PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, FI-28100 PORI, FINLAND
Avoinna ti-su 11-18, ke 11-20. Vapaa sisäänpääsy keskiviikkoisin klo 18-20.
Liput: 5 / 2,5 euroa, Perhelippu 10 euroa.


Näyttelyarkisto


 

  Valitse vuosi:

1979 1980 1981 1982
1983 1984 1985 1986
1987 1988 1989 1990
1991 1992 1993 1994
1995 1996 1997 1998
1999 2000 2001 2002
2003 2004 2005 2006
2007 2008 2009 2010
2011 2012 2013 2014
2015 2016

 

  tai
etsi hakusanalla tai sanan osalla

 

Näyttelyt vuonna 1999

 


RAKENTEITA
16.01.1999 - 21.03.1999


Porin taidemuseon näyttelyohjelma keskittyy alkuvuodesta 1999 taidemuseon kokoelmien esittelyyn kahdessa eri teeman pohjalta kootussa näyttelyssä. RAKENTEITA esittelee modernia kotimaista ja ulkomaista taidetta, jonka lähtökohtana on puhdas muoto, orgaanisesta tiukan rakenteelliseen. Erityisesti suomalainen konstruktivismi, joka muodostaa perusrungon Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmassa, on hyvin edustettuna. Näyttely tarjoaa näkökulman konstruktivismin rooliin abstraktin taiteen olennaisena perusrakenteena ja sen merkittävyyteen erityisesti suomalaisen kuvataiteen kehityksessä 1950- luvulta lähtien. Teokset viittaavat laajemmassa mittakaavassa modernismin perinteen elinvoimaisuuteen ja sen kiistämättömään vaikutukseen myös nykyajan visuaalisissa merkkijärjestelmissä.

Näyttelyssä on mukana valikoima Porin taidemuseon vuoden 1996 Mesenaatin, varatuomari Juhani Lipsasen tallennekokoelmasta. Tähän kokoelmaan kuuluvat maalaukset ja veitokset täydentävät tärkeällä tavalla Porin taidemuseon modernin taiteen kokoelmaa, etenkin Juhana Blomstedtin, Ernst Mether- Borgströmin, Lars- Gunnar Nordströmin ja Victor Vasarelyn teosten osalta. Näyttelyn taiteilijoihin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi mm. Jean Arp, Jorma Hautala, Kari Huhtamo, Outi Ikkala, Matti Kujasalo, Leonhard Lapin, Ahti Lavonen, Pekka Ryynänen ja Sam Vanni. Heidän teoksensa on valikoitu Maire Gullichsenin taidesäätiön, Maire Säätiön ja Porin kaupungin taidekokoelmista.

RAKENTEITA –näyttelyä seuraa samoin Porin taidemuseon eri kokoelmista koottu, puhtaaseen väri-ilmaisuun perustuvaa maalaustaidetta ja materiaalin ominaisuuksia korostavaa kuvanveistotaidetta esittelevä kokonaisuus. Myös tässä näyttelyssä on esillä valikoima Lipsasen tallennekokoelmaan kuuluvia teoksia. ”Värin vuoksi” – näyttely on esillä 27.3.- 30.5. 1999.

Projektihuoneessa on samanaikaisesti esillä lyhytaikaisempia näyttelyitä. ”Noidankehä” (20.1.-28.2.) laajentaa henkilökohtaisen sairaskertomuksen pohjalta näkökulman ajankohtaisen ruumiillisuuden teemaan. ”Son of a Bitch” on mediataiteilija – ja Porin taidemuseon Vuoden Mesenaatti 1998 – Marita Liulian uusin multimediateos, joka esitellään 10.3.-18.4.


NOIDANKEHÄ
20.01.1999 - 07.03.1999
SIRKKA-LIISA SASS


Noidankehän lähtökohtana on Sirkka-Liisa Sassin henkilöhistoria ja sairaskertomus.
Sairautta käsitellään näyttelyssä sekä lääketieteellisen aineiston pohjalta että Sirkka- Liisa Sassin kehon historian kautta. Skolioosi tarkoittaa selkärangan sivusuuntaista käyristymää, josta on näkyvinä seurauksina vartalon epämuodostuminen ja lyheneminen sekä pahimmissa tapauksissa kylkiluukyttyrän muodostuminen. Näyttelyn pääaineisto koostuu Sassin henkilökohtaisesta arkistosta valikoidusta materiaalista. Lisäaineistoa on toimittanut Sassin saksalainen lääkäri, tohtori Klaus Zielke. Projektissa on mukana myös valokuvaaja Stefan Bremer, joka on tätä näyttelyä varten toteuttanut uuden kuvasarjan malleinaan skolioosia sairastavat suomalaiset naiset. Kollaasimainen tilateos muodostuu valokuvista, teksteistä, esineistöstä, videosta ja äänielementistä.

Sirkka- Liisa Sassin saavuttamaa erävoittoa sairaudestaan, oman elämänsä noidankehästä, symboloi sarkastisesti voitonriemua julistava sädekehän ja kidutuskruunun yhdistelmä. Se muistuttaa pitkistä ja kivuliaista hoitojaksoista saksalaisella klinikalla, jolloin Sass joutui konkreettisesti kasvamaan uudelleen kalloon ruuvatun Halo –kehän, korsettien ja selkärankaa tukemaan asetetun terässauvan avulla. Kärsimyshistoriaansa Sass on käsitellyt usein mustan huumorin keinoin, mm. asettautumalla valokuvattavaksi Halo –kehässään ja tukikorsetissaan kuin hämmästyttävän kauniina koneena. Rohkeus käsitellä sairauttaan avoimesti on mahdollistanut Sirkka-Liisa Sassille elämisen sen kanssa vuosikymmenien häpeän ja peittelyn jälkeen.

Noidankehän teemana on normista poikkeava keho: käsitykset terveestä ja sairaasta, kauniista ja rumasta, hyvästä ja pahasta, normaalista ja epänormaalista. Näyttely käsittelee arkoja aiheita, joista ei välttämättä haluttaisi ääneen puhua tai vielä vähemmän kohdata silmästä silmään. Kuitenkin juuri tällä keinotekoisen kauneuden tavoittelun vuosikymmenellä Noidankehä on erittäin ajankohtainen. Sen teemaana on rehellinen peiliin katsominen, toisten ja itsensä hyväksyminen irrottautumalla noidankehiin ajavista stereotyyppisistä, ulkoapäin ohjatuista kauneuden määritelmistä – sekä lopulta: vapaa heittäytyminen elämään, muiden ihmisten pariin, joilla jokaisella, kuten Sirkka-Liisa Sass on kirjoittanut, ”on oma kyttyränsä”.

Näyttelyn kuraattoreina toimivat Porin taidemuseon amanuenssi Jari-Pekka Vanhala ja Näyttelyvaihtokeskus FRAMEn johtaja Marketta Seppälä. Projektissa on mukana myös Invalidisäätiön sairaala ORTON.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-70-7
Sirkka-Liisa Sass: Noidankehä/ Teufelskreis
Porin taidemuseo 20.1.-7.3.1999 Toimittajat: Jari-Pekka Vanhala, Hannele Kolsio
Teksti: Arja Elovirta – taidehistorioitsija, Helsinki
Käännökset: Peter Sass, Sirkka-Liisa Sass
Graafinen suunnittelu: Katja Valanne
Valokuvat: Stefan Bremer, C. Heggeman/Stern Magazine/Suomen Kuvapalvelu Oy, Juha-Pekka Laakio, Peter Sass, Erkki Valli-Jaakola
Paino: Reprotalo
Julkaisua tukenut Näyttelyvaihtokeskus FRAME


UUDET KUVAT
11.03.1999 - 18.04.1999
JUHA HIETANIEMI, PÄIVI JOKINEN, PEKKA KAUHANEN, ROLF LEHTINEN, KAI RUOHONEN, EILA RUOTTUNEN, PASI TAMMI, JIM WICHMAN, JARMO MÄKILÄ


Uudet kuvat –näyttely esittelee valikoiman taidemuseon viimeaikaisista hankinnoista ja tallenteista. Pääpaino näyttelyssä on satakuntalaisessa taiteessa. Mukana on maalauksia, grafiikkaa, piirustuksia, esinekoosteita ja veistoksia seuraavilta taiteilijoilta:

JUHA HIETANIEMI (Pori) * 1973
SIENTEN SYNNYTTÄMÄ NÄKY, 1996, syväpaino ja kohopaino, Porin kaupungin taidekokoelma
KÄRPÄSSIENILAULU, 1998, viivasyövytys, Porin kaupungin taidekokoelma

PÄIVI JOKINEN (Kankaanpää) *1958
RUNOSUONI, 1995, öljy kankaalle, Porin kaupungin taidekokoelma

PEKKA KAUHANEN (Helsinki)*1954
TUULEEN KATSOJA, 1988, pronssi, Tallennekokoelma

ROLF LEHTINEN(syntynyt Porissa, asuu Helsingissä) *1953
BIT MY BABY, 1998, tussipiirustussarja, Porin kaupungin taidekokoelma

KAI RUOHONEN (Merikarvia)*1969
TROIJAN PUUHEVONEN KUGELDÖÖRIN MUOTTIIN VALETTUNA, 1994, esinesommitelma, Porin kaupungin taidekokoelma
ULTIMAATUMI MONARKIAN NIMEEN, 1994, esinesommitelma, Porin kaupungin taidekokoelma

EILA RUOTTUNEN (Pori) *1936
METSÄSTYS, 1997, väripuupiirros, Porin kaupungin taidekokoelma
MAAILMAN SYNTY, 1997, väripuupiirros, Porin kaupungin taidekokoelma

PASI TAMMI (syntynyt Porissa, asuu Helsingissä)*1971
MUSTAA JA VALKOISTA, 1995, öljy kovalevylle, Porin kaupungin taidekokoelma

JIM WICHMAN (Helsinki)*1955
AUKOT, 1997, tussipiirustus, Porin kaupungin taidekokoelma

JARMO MÄKILÄ (syntynyt Raumalla, asuu Helsingissä) *1952
BDAM, 1979, öljy kankaalle, Porin kaupungin taidekokoelma


VÄRIN VUOKSI
26.03.1999 - 30.05.1999
SAKARI ALANEN, TOR ARNE, CAROLUS ENCKELL, LAURI LAINE, LEENA , MARIKA MÄKELÄ, PAUL OSIPOW, JAAKKO PAKKALA, SILJA RANTANEN, HANNU VÄISÄNEN


Värin vuoksi –näyttely esittelee maalaustaiteen eri ilmaisumuotoja puhtaista ja pelkistetyistä väripinnoista aina maalauksen pintarakennetta ja maaliaineen materiaalisuutta korostaviin teoksiin. Pääosa näyttelyn teoksista ajoittuu 1980-luvulle. Teokset on koottu Maire Gullichsenin taidesäätiön ja Porin kaupungin taidekokoelmista sekä taidemuseon eri tallennekokoelmista.

Näyttelyn taiteilijoihin kuuluvat Sakari Alanen, Tor Arne, Carolus Enckell, Lauri Laine, Leena Luostarinen, Marika Mäkelä, Paul Osipow, Jaakko Pakkala, Silja Rantanen sekä Hannu Väisänen. Suomalaisen väritaiteen varhaisempaa suuntausta näyttelyssä edustavat Ellen Thesleffin ja Sigrid Schaumanin teokset.

Mukana on myös norjalaisen Olav Christopher Jenssenin, ruotsalaisen Jarl Ingvarssonin ja amerikkalaisen Harvey Quatmanin maalauksia.

Kain Tapperin kuutamoaiheiset veistokset edustavat hienovaraisesti käsiteltyine ja patinoituine pintoineen kuvanveiston maalauksellista, pinnan rikasta rakennetta korostavaa ilmaisua.


RETROSPEKTIIVI
21.04.1999 - 06.06.1999
MARITA LIULIA


Taiteilija Marita Liulian (s.1957) retrospektiivinen näyttely Porin taidemuseossa esittelee hänen neljä multimediateostaan vuosilta 1991-1999. Pääosassa on Liulian uusin, vuonna 1999 julkaistu CD- rom -teos SOB (Son of a Bitch), jonka tutkimuskohteena on moderni ja urbaani länsimainen mies. Erityisteemoina ovat mm. miehenä olemisen taide, 2000- luvun miesihanne ja maskuliiniset määritelmät. Aiheina ovat myös miesten ja naisten väliset suhteet, isät ja pojat, pukeutuminen, seksuaalisuus ja homofobia. Teoksen keskushenkilönä toimii fiktiivinen hahmo, psykoanalyytikko Jack L. Froid.

Jackpot vuodelta 1991 on Liulian ensimmäinen interaktiivinen teos, joka toimii sosiologisena tutkimuksena ja mielipidemittauksena uhkapelin ja käsitetaiteen keinoin. Kolmesta eri monitorista valittavat mainoskuvat antavat teoksen käyttäjälle mahdollisuuden valita mieleisensä samaistumiskohteen: henkilön, ryhmän ja ympäristön. Myös Liulian uudemmissa teoksissa pelit ja testit toimivat tärkeänä osana ohjelmaa.

CD- Rom installaatio Maire (1994) esittelee suomalaista modernismia sekä modernismin teorioita ja kritiikkiä lähtökohtanaan professori Maire Gullichsenin (1907-1990) elämäntyö suomalaisen kuvataiteen, arkkitehtuurin ja taideteollisuuden parissa. Teoksen kuvamateriaalin perustan muodostaa Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma, johon kuuluvat teokset on sijoitettu Porin taidemuseoon. Maire oli ensimmäinen Pohjoismaissa toteutettu CD- Rom taideteos.

Ambitious Bitch (1996) käsittelee kriittisesti ja terävän humoristisesti nykyaikaista länsimaista naista mm. blondimyytin näkökulmasta. Visuaalisesti rikkaan ja yllätyksellisen CD- Rom –teoksen aiheita ovat mm. feminismin historia, naisten perversiot, erotiikka ja muoti. Teos on saanut useita kansainvälisiä palkintoja ja kunniamainintoja, mm. Prix Möbius International ja Prix Arts Electronica.

Marita Liulian teoksia yhdistää käyttäjäänsä aktivoiva esitystapa: samalla kun ne tarjoavat informaatiota ja faktatietoa ne myös tuottavat uusia näkökulmia vakiintuneisiin käsitystapoihin taiteesta ja taideteoksen luonteesta, sukupuolirooleista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Liulian teokset ovat tuoneet vaikeasti lähestyttävänä pidetyn nykytaiteen sekä myös taiteen teorian ja kulttuuritutkimuksen pariin runsaasti uutta yleisöä. Käyttäjäystävällisyydellään ne ovat madaltaneet kynnystä käyttää tietokonepohjaista ohjelmaa. Marita Liulian CD- Rom- teoksiin voi yhtä hyvin tutustua kotitietokoneen ääressä kuin näyttelyissäkin, joissa ne ovat esillä installaatiomuodossa, kukin teoksen luonnetta korostavassa asussaan. Näyttelyn aikana Porin taidemuseosta on saatavilla sekä Ambitious Bitch että Son of a Bitch CD- romit.

Näyttelyn taustalla on Marita Liulian monivuotinen yhteistyö Porin taidemuseon kanssa, erityisesti Maire –teoksen suunnittelun ajalta. Marita Liulia valittiin Porin taidemuseon Vuoden 1997 Mesenaatiksi kiitokseksi ja kannustukseksi hänen uraauurtavasta toiminnastaan kuvataiteen uusien menetelmien parissa.


MINUN MAASEUTUNI
09.06.1999 - 29.09.1999
ERKKI VALLI-JAAKOLA, KIRSI JAAKKOLA, SIMO NEVANPÄÄ, JAN EERALA, ULLA KOHVAKKA, LIISA JUHANTALO


Porin taidemuseon kahvilassa on esillä Ruralia: Maaseudun taide -näyttelyn aikana 9.6.-29.8.1999 satakuntalaista maaseutua ennen ja nyt esittelevä valokuvanäyttelyiden sarja Minun Maaseutuni. Mukaan sai tarjota niin itse otettuja kuin perhealbumista löytyviä valokuvia maaseudun elämästä. Näyttelysarjaan kuviaan tarjosi 11 henkilöä, joista museo valitsi esille tulevaksi 6 kuvasarjaa. Kukin kuvasarja on esillä kahden viikon ajan. Kuvat ripustetaan aina ensimmäisen viikon maanantaina ja ne ovat esillä tiistaista seuraavan viikon sunnuntaihin.

Kuvasarjat dokumentoidaan ja taidemuseon kahvilassa olevaan kansioon kerätään dokumentoiva kuvakokonaisuus projektissa mukana olevista kuvista sitä mukaan kuin ne ovat esillä. Näin yleisö voi tutustua aiemminkin esillä ollesiin kuviin ja samalla niistä kertyy monipuolinen kuva eri tavoista nähdä ja tulkita maaseutua.

Valitut kuvaajat ja kuvauspaikkakunnat

1. / 9.6. - 20.6. (vko 23-24):
Erkki Valli-Jaakola, Tractor Drag Race, 1996
Kyläsaari Pori

2. / 22.6. - 4.7. (vko 25-26):
Kirsi Jaakkola, Unohdettu muisto. Löydetty kertomus, Pori

3. / 6.7. - 18.7. (vko 27-28):
Simo Nevanpää, Minun Maaseutuni ennen, kuvia Siikaisista

4. / 20.7. - 1.8. (vko 29-30):
Jan Eerala, Makholma Pori

5. / 3.8. - 15.8. (vko 31-32):
Ulla Kohvakka, kuvia Merikarvialta

6. / 17.8. - 29.8. (vko 33-34)
Liisa Juhantalo, Sahdinvalmistusta ja heinäntekoa Juhantalossa, Kankaanpää


RURALIA: MAASEUDUN TAIDE
09.06.1999 - 29.08.1999


Porin taidemuseon toteuttama näyttely Ruralia: Maaseudun taide tarjoaa kuvataiteellisen puheenvuoron ajankohtaiseen keskusteluun maaseudusta ja sen identiteetistä menneisyyden nostalgian ja nykyisen murrosajan realiteettien valossa. Näyttelyssä maaseutu laajenee kulttuuri-ilmiöksi: siihen miten ’maalaisuus’, ’agraarisuus’ ja ’ruraalisuus’ ovat läsnä nykyajassa, ja ennen kaikkea miten nykypäivän taiteilijat tätä aihetta käsittelevät.

Osa näyttelyn taiteilijoista asuu ja työskentelee maaseudulla, osa käsittelee asiaa kaupunkilaisen näkökulmasta tai käsitteellisistä lähtökohdista. Mukana on tulkintoja maaseutuympäristöstä, maaseudun asukkaista ja kotieläimistä – kaikista niistä elementeistä, jotka muodostavat ’aidon’ ja ’alkuperäisen’ maaseudun, tai ainakin mielikuvan siitä miltä ’oikean’ maaseudun tulisi näyttää.

Ruralia- näyttely nostaa esiin myös vaihtoehtoisia näkemyksiä siitä, miten maaseutu voidaan kokea. Idyllin toinen puoli paljastaa huolen maaseudun ja luonnonympäristön tulevaisuudesta, mutta valottaa myös pienten yhteisöjen sisäistä ongelmakenttää erityisesti normeihin sopeutumattomien yksilöiden kautta.

Näyttelyssä on esillä valokuvia, maalauksia, veistoksia ja installaatioita seuraavilta taiteilijoilta: Wim Delvoye (Belgia), Ger van Elk (Hollanti), Jaakko Heikkilä, Timo Heino, Niilo Hyttinen, Matias Keskinen, Karin Kneffel (Saksa), Paul McCarthy (USA), Juha Metso, Kalervo Palsa, Maunu Tarkkanen, Tom of Finland, Pekka Turunen ja Miina Äkkijyrkkä.

Samaan aikaan taidemuseon kahvilassa on esillä vaihtuvien valokuvanäyttelyiden sarja Minun maaseutuni, joka tarjoaa näkymiä satakuntalaiseen maaseutuun ennen ja nyt.

Näyttelyn tiedostustilaisuus järjestetään Porin taidemuseossa keskiviikkona 9.6.1999 kello 12.00 ja avajaiset samana päivänä kello 18.00. Avajaispuheen pitää maakuntajohtaja Pekka Turunen Satakuntaliitosta ja musiikista huolehtii The World Mänkeri Orchestra.


SOLU
11.09.1999 - 31.10.1999
OSSI SOMMA, REIJO PAAVILAINEN, PERTTI MÄKINEN


Porin taidemuseon syyskauden käynnistää kolmen suomalaisen kuvanveistäjän, Ossi Somman, Reijo Paavilaisen, Pertti Mäkisen, yhteisnäyttely nimeltä SOLU.

Solu on elämän perusyksikkö. Sen sisällä on tieto ja tulevaisuus. Yhtä lailla kuin jatkuvuuden edustajana se voidaan nähdä myös vuorovaikutuksen ja yhteistyön symbolina. Solu tai oikeammin Soluleikki on kuvanveistäjäkolmikon vuonna 1979 syntyneen leikkiveistoksen nimi. Soluleikki käynnisti keskenään kolmen eri-ikäisen ja erityyppisen taiteilijan yhteistyön, joka on jatkunut kaksi vuosikymmentä aina tähän päivään saakka.

TAITEILIJAT
Kuvanveistäjäkolmikon ura on ollut suomalaisittain menestyksellinen. kahden vuosikymmenen ajan he ovat sijoittuneet julkisten veistos- ja mitalikilpailujemme kärkeen sekä työryhmällä että henkilökohtaisilla ehdotuksillaan.

Reijo Paavilaisen tuotannosta muistetaan kenties parhaiten presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen kilpailuvoiton myötä toteutettu suurikokoinen seinäveistos Lemminkäisen retket. 1980- ja 1990-luvulla Paavilaisen suunnittelemat juhlarahat ovat voittaneet lukuisia kansainvälisiä palkintoja. Vaneriveistoksillaan Paavilainen on menestynyt useaan otteeseen mm. Japanissa. Pertti Mäkinen tunnetaan Tampereen Lauri Viita –monumentin lisäksi Paavilaisen tavoin myös mitalien ja rahojen palkittuna suunnittelijana sekä aikaisemmin myös graafikkona.

Joukon nestori, modernin veistokielen hengessä uransa jo 1950-luvun lopulla aloittanut Ossi Somma on koko elämänsä ajan kantanut huolta ihmisestä. Hänen väkevät, syvään eettiseen vakaumukseen perustuvat veistoksensa ovat vuosikymmenien ajan ryydittäneet suomalaisen kuvanveiston kenttää. Somman katsojilleen esittämät tekniikkaan, ihmisarvoon ja ympäristökysymyksiin liittyvät pohdinnat ovat tänään entistäkin ajankohtaisempia. Arvokas – ja Suomen taiteessa niin valitettavan harvinainen – ulottuvuus on hersyvä huumori, jota Somma hienostuneella tavalla viljelee arkojakin asioita käsitellessään. Pitkästä urasta huolimatta taiteilija on edelleen vahvassa vireessä. Hänen teoksiaan on nähty säännöllisesti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä yksityis- että yhteisnäyttelyissä.

Kaikki kolme kuvanveistäjää liittyvät Kankaanpään taidekoulun historiaan: Ossi Somma kuvanveiston lehtorina ja koulun rehtorina, Paavilainen ja Mäkinen oppilaina, joista sittemmin on tullut opettajia.

SOLU -näyttely esittelee taiteilijakolmikon uusimpia ajatuksia – teokset on toteutettu suoraan näyttelysaliin. Porista näyttely siirtyy Rovaniemen taidemuseoon ja sieltä edelleen Nelimarkkamuseoon, Alajärvelle.

SOLU –näyttelyyn liittyen Porin taidemuseon projektihuoneen tiloissa on katsaus taiteilijaryhmän kahden vuosikymmenen tunnetuimpiin julkisiin veistoksiin. Näyttelyyn liittyy kirja, joka rakentaa kuvaa taiteilijoista, heidän toiminnastaan sekä laajemmin kuvataiteen ja erityisesti julkisen taideteoksen tehtäväkuvasta ja siinä viimeisinä vuosikymmeninä tapahtuneista muutoksista. SOLU –kirja valmistuu lokakuun kuluessa.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-62-6
Ossi Somma: Solu/ Cell
Porin taidemuseo 11.9.-31.10.1999
Toimitus: Esko Nummelin
Kirjoittajat: Hannu Castrén, Yrjö haila, Rauni Holst, Liisa Juhantalo, Hilkka Korjus, Esko Nummelin, Leena Passi, Seija Rusko
Valokuvat: Erkki Valli-Jaakola, Porin taidemuseo
Seppo Mustonen s.36
Kaj Nordberg s.115
Esko Nummelin s. 48, 49
Reijo Paavilainen s. 75, 148, 151
Ossi Somma s.30, 53, 137, 150
Taitto: Esko Nummelin
Porin taidemuseo, kirjoittajat ja valokuvaajat
Vammalan Kirjapaino Oy, 1999



SUPPORT/SURFACE
11.11.1999 - 02.01.2000
ANDRÉ-PIERRE ARNAL, VINCENT BIOULÈS, PIERRE BURAGLIO, LOUIS CANE, MARC DEVADE, DANIEL DEZEUZE, NOËL DOLLA, TONI GRAND, CHRISTIAN JACCARD, JEAN-MICHEL MEURICE, BERNARD PAGÈS, JEAN-PIERRE PINCEMIN, FRANCOIS ROUAN, PATRICK SAYTOUR, ANDRÉ VALENSI, CLAUDE


[ransk. support= tuki, kannatin, alusta; surface= pinta, pinta-ala, ulkopinta, ulkokuori]

Näyttely Supports/ Surfaces esittelee 16 ranskalaisen taiteilijan teoksia Pariisin Pompidou- keskuksen Modernin taiteen museon kokoelmista. Supports / Surfaces – taiteilijaryhmän toiminta edustaa 1960 –70 –lukujen vaihteen yhteiskunnallista murroskautta, joka heijastui myös kuvataiteisiin. Tuolloin etenkin maalaustaide otettiin analysoinnin ja kritiikin kohteeksi.

Vaikka Supports / Surfaces- nimen alle liittoutuneet taiteilijat pitivät vain neljä yhteistä näyttelyä (1970-71) vaikutti heidän toimintansa merkittävällä tavalla ranskalaisen taiteen uudistumiseen. Useat ryhmän taiteilijoista työskentelivät Etelä- Ranskassa, tietoisena eleenä Pariisin roolille taiteen ainoana keskuksena, samoin kuin tuon ajan vaikutusvaltaisimpien taidesuuntausten – ns. Pariisin koulukunnan ja uusrealismin – valta-asemalle. Ryhmän tavoitteet olivat teoriassa ja käytännössä pitkälti yhteneviä ajan radikaalien kansainvälisten taidesuuntausten kanssa, joista ryhmän taiteilijoille tärkeimpiä olivat amerikkalainen abstrakti ekspressionismi sekä minimalismi.

Useat ryhmän taiteilijoista hylkäsivät perinteisen taulumaalauksen perusmuodon, kiilapuihin pingotetun kankaan. Teokset ovat ilmaisukeinoiltaan riisutun niukkoja, kokeellisia perusrakenteita. Taiteen statusarvoa koeteltiin myös teosten materiaalin valinnalla – useat taiteilijat solmivat, punoivat, veistivät tai kasasivat teoksensa narusta, köysistä, puunoksista tai muista halvoista materiaaleista. Itse maalausprosessi pyrittiin vapauttamaan turhasta mystiikasta: jäljen tekemiseen kankaalle tai muulle pinnalle riitti mekaaninen leimaaminen, värjääminen tai pelkkä kankaan taitteleminen laskoksille.

Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavilta taiteilijoilta: André-Pierre Arnal, Vincent Bioulès, Pierre Buraglio, Louis Cane, Marc Devade, Daniel Dezeuze, Noël Dolla, Toni Grand, Christian Jaccard, Jean-Michel Meurice, Bernard Pagès, Jean-Pierre Pincemin, Francois Rouan, Patrick Saytour, André Valensi, Claude Viallat.

***

Näyttelyn Les années Supports/Surfaces dans les collections du Centre Georges Pompidou ovat yhteistyönä koonneet Galerie de nationale du Jeu de Paume ja Centre Georges Pompidou, Musée national d’art moderne. Näyttelyn komissaarina toimii Daniel Abadie. Näyttelyjulkaisu (200 s.) sisältää artikkeleita, kronologian, bibliografian ja runsaan kuvituksen. Ranskankielisessä julkaisussa on suomennosliite.


 

 

 

Kokoelmat & Arkisto

Kokoelmat

Vuosikertomukset

Näyttelyjulisteet

Museo- ja yleisötapahtumat

Näyttelyarkisto

Kausiohjelmat (Haitarit)

Luentosarjat

Mediajulkisuus

Kokoelmapoliittinen ohjelma

Tutkimus - Artikkelit

Performanssiarkisto D-ark

Videos

 

 

 

 
                 

 

 

 

 

 

Yhteystiedot


PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, 28100 PORI, FINLAND
p. +358 44 701 1080
taidemuseo@pori.fi

 

 

©  Pori Art Museum | Porin taidemuseo