen uuden sillan kautta, ja jokisataman matkustaja- ja tavaraliikenne alkoi hiljentyä. Pakkahuone- ja tullikamaritoiminta jatkui kuitenkin Etelärannassa, kunnes vuonna 1964 toiminta siirrettiin Mäntyluotoon uuden sataman läheisyyteen. Vanhalle pakkahuonerakennukselle alettiin heti pohtia uutta käyttötarkoitusta. Ajatus taidemuseosta oli syntynyt paikallisen kulttuuriväen etsiessä taidenäyttelyihin sopivia paikkoja Porista. Taidemuseon perustamista kannatti myös mesenaatti ja taidemaailman vaikuttaja Maire Gullichsen, jonka tuki oli ratkaiseva tekijä hankkeen toteutumiselle. Todettiin, että vanha pakkahuone tarjosi parhaimman kuoren taidemuseorakennukseksi sekä arkkitehtuurinsa että sijaintinsa puolesta.

Tullikamarilta vapautuneisiin tiloihin perustettiin ensin kunnallinen taidegalleria, Taidevintti. Se toimi kulttuuritoiminnan kokoontumispaikkana sekä taidenäyttelytilana vuosina 1965-1977. Vuoden 1967 lopulla kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen taidemuseon perustamiseksi. Hankkeen edelle astuivat kuitenkin Satakunnan Museon ja kirjasto-työväenopiston uudisrakennushankkeet ja näin siirsivät taidemuseon toteuttamisen vielä vuosikymmenen päähän. Taidemuseon rakentamisen pitkittyminen ei lannistanut hankkeen kannattajia, vaan pohjaa taidemuseon lopulliselle muotoutumiselle ja toteutumiselle luotiin ahkerasti. Vuonna 1971 Maire Gullichsen perusti nimeään kantavan taidesäätiön, jonka taidekokoelma sijoitettaisiin Porin taidemuseoon. Säätiön säädekirja velvoitti kaupungin toteuttamaan taidemuseohanketta. Gullichsen haaveili, että Porin taidemuseolla olisi ainutlaatuinen abstraktin nykytaiteen kokoelma runkonaan.

* * *

River port slows down, idea of art museum emerges


When a road connecting Reposaari island to the town was built in the late 1950s, traffic of both passengers and goods to the river port began to slow down. The building nevertheless continued to serve as bonded warehouse and customs office until 1964, when all customs operations were moved to Mäntyluoto, close to the new port. Search for a new use for the vacated premises began immediately. The idea of an art museum was first floated when members of the local arts community had scouted for places suitable as exhibition venues. The idea of using the former customs building for the museum was also supported by Maire Gullichsen, influential patron of the arts whose support was vital for the realisation of the plan. It was agreed that the old bonded warehouse offered the best frame for an art museum in terms of both architecture and location. Initially, a municipal art gallery named Taidevintti was established in the building, serving as a meeting place for cultural events and exhibitions from 1965 to 1977.

A motion to establish the art museum was accepted by the town council in late 1967, but the project was delayed on account of new build projects for the Satakunta Museum and a joint library and adult education centre, postponing the implementation of the art museum plans by a decade. Advocates of the museum were not discouraged by the postponement, however, and continued the work to finalise plans for the art museum and to ensure their implementation. In 1971 Maire Gullichsen set up a foundation bearing her name, the collection of which was to be deposited in the future Pori Art Museum. The foundation charter made it conditional upon the city to complete the art museum project. Gullichsen 's dream was to provide a unique collection of abstract modern art as the core of the museum.

X

x

x

x

X


Kulttuuripoliittinen keskustelutilaisuus 17.2.1964<br>
Satakunnan Kansa 17.2.1964:<br>
"Lähiajan ratkaisuna Räike piti taidekellarin aikaansaamista tärkeänä, mutta rinnan sen kanssa on kehiteltävä taidemuseohanketta."<br>
"[---] eniten kannatusta näytti saavan ajatus tullikamarin kunnostamisesta  taidekellarin ja taidenäyttelysalin käyttöön heti, kun sen tilat vapautuvat.
Kaupunginjohtaja Kaivola on tiettävästi yksityisesti kaavaillut nimenomaan tullikamarin käyttämistä kulttuuritarkoituksiin."<br>Leike: Porin taidemuseon kannatusyhdistyksen arkisto Satakunnan Kansa 17.2.1964<br>Tulisiko Porista taidekeskus?<br>
Leike: Porin taidemuseon kannatusyhdistyksen arkisto Aamulehti 14.2.1965:<br>
"Noormarkussa Villa Maireassa pidettiin muutama päivä sitten vuorineuvoksetar Maire Gullichsenin kutsusta kokous, jossa keskusteltiin taidemuseon perustamisesta Poriin. Saapuvilla olleet kaupunginhallinnon, kulttuurilaitosten, taidepiirien ja talouselämän edustajat pitivät aloitteentekijvn ehdotusta varsin kannatettavana ja jo lähiaikoina saataneen hanke mahdollisesti kiteytetyksi."<br>
Leike: Porin taidemuseon kannatusyhdistyksen arkisto
Satakunnan Kansa 25.10.1966: <br>
Taidemuseotoimikunta kehittelemään Porin taidemuseohanketta<br>
Leike: Porin taidemuseon kannatusyhdistyksen arkisto
Satakunnan Kansa 8.1.1967: <br>
Tukholmalainen asiantuntija: Porin tullikamarirakennuksesta saataisiin loistava taidemuseo<br>
Leike: Porin taidemuseon kannatusyhdistyksen arkisto
Uusi Aika 19.11.1968: <br>
Porin taidemuseosta suunnittelusopimus<br>
Leike: Porin taidemuseon kannatusyhdistyksen arkisto

Satakunnan Kansa 20.11.1968<br>Arkkitehti Kristian Gullichsen: Tullikamari ihanteellinen paikka Porin taidemuseoksi<br>
Leike: Porin taidemuseon kannatusyhdistyksen arkisto
Uusi Aika 13.3.1973:<br>Taide puheenaiheena Porissa<br>
Leike: Porin taidemuseon kannatusyhdistyksen arkisto
Satakunnan Kansa 24.1.1974:<br>Into Linturin taidetta Porin tulevalle taidemuseolla<br>
Leike: Porin taidemuseon kannatusyhdistyksen arkisto
Satakunnan Kansa 30.1.1975:<br>Saskiat lahjoittivat Tyrsky-veistoksen Porin kaupungille<br>
Leike: Porin taidemuseon kannatusyhdistyksen arkisto
Satakunnan Kansa 7.5.1976:<br>Lautakunta joka hankkii taidetta<br>
Leike: Porin taidemuseon kannatusyhdistyksen arkisto
Satakunnan Kansa 7.5.1976:<br>Taidemuseohankkeen kirjava historia<br>
Leike: Porin taidemuseon kannatusyhdistyksen arkisto
Aamulehti 12.7.1979.<br>Varastosta taidemuseoksi<br>Leike: Porin taidemuseon lehtileikearkisto Elokuussa 1971: Maire Gullichsenin säätiön perustaminen huomattava taidepolittinen tapahtuma Satakunnan Kansa 13.7.1979.<br>Kulttuuritoimintoja palvelevilla tiloilla entistä suurempi merkitys<br>Marketta Seppälä, Maire Gullichsen-Nyströmer, Olli Närvä, Into Linturi Leike: Porin taidemuseon lehtileikearkisto

1975. Kuva / image: Visa Nurmi. Satakunnan Museo.
1980. Kuva / image: Jalo Porkkala. Satakunnan Museo.
Kristian Gullichsen: luonnos / sketch 1967.
1979. Kuva / image: Sven Raita. Satakunnan Museo.
Taidetta Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmasta / Art from the Collection of Maire Gullichsen Art Foundation 25.9.1981. Kuva / image: Jalo Porkkala. Porin taidemuseo.
Marketta Seppälä, Maire Gullichsen-Nyströmer, Olli Närvä, Into Linturi Satakunnan Kansa 13.7.1979.

Unelma Porin taidemuseosta toteutuu

Vanhan pakkahuoneen saneeraustyöt käynnistyivät vuonna 1978. Vaiheittain toteutettu työ eteni arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Ky Kristian Gullichsenin tekemän suunnitelman pohjalta. Pyörökaariovet muutettiin ikkunoiksi, muutoin julkisivu sai pitää vuoden 1897 ulkoasunsa. Työ toteutettiin vaiheittain, ja ensimmäinen niistä, rakennuksen itäpää, oli valmis taidemuseokäyttöön toukokuussa 1979. Saneerauksen toinen ja kolmas vaihe koostuivat näyttelyhallin katto- ja runkotöistä sekä hallin sisustamisesta. Kylmiksi varastotiloiksi tarkoitetut sisätilat rakennettiin lähes täysin uudelleen. Korkea ja avara näyttelyhalli saavutettiin purkamalla välipohja pois.

Lokakuussa 1980 allekirjoitettiin Villa Maireassa sopimus Maire Gullichsenin taidesäätiön ja Porin kaupungin välillä säätiön hallussa olevan nykytaiteen kokoelman sijoittamisesta Porin taidemuseon peruskokoelmaksi. Gullichsen odotti museolta elävää näyttelytoimintaa. Tavoitteena oli luoda monimuotoinen toimintakeskus klassisen, arvokkaan kuoren sisällä.

Rakennustyöt saatiin päätökseen syksyllä 1981, jolloin järjestettiin museon vihkiäiset sekä Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmanäyttelyn avajaiset.

* * *

Dream comes true


The refurbishment of the former bonded warehouse commenced in 1978. Conducted in stages, the construction proceeded according to plans by Arkkitehdit Ky Kristian Gullichsen. The rounded arch doors were converted into windows, but the façade otherwise retained its 1897 appearance. The work proceeded in stages, with the first part, the east end of the building, completed and ready for use in May 1979. The second and third phases of the project comprised work on the roof, building frame and interior of the main hall. This meant that unheated storage spaces had to be overhauled almost entirely. The tall and spacious exhibition hall was created by taking down the ceiling of the one-storey space.

The Maire Gullichsen Art Foundation and the City of Pori signed an agreement at Villa Mairea in October 1980 concerning deposition of the foundation 's collection of contemporary art to serve as the backbone of the collection of the Pori Art Museum. The goal was to create a versatile space inside a classical, dignified frame, and Gullichsen expected the museum to engage in lively exhibition activities.

The construction was completed in autumn 1981, at which time the museum was inaugurated concurrently with the opening of a collection exhibition of the Maire Gullichsen Art Foundation.


HALLI / HALL. <br>Kuva / Images: Erkki Valli-Jaakola, Porin taidemuseo / Pori Art Museum.
Porin taidemuseon laajennusosa. SIIPI / The Extension of the Pori Art Museum. WING. <br>Kuva / Images: Erkki Valli-Jaakola, Porin taidemuseo / Pori Art Museum.
x


Porin taidemuseon laajennusosa

Vuonna 1999 aloitettiin rakennustyöt taidemuseon laajentamiseksi raatihuoneen mäkeen. Laajennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Ky Gullichsen Vormala arkkitehti Kristian Gullichsenin johdolla. Pohjatöitä varten alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia, jolloin löydettiin paikalla säilytetty, 1640-luvulle ajoitettu kivikellari. Laajennusosa, Siipi, rakennettiin kokonaisuudessaan maan alle ja varustettiin kattoikkunoin. Vanhan Pakkahuoneenkadun ylittävät lasikäytävät rakennettiin yhdistämään taidemuseon päärakennus ja Siipi. Lisäksi museon aula- ja kahviotilat uusittiin. Remontointi- ja rakennustyöt saatiin päätökseen keväällä 2000.

* * *

The Extension of the Pori Art Museum

Work for the extension of the museum on the side facing the town hall began in 1999. The extension was designed by Arkkitehdit Ky Gullichsen Vormala under the leadership of Kristian Gullichsen. The construction was preceded by an archaeological investigation of the site, which revealed a preserved stone cellar dating back to the 1640s. Named Wing, the entire extension was constructed underground and furnished with skylights. Wing was connected to the main building with glazed corridors spanning the old Pakkahuoneenkatu street. The lobby and Café were renovated. The refurbishment and construction works were completed in spring 2000


Lähdeluettelo / reference list

Koivuniemi, Jussi: Joen rytmissä - Porin kaupungin historia 1940-2000, 2004.

Kättylä, Mikko: Pakkahuoneesta modernin taiteen museo? Porin pakkahuoneen uuskäytöstä esitettyjen näkemysten kritiikki historiallisen kehityskulun pohjalta, 1993.

Lääperi, Onerva: Merellisen Porin monet kasvot, 2008.

Paavilainen, Vesa: Liekit muuttivat Porin tulipätsiksi toukokuussa 150 vuotta sitten, Satakunnan Kansa 1.5.2002.

Pori Jazzin historia, porijazz.fi, 24.2.2020.

Teinilä-Huittinen, Leena ja Huittinen, Raimo: Vanha Pori, 1978.

 

Toteutus / creation

Iida Stenhammar, Jasmin Lehtiniemi, Kati Kunnas-Holmström, Anni Saisto

Porin taidemuseo / Pori Art Museum, 2020