PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, FI-28100 PORI, FINLAND
Avoinna ti-su 11-18, ke 11-20. Vapaa sisäänpääsy keskiviikkoisin klo 18-20.
Liput: 5 / 2,5 euroa, Perhelippu 10 euroa.


Näyttelyarkisto


 

  Valitse vuosi:

1979 1980 1981 1982
1983 1984 1985 1986
1987 1988 1989 1990
1991 1992 1993 1994
1995 1996 1997 1998
1999 2000 2001 2002
2003 2004 2005 2006
2007 2008 2009 2010
2011 2012 2013 2014
2015 2016

 

  tai
etsi hakusanalla tai sanan osalla

 

Näyttelyt vuonna 2004

 


VAPAA JA ANONYYMI MONUMENTTI
05.03.2004 - 23.05.2004
JANE & LOUISE WILSON

Jane ja Louise Wilson (s. 1967 Newcastlessa) työstävät yhteistyössä videoinstallaatioita ja valokuvia, jotka tutkivat ihmisen ja arkkitehtonisen tilan välisiä suhteita, erityisesti tiloja jotka ovat suljettuja, salaisia tai unohdettuja. Vapaa ja anonyymi monumentti on useille kankaille levittäytyvä videoinstallaatio, joka käsittelee Koillis-Englannissa sijaitsevien vanhojen teollisuusalueiden arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun myötä läpikäymää muodonmuutosta. Näyttelyn on tuottanut BALTIC, Centre for Contemporary Art, Gateshead. Näyttely on osa Visual Community Network –projektin näyttelyvaihtoyhteistyötä.

Tiedote >>


MG04. TILA-PINTA
05.03.2004 - 23.05.2004
KAIN TAPPER, TOR ARNE, PEKKA RYYNÄNEN, CAROLUS ENCKELL, JUHANI BLOMSTEDT, SILJA RANTANEN, KIMMO KAIVANTO, PER STENIUS, OLLI MIETTINEN, SAM VANNI, ERIK ENROTH


Teoksia Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmista. Värin mahdollisuudet eivät rajoitu vain plastiseen ilmaisuun. Unto Pusan sanoin taide on dynamiikkaa, joka luo oman ympäristönsä - ja samanaikaisesti alistuu tuon saman ympäristön muovattavaksi.

TIEDOTE:

Porin taidemuseo esittelee kevään näyttelyssään MG04 / TILA-PINTA suomalaisen maailmansodan jälkeisen modernismin kehityslinjoja sekä teoriapohjaista, väri ja kuvapinnan roolia pohtivaa ajattelua.

Taidemaalari ja teoreetikko Unto Pusan (1913-1973) näkemyksen mukaan taide on dynamiikkaa, joka luo oman ympäristönsä. Suomalaisen modernin taiteen merkittävimpiin hahmoihin kuulunut Pusa viittasi lauseellaan maalauksen muuttuneeseen rooliin 1900-luvulla. Taideteos ei ollut hänelle enää renessanssimaalarien tavoin ikkuna, joka aukeaa maalauspinnan takana olevaan todellisuuteen. Maalaus ei enää ollut kolmeulotteisesta maailmasta kaksiulotteiselle pinnalle projisioitunut kuva siinä mielessä miten Albrecht Dürer oli opettanut kirjassaan Underweysung der Messung vuonna 1525. Maalarin piti Pusan näkemyksen mukaisesti tutkia kuvapinnan elementtejä ja niiden välisiä suhteita tavoitteenaan universaalin, kulttuurista riippumattoman kielen löytäminen.

Timo Valjakka kirjoitti vuonna 1982 taidemaalari Pekka Ryynäseen taiteesta: ”Maalaus etenee omien lainalaisuuksiensa, synteesien ja kontrastien kautta kohti valmistumistaan. Taiteilijan on oltava uskollinen lähtökohdalleen – ja mikäli sen kadottaa, ei teostakaan synny.”

MG04 / TILA-PINTA –näyttely tutkii modernismin ja Pusa edustaman ajattelun asemaa suomalaisessa sotien jälkeisessä taiteessa sekä Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman roolia maamme kuvataiteen ja modernin kulttuurin kentällä. Viisikymmenluvun jälkikubismin ja konstruktivismin pohjalta kokonaisuus aukeaa moneen suuntaan päätyen vapaan taidekoulun 1970- luvun lopun ja seuraavan vuosikymmenen alun väriteoreettisiin pohdintoihin. Näyttelyssä ovat Pusan lisäksi edustettuina mm. Per Stenius, Sam Vanni, Juhana Blomstedt, Carolus Encekell, Tor Arne ja Pekka Ryynänen. Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman lisäksi näyttelyyn on otettu kaksi teosta museon muista tallennekokoelmista.

***
Vuoden 2004 aikana MEDIApisteessä esitellään informatiivisissa pienoisnäyttelyissä Maire Gullichsenin taidekokoelman varhaisia hankintoja. 5.3. – 16.5. esillä ovat teokset Yngve Bäck, Märta valkoisissa (1933), Helene Schjerfbeck, Omakuva (1915-19926), Gunnar Elfgren, Maire Gullichsenin muotokuva (1935). Näyttelyyn liittyy dosentti Renja Suominen –Kokkosen artikkeli Villa Mairean varhaisesta taidekokoelmasta.



KUVAN ARKKITEHTUURIA
05.03.2004 - 23.05.2004
SAMI LUKKARINEN

Lukkarisen teosten lähtökohtana on moderni suomalainen arkkitehtuuri, josta hän digitaalisesti tuotetun luonnoksen avulla toteuttaa yksittäisistä ruuduista koostuvan maalauksen.

TIEDOTE:

Kuvan arkkitehtuuria –näyttely esittelee Sami Lukkarisen vuosina 2001 – 2003 valmistuneita öljyvärimaalauksia, joiden aiheena on moderni suomalainen kirkkoarkkitehtuuri sekä kansainvälinen funkkisarkkitehtuuri. Sarja on jatkoa Lukkarisen digitaalisen kuvan ja arkkitehtuurin suhdetta tutkivalle projektille.

Lukkarisen maalaamat kirkot on rakennettu 1950-80 –luvuilla ja sijoittuvat pääasiassa lähiöihin ympäri Suomea. Valitut kirkot ovat muotonsa ja ympäristönsä puolesta kiinnostavia ja edustavat Lukkariselle laadukkainta lähiöarkkitehtuuria.

Keskeinen työkalu Lukkarisen maalausprosessissa on Photoshop -kuvankäsittelyohjelma, jossa hän suorittaa maalattavan kuvan valinnan ja sommittelun. Lukkarinen työstää kuvaa vähentämällä kuvan informaation määrää, jolloin pikselit nousevat selvemmin esiin. Pikseleitä kasvattamalla hän tuo näkyväksi tietokoneen logiikan laskea väri-informaatiota. Lopullisessa kuvassa on 800-2000 pikseliä ja satoja eri värisävyjä. Lukkarinen pyrkii kopioimaan pikseleiden värit mahdollisimman tarkasti kankaalle. Tärkeä analoginen elementti maalauksiin syntyy prosessin virheiden ja epätäydellisyyden kautta.

”Uskon vahvasti digitaalisen kuvan ja digitalisaation tarjoavan uusia teknisiä ja sisällöllisiä mahdollisuuksia maalaustaiteelle. Maalatessa kohtaavat paitsi digitaalisen kuvan ja öljyvärimaalauksen erilaiset värijärjestelmät, niin myös niiden aineettomuus ja materiaalisuus. Lopullisessa maalauksessa pyrin löytämään tasapainon modernin arkkitehtuurin, digitaalisen kuvan ja öljyvärimaalauksen välille”, Lukkarinen kertoo.

Lisätietoja näyttelystä: vs. amanuenssi Hannele Kolsio, puh 02-621 1083, email hannele.kolsio@pori.fi
Lehdistömateriaalia: tutkija Teija Lammi, puh 02-621 1082, email teija.lammi@pori.fi

***
Sami Lukkarinen (s. 1976, Jyväskylä) on valmistunut vuonna 2001 Kuvataideakatemian Tila-aikataiteen osastolta. Näyttelyn yhteydessä on saatavilla Lukkarisen teoksia esittelevä Modern Churches kirja.


MAIRE GULLICHSEN JA 1930-LUKU
05.03.2004 - 16.05.2004
YNGVE BÄCK, HELENE SCHJERFBECK, GUNNAR ELFGREN


Yngve Bäck, Märta valkoisissa, 1933 - Helene Schjerfbeck, Omakuva, 1915-1926 - Gunnar Elfgren, Maire Gullichsenin muotokuva, 1935.
Informatiivinen pienoisnäyttely, johon liittyi dosentti Renja Suominen-Kokkosen laatima artikkeli Villa Mairean varhaisesta taidekokoelmasta.

TIEDOTE:

Maire Gullichsen ja 1930-luku
MEDIApiste 5.3. – 16.5.2004

Maire Gullichsenin rooli modernismin merkittävänä puolestapuhujana ja taustavaikuttajana maassamme tiedetään hyvin ja Villa Mairea taidekokoelmineen on kansainvälisesti tunnettu. Porin taidemuseon pienoisnäyttely ja dosentti Renja Suominen-Kokkosen tutkimus johdattavat katsojan kokoelman juurille, tutustumaan sen syntyyn.

Helene Schjerfbeckin maalaus Omakuva (1915-26), Magnus Enckellin akvarelli Nuorukainen ja joutsen (1916), Wäinö Aaltosen Sydämeni laulu (1932-34) sekä Vapaan taidekoulun opettajien työt kuten Yngve Bäckin Märta valkoisissa (1933) ja Torger Enckellin Kukka-asetelma (1934) kuuluvat Maire Gullichsenin varhaisiin taidehankintoihin. Vuonna 1939 valmistuneen Villa Mairean taidekokoelma tunnetaan ja se on saanut paljon julkisuutta osakseen. Maire ja Harry Gullichsenin koteihin hankittiin taidetta jo ennen Villa Mairean valmistumista. Nämä taideteokset eivät kuitenkaan ole kaikki samoja, joita olemme tottuneet yhdistämään Villa Maireaan tai joita Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman yhteydessä on esitelty.

Kuten dosentti Renja Suominen-Kokkonen toteaa, Gullichsenin pariskunnan taidekokoelman alku oli alleviivatun kotimainen. Siihen valikoitui jo alusta lähtien niin tasoltaan kuin myös hinnoiltaankin merkittäviä teoksia. Kokoelmaan heijastui myös Maire Gullichsenin oma taideharrastus, Vapaan taidekoulun kontaktit sekä koulun piiriin kuuluvien taiteilijoiden tukeminen.

MAIRE GULLICHSEN JA 1930-LUKU –näyttely käynnistää Porin taidemuseossa Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmaa esittelevän näyttelyiden sarjan, joka jatkuu kesällä LARS-GUNNAR NORDSTRÖM JA JAZZ –näyttelyllä. Syksyllä 2004 ilmestyy Renja Suominen-Kokkosen aiheeseen liittyvä tutkimus Porin taidemuseon julkaisusarjassa.

Lisätietoja näyttelystä: Vs. taidemuseonjohtaja Esko Nummelin, puh 02-6211085, email esko.nummelin@pori.fi
Lehdistömateriaalia: tutkija Teija Lammi, puh 02-6211082, email teija.lammi@pori.fi


RIEN - SIINÄKÖ KAIKKI?
04.06.2004 - 05.09.2004
VELI GRANÖ & TUOVI HIPPELÄINEN

Veli Granön ja Tuovi Hippeläisen laajassa yhteisnäyttelyssä RIEN – siinäkö kaikki? nousevat esiin ideoiden, kuvien, kertomusten ja muistojen kautta rakentuvat maailmankuvat ja elämäntarinat. Näyttelykokonaisuus rakentuu elämän kuvaukseksi, metaforiseksi matkaksi ihmisen elämään. Näyttelyn teokset tarkastelevat ihmisen tapoja rakentaa todellisuutta ja luoda merkityksiä sekä arvojen murrosta ja maailmankuvan muutosta. Näyttelyyn liittyy savityöpaja taidemuseon veistospihalla, joka on avoinna kaikille museon aukioloaikoina. Porin taidemuseon tuottama näyttely on osa Visual Community Network –projektia ja se kiertää projektin yhteistyömuseoissa BALTICissa ja BildMuseetissa 2004-2005.

Tiedote >>

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-88-X
Veli Granö & Tuovi Hippeläinen: RIEN – siinäkö kaikki?/ RIEN – Is That
All?/ RIEN – är det allt?
Porin taidemuseo 4.6.-5.9.2004-10-06
Tuottaja: Porin taidemuseo
Toimitus: Hannele Kolsio
Artikkelit: Arja Elovirta, Harri Kalha, Juhani Vähämäki, Kari Yli-Annala
Graafinen suunnittelu: Hella Pakaslahti
Käännökset: Tomi Snelmman, Accent Språkservice Sweden AB
Käännökset alkusanoista ja kuvateksteistä: Katarina Torvalds-Wiik
Paino: Salpausselän Kirjapaino Oy, Hollola 2004
Kannet: Rivers Jazz 120g
Paperi: Artic Volume 130g
Valokuvat: Veli Granö, Tuovi Hippeläinen, Hannle Kolsio (s.14), Mirja Ramstedt-Salonen (s. 16-17)
Erkki Valli-Jaakola (s. 4,10,12,24,31,40,74-75,77,124,126,128-129,133,135,140,152-153)
© Porin taidemuseo, taiteilijat, kirjoittajat, valokuvaajat
HUOM! Teoksessa väärä ISBN-numero!
Paino: Salpausselän kirjapaino 2004
Porin taidemuseon julkaisuja 70 / Pori Art Museum Publications 70
Laajuus: 158 s


LARS-GUNNAR NORDSTRÖM JA JAZZ
04.06.2004 - 05.09.2004


Lars-Gunnar Nordström Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmissa. Porin taidemuseon suomalaista modernismia ja Maire Gullichsenin kokoelmia esittelevä näyttelysarja jatkuu. MEDIApisteen pienoisnäyttely haastaa katsojan tutkimaan konkretismin mestarin Lars-Gunnar Nordströmin (s.1924) matemaattisen täsmällisen maalaustaiteen suhdetta jazz-musiikin vapaamuotoiseen ilmaisuvoimaan. Nordström valitsee laajasta jazz-musiikin kokoelmastaan teoksiinsa liittyvää musiikkia.

Tiedote >>


MIKÄ ON TÄRKEÄÄ?
3. ARS BALTICA VALOKUVATAITEEN TRIENNAALI

17.09.2004 - 21.11.2004



Ars Baltica. Kolmas Itämeren alueen valokuvataiteen triennaali. Taiteilijat: Knut Åsdam (N), Bigert & Bergström (S), Agnieszka Brzezanska (PL), Aristarkh Chernyshev (RU), Oskar Dawicki (PL), Miklos Gaal (FIN), Ilkka Halso (FIN), Isabell Heimerdinger (D), Elsebeth Jørgensen (DK), Anne Szefer Karlsen (N), Eve Kask (EE), Joachim Koester (DK), Tatyana Liberman (RU), Wiebke Loeper (D), Wolfgang Plöger (D), Arturas Raila (LT), Gatis Rozenfelds (LV), Johanna Rylander (S), Jari Silomäki (FIN), Florian Slotawa (D), Irma Stanaityte (LT) Näyttelyn ovat koonnet Dorothee Bienert, Berliini; Lars Grambye, Kööpenhamina; Lolita Jablonskiene, Vilna.

Tiedote >>


MAIRE GULLICHSEN JA 1930-LUKU II
17.09.2004 - 21.01.2005
MAGNUS ENCKELL, ELLEN THESLEFF

Informatiivinen pienoisnäyttely, johon liittyy dosentti Renja Suominen-Kokkosen artikkeli Villa Mairean varhaisesta taidekokoelmasta.

TIEDOTE:

Maire Gullichsen ja 1930-luku II
MEDIApiste 17.9. – 21.11.2004

Maamme modernismin varhaisvaiheita kartoittava pienoisnäyttelyiden sarja jatkuu Porin taidemuseon MEDIApisteessä. MAIRE GULLICHSEN JA 1930-LUKU II –näyttely rakentaa yhdessä Helsingin yliopiston taidehistorian lehtorin, dosentti Renja Suominen-Kokkosen artikkelin kanssa mielenkiintoista ja aiempaa rikkaampaa kuvaa suomalaisen taiteen ja kulttuurin kehityksestä kolmekymmenluvulta eteenpäin.

Maire Gullichsenin elämäntyö maamme kuvataiteen edistäjänä ja modernismin puolestapuhujana tunnetaan niin tutkijoiden ja asianharrastajien kuin suuren yleisönkin piirissä. Tilanne ei ole aivan sama Maire Gullichsenin taidekokoelman osalta, vaikka myös taideteokset ovat eri yhteyksissä ja mm. Porin taidemuseon harjoittaman näyttelytoiminnan myötä saaneet paljon julkisuutta osakseen. Kokoelman syntyä ja historiaa on itse asiassa tutkittu vain rajallisesti siitäkin huolimatta, että Villa Mairea sisustuksineen on yhä edelleen jatkuvan kiinnostuksen ja huomion kohteena.

Maire Gullichsenin ensimmäisiin ostoihin kuului vuonna 1934 hankittu Wäinö Aaltosen pronssireliefi Äiti ja lapsi, joka tunnetaan myös nimellä Sydämeni laulu. Kyseinen Elna Kiljanderin välityksellä ostettu teos sai Gullichsenien Kaivopuiston kodissa Helsingissä näkyvän paikan, ensin olohuoneesta ja myöhemmin vuonna 1936 laajennetusta ruokasalista, jonka suunnittelusta Aallot vastasivat. Wäinö Aaltosen teoksen rinnalle ruokasaliin ripustettiin myös Maire Gullichsenin ihailema Magnus Enckellin akvarelliluonnos Kaaos II vuodelta 1918 sekä Ellen Thesleffin hieno, pieni öljyvärityö Juhannus vuodelta 1912. Yhdessä aiemmin keväällä MEDIApisteessä esitellyn Helene Schjerfbeckin Omakuvan kanssa teokset muodostavat kokonaisuuden, joka johdattaa katsojan seitsemänkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen.

Näyttelyn teemaan liittyvä, Porin taidemuseon TUTKIMUKSIA –sarjan neljäntenä kirjana julkaistava TAITEEN KIRJASTO ilmestyy syys-/lokakuun vaihteessa. Taiteen kirjasto valottaa Gullichsenien taidekokoelman varhaisia vaiheita, kartoittaa hankintojen suhdetta kotimaiseen ja kansainvälisen taiteeseen sekä pohtii teosten suhdetta Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Mairea –rakennukseen. Renja Suominen-Kokkosen artikkelin lisäksi teos kirjaa Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman näyttelyt ja esittelyt Porin taidemuseossa vuodesta 1979.


VIIMEINEN MATKA, 1986
17.09.2004 - 21.11.2004
OSSI SOMMA


”Taiteilijana koen tulleeni ymmärretyksi, kun katsoja alkaa etsi vastauksia kysymykseen MIKSI” toteaa Ossi Somma kuvatessaan viisi vuosikymmentä jatkunutta taiteellista uraansa.

TIEDOTE:

Taiteessaan Ossi Somman (s.1926) kriittinen ajattelu koluaa yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden perustaa ironisoiden sekä vallan instituutioita että kulutusyhteiskunnan rattaisiin juuttuneita yksittäisiä ihmisiä. Yksittäiset ihmishahmot ovat ihmisyyden irvikuvia tuottavan yhteiskunnallisen järjestelmän luomuksia. Usein teoksissa toistuvat tuoli, vallan ja tavaran symbolina sekä arkku, maallisen rikkauden palvonnan vertauskuvana. Voimanlähteenä toisinajattelunfilosofiassaan hänellä on omaa, itsenäistä tietään kulkevan taiteilijan itsepäinen määrätietoisuus sekä inhimillisen solidaarisuuden aate. Kattava kokoelma Somman töitä on esillä veistospuistona hänen kotinsa, Penttilän kylän entisen kansakoulun pihassa Nokian Siurossa. Hänen teoksiaan on nähty säännöllisesti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä yksityis- että yhteisnäyttelyissä.

Teoksessa Viimeinen matka, 1986, Somman luomat tuoli-ihmiset paljastavat vallan- ja tavaranhimon sekä ihmisen esineellistävän suhteen toiseen ihmiseen. Arkun, eli maallisen mammonan säälimättömässä talutushihassa kituuttavat onnettomat ihmiskohtalot. Halu hallita omaa elämää luo tarpeen rakentaa ympärille tahtoomme taipuva maailma. Rakennamme ympärillemme tavaroiden valtakunnan jota uskomme hallitsevamme ja jonka uskomme tuovan sisältöä elämäämme, vaikka tosiasiassa tavarat, maallisen vallan välineet ryhtyvätkin ohjaamaan elämäämme. Maallista rikkautta hirttosilmukoissa taluttavat tuoli-ihmiset näyttävät kaikessa kurjuudessaan perin inhimillisiltä, tahtomattaan yhteiskunnan ansaan joutuneilta ihmisraunioilta.

***
Ossi Somma (s. 1926) on valmistunut Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1956. Hän on toiminut Kankaanpään taidekoulun kuvanveiston opettajana ja rehtorina vuosina 1974-91.


MIESTENHUONE/CV
18.09.2004 - 21.11.2004
KAI RUOHONEN

Miestenhuoneen kynnys on korkeaa moraalia matalampi.

TIEDOTE:

Porilaissyntyinen kuvataiteilija Kai Ruohonen jalostaa teoksissaan arkisia asioita ja esineitä monimerkitykselliseen muotoon. Ensisilmäyksellä useista hänen teoksistaan nousee esiin kuvan/veistoksen yksinkertaisuus, joka kätkee kuitenkin taakseen tulkintaan kutsuvan haasteen.
Teokset johdattavat katselijan näkemään parodian jokapäiväisen ympäristömme ja yhteiskuntamme asioissa. Vakavan leikkisissä teoksissaan Ruohonen on aiemmin käyttänyt materiaalina mm. uistimia ja piparkakkumuotteja. Porin taidemuseon näyttelyssä hän tuo katseemme eteen merkkien kielen, tutun ja selkeän symbolin jonka seuraussuhdetta emme hetken vilkaisulla kykenekään tulkitsemaan.

Kai Ruohonen kuvaa näyttelyään seuraavasti: ”Näyttely, Miestenhuone/CV, rakentuu Inva-merkin variaatioista. Merkkiin kulminoituu ihmisyys parhaimmillaan; sympatia ja innovatiivisuus, tunne ja järki. Variaatiot linjaavat emomerkkinsä luonnetta, kuvaten edellä mainittujen piirteiden ohella myös sitä (taistelu)tahtoa, mikä pisaroituu ihon alta erilaisten ja eriasteisten kriisien aikana.

Miestenhuoneen kynnys on korkeaa moraalia matalampi. Sen ylitys ei ole sukupuolisidonnaista mutta se edellyttää munaa. Siinä missä asennevammainen polkee housunetumus märkänä paikoillaan, voi jalaton olla tätä askeleen verran edellä. Veden päälläkin voi kulkea; se vaatii vain uskoa ja ilmaa renkaissa.”

***
Kai Ruohonen (s. 1969, Pori) on valmistunut Porin taidekoulusta v.1994.
Näyttelyn yhteydessä on saatavilla taiteilijan suunnittelema kuvakirja Heilurinukke.


KUBISMISTA KONKRETISMIIN
01.12.2004 - 30.01.2005


Norjan varhaista avantgardea.

1900-luvun alun avantgardetaide merkitsi taiteilijan työskentelyssä viivaan perustuvan ajattelutavan korvautumista pinnan ja tason merkityksen analyysillä. Norjalainen nonfiguratiivinen taide on elänyt viime vuosisadalla kaksi kukoistuskautta. 1920- ja 1930-luvuilla norjalaistaiteilijat tutustuivat Pariisissa kubismiin ja purismiin. 1950- ja 1960-luvuilla norjalainen maalaustaide nousi II maailmansodan raunioista. Naistaiteilijoita Ragnhild Kaarbøa (1888-1949), Ragnhild Keyseria (1889-1943) ja Charlotte Wankelia (1888-1969) voidaan pitää ensimmäisinä norjalaisina kubisteina, nonfiguratiivisen taiteen pioneereina. Sodan jälkeisen ajan geometrista taidesuuntaista edustavat Gunnar S. Gundersen (1921-1983) ja Jakob Weidemann (1923-2001).

Tiedote >>


KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA?
01.12.2004 - 30.01.2005


Ajankohtaisen kotimaisen ja kansainvälisen taiteen ulottuvuuksia Porin taidemuseon kokoelmien johdatuksella.

Tiedote >>


DECORATED EVIL II
01.12.2004 - 30.01.2005
TOM OSMONEN

Tom Osmosen (s. 1962) tapettikollaaseissa pahuus naamioituu kauneuden valepukuun. Tapetti edustaa teoksissa niitä korulauseita, joilla mm. poliittista pahuutta perustellaan. Samalla tapetti muistuttaa pahuudesta kodin seinien sisällä ja geneettisesti sisäänrakennettuna osana meissä jokaisessa.

Tiedote >>


 

 

 

Kokoelmat & Arkisto

Kokoelmat

Kokoelmapoliittinen ohjelma

Tutkimus - Artikkelit - TUTKA-sarja

Performanssiarkisto D-ark



Vuosikertomukset



Näyttelyarkisto

Kausiohjelmat (Haitarit)

Luentosarjat

YouTube-videokanava

 

 

 

 
                 

 

 

 

 

 

Yhteystiedot


PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, 28100 PORI, FINLAND
p. +358 44 701 1080
taidemuseo@pori.fi

 

 

©  Pori Art Museum | Porin taidemuseo