PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, FI-28100 PORI, FINLAND
Avoinna ti-su 11-18, ke 11-20. Vapaa sisäänpääsy keskiviikkoisin klo 18-20.
Liput: 5 / 2,5 euroa, Perhelippu 10 euroa.


Näyttelyarkisto


 

  Valitse vuosi:

1979 1980 1981 1982
1983 1984 1985 1986
1987 1988 1989 1990
1991 1992 1993 1994
1995 1996 1997 1998
1999 2000 2001 2002
2003 2004 2005 2006
2007 2008 2009 2010
2011 2012 2013 2014
2015 2016

 

  tai
etsi hakusanalla tai sanan osalla

 

Näyttelyt vuonna 1998

 


SAM VANNI. VUODET 1926-1959
18.01.1998 - 22.02.1998
SAM VANNI


Tiedote:
Taidemaalari, akateemikko Sam Vanni (1908- 1992) tunnetaan yhtenä Suomen abstraktin taiteen ja erityisesti konkretismin merkittävimpänä edustajana. Ennen siirtymistään abstraktin taiteen suunnannäyttäjäksi 1950- luvun alussa, Vanni ehti tehdä taiteilijan uran verran esittävää taidetta. Tuolta ajalta hänet tunnetaan ennen kaikkea taitavana muodonrakentajana ja värinkäyttäjänä. Vanni luonnehti omaa varhaiskauden taidettaan, jossa näkyi voimakkaana mm. taiteilijan ihailu Matissea kohtaan, ”impressionismi-ekspressionismiksi”.

Porin taidemuseon näyttely esittelee juuri Sam Vannin varhaiskauden teoksia. Mukana on maalauksia 1930- ja 1940- luvun Chevreusen pikkukaupungista läheltä Pariisia. Näyttely käsittää myös taiteilijaystävien ja sukulaisten muotokuvia, taiteilijan upeita omakuvia sekä näkymiä Pariisista ja Helsingistä tuoden hyvin esille taiteilijan 1950- luvun siirtymävaiheen ei-esittävään taiteeseen.

Sam Vannin siirtyminen abstraktiksi taiteilijaksi tapahtui kuin liukuen. Selvemmin hänen taiteessaan tapahtuneet muutokset tulevat näkyviin maisemamaalauksissa, joissa selkeät esittävät kaupunki- ja puistonäkymät muuntuvat 1940-luvun lopulta lähtien nonfiguratiivisiksi, värien ja muotojen sommitelmiksi. Vannin avoimuus kansainvälisyydelle ja oleskelut Pariisissa, jossa tuttavapiiriin kuuluivat mm. Galerie Denise Renén ympärille kerääntyneitä taiteilijoita kuten Edgard Pillet, Richard Mortensen ja Victor Vasarely, vahvistivat entisestään Vannin käsityksiä konkretistisesta ilmaisusta. Uudet vaikutteet näkyivät yhä painokkaammin taiteilijan laajassa näyttelyssä Artekissa vuonna 1955.

Sam Vannin 50-luvun taiteen synteesinä voidaan pitää Helsingin työväenopistolle tehtyä Contrapunctus- nimistä seinämaalausta, jonka toteutuminen vuonna 1959 merkitsi abstraktin taiteen virallista hyväksymistä Suomessa. Sam Vannin taide ei koskaan täysin alistunut konkretismin ankariin vaatimuksiin, vaan se säilytti tuntuman luontoon. Abstraktin taiteen valinta merkitsi Vannille ennen kaikkea todellista mahdollisuutta pureutua värin ja muodon maailmaan. Tässä merkityksessä Sam Vannin lukuisat maalaukset, piirustukset ja grafiikan teokset ovat saaneet keskeisen paikan myös Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmassa.

Sam Vanni oli erittäin arvostettu opettaja. Taiteellisen työskentelyn ohella hän teki merkittävän uran opettajana Vapaassa taidekoulussa sekä Suomen Taideakatemian koulussa ja Teknillisessä korkeakoulussa.

Sam Vannin tuotantoa vuosilta 1926-1959 esittelevän näyttelyn on koonnut Helsingin kaupungin taidemuseo. Ennen näyttelyn siirtymistä Porin taidemuseoon se on ollut esillä Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Oulun taidemuseossa.


[FÖRSMAK] & [ESIMAKUA]
28.02.1998 - 12.04.1998


Tiedote:
Sundsvalls museum 24.2.-12.4.1998: Suomalaista taidetta Porin taidemuseon kokoelmasta
Porin taidemuseo 28.2.-12.4.1998: Ruotsalaista taidetta Sundsvallin museon kokoelmasta


Porin taidemuseo esittelee [esimakua] näyttelyssä ruotsalaista taidetta Sundsvallin museon kokoelmasta. Samanaikaisesti Sundsvallin museossa on [försmak] näyttelyssä esillä valikoima suomalaista nykytaidetta Porin taidemuseon kokoelmasta. Kokoelmien väliaikainen vaihto liittyy Porin ja Sundsvallin väliseen ystävyyskaupunkitoimintaan ja jatkaa Porin taidemuseon ja Sundsvallin museon yhteistyötä.

Porin taidemuseota ja Sundsvallin museota yhdistää museorakennusten samankaltainen historia: molemmat ovat 1800-luvun lopulla rakennettuja, veden äärellä sijaitsevia entisiä varastorakennuksia, jotka on 1980-luvulla otettu kulttuurikäyttöön. Sundsvallin Kulttuurimakasiinissa on taidenäyttelytilojen lisäksi museon historiallinen perusnäyttely sekä kirjasto.

Sundsvallin museon ruotsalaisen taiteen kokoelma on eräs merkittävimmistä Tukholman ulkopuolella sijaitsevista kokoelmista. Porissa on esillä Sundsvallin museon kokoelmasta vanhemman polven taiteilijoista mm. Maja Braathen, Kalle Hedberg, Arne Jones, Bror Marklund ja Lennart Rodhe. Nuorempia tekijöitä edustavat mm. Ernst Billgren, Max Book, Maya Eizin, Maria Lindberg, Bengt Lindström, Birgitta Muhr, Anna Nordenskiöld, Stig Sjölund ja Hans Wigert.

Sundsvallin museossa on puolestaan esillä Porin taidemuseon kokoelmasta mm. seuraavien taiteilijoiden teoksia: Lauri Anttila, Kari Cavén, Jorma Hautala, Timo Heino, Kaisu Koivisto, Matti Kujasalo, Esko Männikkö, Jussi Niva, Paul Osipow, Esko Railo, Mari Rantanen, Silja Rantanen ja Kimmo Sarje. Näyttely on koottu Maire Gullichsenin taidesäätiön ja Porin kaupungin taidekokoelmaan kuuluvista teoksista sekä Porin taidemuseon tallennekokoelmista.

Näyttelyprojektia ovat tukeneet Jetson Coast Link AB Sundsvallista sekä Porin Sokos Hotel Vaakuna.

Porin taidemuseo
Eteläranta, 21800 Pori. Puhelin 02-6211080, 6211083. Fax 02-6211091. Avoinna ti-su 11-18, ke 11-20.
Keskiviikkoisin ilmainen yleisöopastus kello 18 ja ilmainen sisäänpääsy kello 18-20.

Sundsvalls museum
Kulturmagasinet, Packhusgatan 4, 85196 Sundsvall. Puhelin +46-60-191800. Fax +46-60-615894. Avoinna ma-to 10-19, pe 10-18, la&su 11-16.


OMAT - NYKYTAIDETTA PORIN TAIDEMUSEON KOKOELMISTA
18.04.1998 - 24.05.1998
JIMMIE DURHAM, IMANTS TILLERS, STEPHEN WILLATS, BJORN GUDMUNDSSON, PER BARCLAY, HENNING CHRISTIANSEN, BJORN NORGAARD, SERGEI ’AFRIKA’ BUGAEV, ANDREI JAHNIN, LEONHARD LAPIN, LY LESTBERG, YOKO ONON, TIMO HEINO, PAUL OSIPOW, ISMO KAJANDER


Tiedote:
Omat –näyttelyssä Porin taidemuseo esittelee valikoiman suomalaista ja kansainvälistä nykytaidetta kokoelmistaan. Taidemuseon peruskokoelmiin kuuluvat Porin kaupungin taidekokoelma sekä Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma. Kaupungin kokoelmaa on kartutettu säännöllisesti jo vuodesta 1956. Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma on ollut taidemuseon hallussa vuodesta 1979 lähtien. Molemmat kokoelmat sisältävät pääasiassa suomalaista modernia taidetta.

Useita teoksia on tullut taidemuseon kokoelmiin näyttelyiden yhteydessä sekä hankintoina että lahjoituksina. Vuodesta 1981 lähtien kartutettu Porin taidemuseon kokoelma muodostaakin mielenkiintoisen dokumentin taidemuseon järjestämistä näyttelyistä 16 vuoden ajalta. Lisäksi Porin taidemuseolla on hallussaan tallennekokoelmia, joihin kuuluvat teokset on saatu pitkäaikaiseksi lainaksi. Ne muodostavat tärkeän ja tarpeellisen lisän erityisesti museon kansainvälisen nykytaiteen kokoelmaan.

Omat –näyttelyssä pääpaino on kansainvälisessä nykytaiteessa. Mukana on mm. amerikkalainen Jimmie Durham, jonka lahjoittamat videoteokset liittyvät teemaltaan hänen viime vuonna Porissa nähtyyn tilateoskokonaisuuteensa. Durhamilta on esillä myös installaatio, joka kiersi Pohjoismassa ja Kanadassa vuosina 1996-97 osana Porin taidemuseon järjestämää Muukalaisia arktisessa – näyttelyä. Muita kansainvälisiä taiteilijoita näyttelyssä ovat australialainen Imants Tillers, englantilainen Stephen Willats, islantilainen 0Bjorn Gudmundsson, norjalainen Per Barclay, tanskalaiset Henning Christiansen ja Bjorn Norgaard, venäläiset Sergei ’Afrika’ Bugaev ja Andrei Jahnin sekä virolaiset Leonhard Lapin ja Ly Lestberg. Esillä on myös Yoko Onon teos ”Maalaus taivaan katsomiseksi”.

Kotimaisista taiteilijoista näyttelyssä mukana ovat mm. Timo Heino peili- ja huonepölyteoksellaan, Paul Osipow uusilla maalauksillaan sekä Ismo Kajander, joka lahjoitti keväällä 1998 taidemuseon kokoelmaan kaksi merkittävää teostaan. Suuri osa Porin taidemuseon kotimaisen taiteen uusimmasta osuudesta on ollut esillä Sundsvallissa huhtikuun lopulla päättyvässä näyttelyssä.

Näyttelyt jatkavat elämäänsä myös julkaisujen muodossa. Porin taidemuseon uudistetun kahvilan yhteydessä toimivassa kirjakaupassa voi tutustua mm. Muukalaisia Arktisessa –kirjaan sekä siihen liittyvään Ilya Kabakovin ja Pavel Peppersteinin Tennisottelu –taiteilijakirjaan. Muita viimeaikaisia näyttelyjulkaisuja ovat Tohtori ja potilas ja Joka hetki, joka paikassa sekä Ian McKeeverin ja José Bedian maalauksia käsittelevät teokset. Valikoimiin kuuluvat myös muiden kustantamoiden julkaisuja, mm. laaja monografia Imants Tillersin maalauksista. Kahvilassa voi tutustua myös suomalaisiin ja kansainvälisiin taidelehtiin sekä pelata erän shakkia. Taidemuseon uudistetuissa pienissä näyttelytiloissa on samanaikaisesti (21.4.-31.5.) esillä amerikansuomalaisen Kosti Ruohomaan valokuvia vuosilta 1939-1961.


VALOKUVAAJA RUNOILIJANA: KUVIA VUOSILTA 1939-1961
21.04.1998 - 30.05.1998
KOSTI S. RUOHOMAA


Teidote:
Kosti Ruohomaa (1913-1961) kuului amerikkalaisen kuvajournalismin uudistajiin 1940- ja 1950-luvuilla. Varsinaisen elämäntyönsä hän suoritti legendaarisen Black Star Agency and Publishing Companyn vakituisena valokuvaajana, mikä mahdollisti hänen kuviensa laajan leviämisen. Esimerkiksi Ruohomaan kuvaesseet ja kansikuvat Life ja Time -lehdissä kuuluvat lehtivalokuvauksen merkkiteoksiin. Hän kuvasi paljon myös National Geography, Look ja Saturday Evening Post -lehtiin.

Ruohomaan uran alkuvaiheisiin (1938-1943) kuuluu työskentelyjakso animaattorina Walt Disney Studiossa Los Angelesissa. Tältä ajalta on peräisin ainutlaatuisia Ruohomaan valokuvia Disneyn työntekijöiden olosuhteista ja lakosta. Ruohomaan ensimmäiset valokuvat julkaistiin pian hänen Kaliforniaan saapumisensa jälkeen, vuonna 1940 Los Angeles Times -lehdessä. Varsinaisena läpimurtona voidaan pitää Ruohomaan kuvasarjaa Amerikan intiaaneista vuodelta 1941.

Kosti Ruohomaan sukujuuret ovat Satakunnassa. Ruohomaan vanhemmat olivat muuttaneet Yhdysvaltoihin 1910-luvulla: Selim-isä Kiukaisten Paneliasta ja Sofia-äiti Lappi Tl:stä. Kosti Ruohomaa syntyi Quincyssä Massachusettsissa, josta perhe muutti vuonna 1923 Rocklandiin, Mainen osavaltion suomalaissiirtokuntaan Yhdysvaltojen koillisrannikolle. Perheen pieni maatila toimi Kosti Ruohomaan kansainvälisen uran ajan tärkeänä tukikohtana, jossa sijaitsi myös hänen studionsa.

Parhaiten Ruohomaa tunnetaan dramaattisista ja herkistä mustavalkoisista valokuvistaan. Värifilmin käyttöä hän kokeili mm. pitkällä Euroopan ja Pohjois-Afrikan matkallaan vuonna 1948. Tällöin hän vietti useamman viikon myös Suomessa, josta hän raportoi Life-lehdelle mm. Suomen silloisista eduskuntavaaleista. Ruohomaa vieraili myös vanhempiensa kotiseuduilla Satakunnassa ja kuvasi sukulaisiaan Paneliassa ja Lappi Tl:ssä.

Kosti Ruohomaan elämäntyöllä on tärkeä rooli valokuvauksen historiassa. Hänen tuotannostaan on Yhdysvalloissa julkaistu kaksi kirjaa, Maine Coastal Portrait (1959) sekä Night Train in Wiscasset, jonka Black Star julkaisi postuumisti kunnianosoituksena Kosti Ruohomaalle vuonna 1977. Ruohomaan kuvia on useissa merkittävissä valokuvataiteen kokoelmissa, mm. New Yorkin Museum of Modern Artissa ja Smithsonian Institutionissa. Ruohomaan kuvia on ollut esillä 1950-luvulta lähtien useissa yksityis- ja teemanäyttelyissä Yhdysvalloissa. Porin taidemuseossa nähtävä valikoima Ruohomaan valokuvia vuosilta 1939-1961 on ensimmäinen Suomessa järjestetty laajempi katsaus hänen tuotantoonsa.

Näyttelyn amerikkalainen kuraattori Deanna Bonner-Ganter on tutkinut Kosti Ruohomaan valokuvia runsaan kymmenen vuoden ajan. Näyttelyn yhteydessä Deanna Bonner-Ganter kertoo Kosti Ruohomaan elämästä ja valokuvista Porin taidemuseossa keskiviikkona 22.4.1998 kello 18.00.


Tiedotustilaisuus Porin taidemuseossa tiistaina 21.4.1998 kello 12.00.
Tiedustelut: puh. (02) 6211081 tai 6211083, fax (02) 6211091, e-mail: jari.vanhala@pori.fi


ALVAR AALTO 100-VUOTTA / ALVAR AALTO SATAKUNNASSA
29.05.1998 - 02.08.1998



Porin taidemuseon luentosalissa on jazzfestivaalin aikana esillä arkkitehtuurinäyttely ”Alvar Aalto Satakunnassa”. Näyttelyssä esitellään Suomen kansainvälisesti tunnetuimman arkkitehdin, Alvar Aallon (1897-1978) tuotantoa Porissa ja muualla Satakunnassa.

Satakunnan alueelle sijoittuvia kansainvälisesti merkittäviä Aallon rakennuksia ovat Villa Mairea Noormarkussa ja Kauttuan terassitalo Eurassa. Yhdyskuntasuunnittelun saralla kansainvälisesti merkittävä Aallon työ on Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelma, joka on yksi varhaisimmista seudullisista maankäyttösuunnitelmista Euroopassa. Näiden tunnettujen töiden lisäksi Satakunnassa on Aallon arkisempaa tuotantoa: puurakenteisia esivalmistettuja tyyppitaloja, teollisuus- ja varastorakennuksia sekä erilaisia kaavoitussuunnitelmia.

Näyttely koostuu pääasiassa valokuvista. Originaaleina on nähtävillä Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelman suuri kartta ja Aallon Satakunnalle nimeämä öljyvärimaalaus. Diasarjassa esitellään Aallon olemassa olevia rakennuksia. Selailukansiossa on piirustus- ja tekstiaineistoa. Näyttelyluettelo on saatavana myös englanninkielisenä. Tervetuloa näyttelyyn



ANIMAL.ANIMA.ANIMUS.
06.06.1998 - 30.08.1998
MARINA ABRAMOVIC, COLIN BEATTY, JOSÉ BEDIA, XU BING, HUBERT DUPRAT, THOMAS GRÜNFELD, JAN HARRISON, JUSSI HEIKKILÄ, CORNELIA HESSE-HONEGGER, KAISU KOIVISTO, PER MANING, DENNIS OPPENHEIM, MICHAL ROVNER, CAROLEE SCHNEEMANN, YUKINORI YANAGI


Tiedote:
Animal. Anima. Animus -näyttelyn taiteilijat käsitteellistävät tärkeitä, ajankohtaisia ja usein vaikeitakin kysymyksiä eläimenä olemisesta - eläimmyydestä - ja ennen kaikkea ihmisen ja eläimen välisistä suhteista. Näyttelyn ja siihen liittyvän julkaisun aihepiirit sivuavat eläimiä yhteiskunnassa, eläinyhteisöjä, eläinten kulttuurisia kuvia ja niiden merkityksiä sekä kysymyksiä eläinten oikeuksista, tietoisuudesta ja asemasta inhimillisessä elämänpiirissä.

Eläimiin voidaan suhtautua mitä moninaisimmin tavoin: elämän voiman antajina ja alkuperäisen viisauden lähteinä, kosmologisina olentoina, kuolemattomina henkinä, lemmikkeinä, oman itsemme peilinä, käyttäytymisemme malleina, suojaavina uhrieläiminä... Jotkut näyttelyn taiteilijoista kirjaimellisesti työskentelevät elävien eläinten kanssa, joko käyttäen niitä muodon antajina tai jopa töidensä varsinaisina toteuttajina. Jotkut taas saavat vaikutteensa eläimiin liittyvistä mytologioista ja spirituaalisista kokemuksista.

Tässä näyttelyssä eläimet eivät ole sen enempää holhokkeja kuin hyödynnettävissä olevia välikappaleitakaan. Päinvastoin, Animal. Anima. Animus nostaa esiin vaihtoehtoisen esimerkin: eläimiä ei pidäkään yrittää ymmärtää toisen maailman, luonnon, olentoina, vaan ihmisten kanssaeläjinä tässä yhteisessä maailmassa.

Poriin toteutettavat taideprojektit dokumentoidaan kesän 1998 aikana ilmestyvässä julkaisussa, jonka esseekokoelma käsittelee sekä luovuutta että eläinten kulttuurista esineellistämistä ja samalla vertaa esihistoriallisia, historiallisia ja nykyisiä asenteita eläimiä kohtaan. Kirjoittajina ovat kirjailija ja kulttuurikriitikko John Berger (Englanti/Ranska), filosofit Ben-Ami Scharfstein (Israel) ja Val Plumwood (Australia), kulttuuriantropolgit Tim Ingold (Englanti) ja Gisli Palsson (Islanti), arkkitehti Juhani Pallasmaa sekä ekologit Yrjö Haila ja Daniel Simberloff (Yhdysvallat). Näyttelyn ovat koonneet Marketta Seppälä (Pori) ja Linda Weintraub (New York).

Näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin 11-18, keskiviikkoisin 11-20. Maanantaisin suljettu. Tiedustelut ja ryhmäopastusten varaukset puh. 02-621 1081, 621 1086, 621 1080,
fax 02-621 1091. Kirjatilaukset puh. 02-621 1087, e-mail:taidemuseo@pori.

Näyttelyjulkaisut:
ISBN 951-9355-60-X
Animal, Anima, Animus. (suomenkielinen)

Porin taidemuseo 6.6.-30.8.1998
Julkaisun toimittajat: Marketta Seppälä, Linda Weintraub, Jari-Pekka Vanhala
Lay-out: Jari-Pekka Vanhala
Valokuvaus ja videotekniikka: Erkki Valli-Jaakola
© Porin taidemuseo, Näyttelyvaihtokeskus FRAME, taiteilijat, kirjoittajat, valokuvaajat
Kansikuva: Xu Bingin teokseen Verkko ja lieka (1998) kuuluvat lampaat Omena ja Onerva, 1998
Porin taidemuseon julkaisuja 42 / Pori Art Museum Publications 42
Laajuus: 76 s

ISBN 951-9355-61-8
Animal, Anima, Animus. (englanninkielinen)

Porin taidemuseo 6.6.-30.8.1998
Julkaisun toimittajat: Marketta Seppälä, Linda Weintraub, Jari-Pekka Vanhala
Design: Jari-Pekka Vanhala
Valokuvat ja videotekniikka: Erkki Valli-Jaakola
Valokuvat: Henri Del Olmo, Nancy Donskoj, Yrjö Haila, Volker Hinz, Kaisu Koivisto, Peter Schälchli, Carolee Schneeman, Päivi Setälä, Erkki Valli-Jaakola
Käännökset: Yrjö Haila, David Kivinen, Philip Landon, Marcel Messing, Seppo Siuro
© 1998 Porin taidemuseo, Näyttelyvaihtokeskus FRAME, taiteilijat, kirjoittajat, valokuvaajat
Porin taidemuseon julkaisuja 43 / Pori Art Museum Publications 43
Laajuus: 284 s


ARKKITEHTUURINÄYTTELY
01.07.1998 - 30.07.1998
ALVAR AALTO

Porin taidemuseon luentosalissa on jazzfestivaalin aikana esillä arkkitehtuurinäyttely ”Alvar Aalto Satakunnassa”. Näyttelyssä esitellään Suomen kansainvälisesti tunnetuimman arkkitehdin, Alvar Aallon (1897-1978) tuotantoa Porissa ja muualla Satakunnassa.


SUOMALAINEN SIELUNMAISEMA. SUOMALAISTA FANTASIATAIDETTA 1890-LUVULTA 1990-LUVULLE
08.09.1998 - 04.10.1998



Tiedote:
Suomalainen sielunmaisema on Näyttelyvaihtokeskus FRAMEn ja Porin taidemuseon toteuttama näyttely, joka on kiertänyt lähes vuoden ajan Japanissa Kitakyushun taidemuseossa, Osakan Suntory museossa ja Sapporon nykytaiteen museossa. Kierroksen päätteeksi se esitellään suomalaiselle yleisölle Porin taidemuseossa 8.9.-4.10.1998. Näyttely on käsitteellinen matka suomalaisen kulttuurin ’tiedostamattomaan’, niihin kokemuksiin ja muistoihin, jotka eivät välttämättä ole näkyvissä, mutta jotka vaikuttavat odotuksiimme ja käsityksiimme. Runsaat 70 teosta käsittävä näyttely esittelee dialogisten taiteilijaparien kautta kymmenen suomalaisen symbolistisen ja surrealistisen tradition pohjalta ammentavaa tekijää:

Satu, uni ja kuolema: HUGO SIMBERG (1873-1917) JA OUTI HEISKANEN (S.1937)
Hugo Simbergille symbolismista muodostui läpi koko tuotannon tekemisen ehto. Hänen taiteensa perusta on aikakautensa eurooppalaisissa virtauksissa, mutta samalla se pohjaa kansallisromantiikan hengessä suomalaisiin kansansatuihin ja –maisemiin. Hänelle aito ja alkuperäinen löytyi omasta mielestä ja kuvitelmista.
Outi Heiskasen ilon, nostalgian ja romanttisen ironian yhdistävät teokset keskittyvät samojen teemojen ympärille: suru, rakkaus, ilo, syntymä ja kuolema. Heiskasen sadunomaiset hahmot ovat useista eri kulttuureista inspiraationsa saaneita symbolihahmoja, jotka asuvat alitajuisesti perin suomalaisia mielenmaisemia.

He näkevät mitä me emme näe: OTTO MÄKILÄ (1904-1955) JA SUSANNE GOTTBERG
(s. 1964)

Otto Mäkilän modernistiset unikuvat löytyvät kotoisista ja merellisistä maisemista. Näissä hengeltään surrealistisissa metafyysisissä näyissä ei aina ole löydettävissä jakoa kuoleman ja elämän tai henkisen ja materiaalisen välillä. Mäkilän todellisuudessa yhdistyvät sekä sisäinen että ulkoinen maailma.
Susanne Gottberg maalaa ’maalauksia maalauksista’. Kaksoiskuvissa katsojalle avautuu uusi näkökulma: uskomme katsovamme perspektiivin katoamispisteeseen, vaikka itse asiassa katsommekin taaksemme sijoittuvaan katoamispisteeseen. Gottbergin totuudellisuutta testaavat maalaukset paljastavat herkkyytemme illuusioille.

Leikittelevä, piikittelevä Eros: KAUKO LEHTINEN (s. 1925) JA KIRSI MIKKOLA (s.1959)
Kauko Lehtisen vääntyneet figuurit on luotu äärimmäisen taidokkaalla viivan hallinnalla. Niiden eroottisessa ja leikittelevässä latauksessa voi aistia Picasson ja myös klassisen mestareiden kuten Rembrandtin ja Rubensin vaikutuksen.
Kirsi Mikkolan itseironiset teokset parodioivat stereotyyppisiä kuvia naisista ja naisen seksuaalisuudesta. Makaavien naisten tyyni ja mykkä levollisuus yhdistävät ruumiillisuuden ja mielikuvituksen. Ne viittaavat johonkin tavanomaiseen ja teeskentelemättömään, maailmassa vankasti olevaan.

Hengellinen, viritetty/ kiihotettu väri: MAUNO MARKKULA (1905-1959) JA HENRY WUORILA- STENBERG (s.1949)
Mauno Markkula keskittyi suomalaisten ekspressionistien tapaan lähinnä maisemamaalaukseen. Hän itse sanoi maalavansa fantasioitaan. Teoksissa kuu levittää loistoaan ja aurinko polttaa ympärillä olevaa.
Henry Wuorila- Stenbergin leiskuvien värifantasioiden taustalta löytyy taiteilijan kiinnostus itämaisiin uskontoihin. Väriloistoa edelsi asketismin kausi, jolloin taiteilija ei käyttänyt muita värejä kuin mustaa ja valkoista. Nyt myös valo on tärkeä: vahva kokemus yhdistettynä sisäiseen ja ulkoiseen valoon.

Muistin jäljet, menneen merkit: JUHANI HARRI (s.1939) JA MARTTI AIHA (s.1952)
Juhani Harri on innostunut kaikesta, mikä muistuttaa menneestä. Hän kerää muiden hylkäämiä, ajan ja luonnon patinoimia esineitä ja rakentaa niistä laatikoihinsa oman nostalgisen maailmansa. Intohimo menneisyyteen paljastaa kaipuun mielikuvituksen ja fantasian täyttämiin lapsuuden muistoihin.
Martti Aiha tunnetaan sekä monumentaalisena kuvanveistäjänä että hienostuneiden, kalligrafisten rakenteiden luojana. Kalligrafiasta lähtöisin olevat muodot ja merkit ovat kuin sanoiksi puettuja ajatuksia, jotka taiteilija muuntaa uudeksi, arkkityyppiseksi kirjoitukseksi. Se on kaikille ihmisille tuttua universaalia kieltä.

Näyttelyä ovat tukeneet Opetusministeriö, Finnair, Porin, Espoon ja Oulun kaupungit sekä Suomen kuntaliitto.


ARS FENNICA 98, PETER FRIE: MAISEMA
11.10.1998 - 15.11.1998
PETER FRIE


Tiedote:
Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiön vuosittain jakama taidepalkinto ARS FENNICA myönnettiin maaliskuussa 1998 taidemaalari Peter Frielle (s. 1947). Etelä-Ruotsissa asuva Frie valittiin yhdeksän pohjoismaisen taiteilijan joukosta. Valinnan suoritti Lontoon Tate Galleryn kokoelmien johtaja Jeremy Lewison. Hän on myös kirjoittanut tekstin näyttelyn yhteydessä ilmestyvään julkaisuun.

Porin taidemuseosta 11. lokakuuta alkava näyttelykierros on ylipäätään ensimmäinen laajempi katsaus Peter Frien tuotantoon niin Suomessa kuin muuallakin. Palkintonäyttelyssään Peter Frie esittää aivan uusia teoksia, mm. kuluneena kesänä Suomessa maalattuja maisemia. Taiteilijan aikaisemmasta tuotannosta nähdään valikoitu kooste norjalaisia maisemia vuodelta 1997 sekä Hollannissa maalattuja maisemia vuodelta 1995.

Peter Frien maalaukset pohjautuvat maisemamaalauksen pitkään perinteeseen ja erityisesti tapaan kuvata maisema voimakkaasti latautuneena tunnetilana. Maalauksissa ilmenee vahva paikan tuntu, mutta niissä on myös vertauskuvallisuutta, jota liian selvä yhteys tiettyyn paikkaan voisi hämärtää. Frie ei jäljennä näkymiä, vaan maalaa muistoja. "En maalaa maisemia sinänsä, vaan projisoin niihin omat mielentilani: kuvaan maisemaa, jossa teoksen syntyhetkellä haluaisin olla", Peter Frie sanoo.

Peter Frie jäsentää usein maalatun aiheensa osaksi valkoista maalauspohjaa, jättäen tämän ´tyhjän´ tilan tasapainottavaksi ja maisema-aihetta korostavaksi tekijäksi. "Kuvaa reunustavat isot valkeat alueet antavat maisemalle tilaa laajentua, ne ovat kuin kaihdin, jonka takana maisema jatkuu. Samalla ne kuitenkin keskittävät kuvan, tarkentavat katsetta ja vahvistavat katsojan tunnekokemusta", kuvailee Jeremy Lewison artikkelissaan.

Porin jälkeen näyttely on esillä Hämeenlinnan taidemuseossa 21.11.1998 - 17.1.1999 ja Jyväskylän taidemuseossa 20.2.-5.4.1999.

Näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11-18, keskiviikkoisin 11-20, jolloin ilmainen sisäänpääsy klo 18-20. Näyttelyopastus keskiviikkoisin klo 18. Tiedustelut ja ryhmäopastusten varaukset: Porin taidemuseo, Eteläranta, 28100 Pori. Puh. (02) 6211081, fax (02) 6211091, sähköposti: taidemuseo@pori.fi.


SUPER FEELINGS, 90-LUVUN BRITTIVIDEOT PORIN TAIDEMUSEOSSA
14.10.1998 - 15.11.1998


Tiedote:
Porin taidemuseo esittää projektihuoneessaan kaksi eri koostetta englantilaisesta, pääosin 1990-luvulle ajoittuvasta videotaiteesta. Sarjat on koonnut Gregor Muir ja ne on tuottanut LEA – London Electronic Arts.

Sarjoihin sisältyvien videoihin tekijöihin kuuluu suuri joukko englantilaisen nykytaiteen tunnetuimpia nimiä. 1990-luvulla kansainväliseksi ilmiöksi nousseella brittitaiteella ei ole mitään yhdistävää tyyliä, vaan se on syntynyt useiden yksittäisten, pääosin 1960-luvulla syntyneiden taiteilijoiden hyvinkin erityyppisen tuotannon myötä. Taiteilijat käyttävät useampia eri menetelmiä ja ilmaisutapoja samanaikaisesti, ja juuri videosta on muodostunut eräs tärkeimpiä välineitä installaatioiden, maalauksen ja valokuvan ohella.

Useimmat Super Feelings –sarjaan sisältyvät videot edustavat pienen budjetin tuotantoa, eräänlaisen kotivideoita, joissa kuvauskohteena on usein taiteilija itse tai kaduilla ja klubeilla tavatut ihmiset. Näyttämönä on useimmiten taiteilijan koti, työhuone tai julkiset paikat. Samalla tavoin käytetään lainaten ja soveltaen hyväksi populaarikulttuurin (mainokset, televisio, elokuva) tarjoamaa materiaalia.

Ensimmäinen kooste 14.10.-1.11. sisältää seuraavien taiteilijoiden videot:
Graham Wood, Jane & Louise Wilson, Julian de Sade & Sheila Tequila, George Kuchar, Christina Mackie, Gillian Wearing, Clio Barnard, Julian Emens, Cerith Wyn Evans, Sam Taylor-Wood, Tacita Dean, Adam Chodzko, Lucy Cunning, Leigh Bowery sekä Hilary Lloyd. Kokonaiskesto 62 min.

Toinen kooste 3.11.-15.11.
Matthew Glamorre, Peter Doig, Jaki Irvine, Sarah Mallock, Jimi Tenor, Gary Hume, Peter Land, Angus Fairhurst & Damien Hirst, Georgina Starr, Angus Cook, Kerry Stewart, Darren Almond, Uli Aigner, Sarah Lucas, Jake & Dinos Chapman sekä Don Brown & Stephen Murphy. Kokonaiskesto 64 min.

Non-stop esitykset taidemuseon aukioloaikoina tiistaista sunnuntaihin kello 11-18 ja keskiviikkoisin kello 11-20.


CHERIE SAMPSON, PERFORMANSSI PORIN TAIDEMUSEOSSA
14.11.1998 - 14.11.1998
CHERIE SAMPSON


Tiedote:
LAUANTAINA 14.11.1998 KELLO 17.00
Yhdysvaltalainen Cherie Sampson (s. 1963) on viettänyt vuoden Suomessa Fullbright-stipendiaattina. Hän on toteuttanut oleskelunsa aikana performanssin Suon estetiikka -tapahtumassa Ilomantsissa sekä ympäristötaideteoksen ja performanssin Alajärvellä Nelimarkka-museon kutsumana. Porissa Sampsonin performanssille tarjoaa toisenlaisen ulottuvuuden Peter Frien Maisema-näyttely, joka myös omalla tavallaan pyrkii havainnollistamaan paikan, maiseman ja luonnonkokemuksen tunteen.

Cherie Sampson luonnehtii performanssiensa ja muiden teostensa lähtökohtia seuraavasti: "Paikan hengen etsiminen on taiteessani pohjavireenä ja se myös osaltaan johdatti minut Suomeen. Suomi on minulle luontonsa puolesta tuttu, koska olen kasvanut Pohjois-Amerikassa seudulla, jonne monet suomalaiset siirtolaiset asettuivat. Useimmat asuinsijat ja -paikat ovat perinteisesti olleet vaatimattomia, inhimillisen mittakaavan mukaisia ja välittömästi ympäristöstämme lähtöisin. Kun Kurikasta lähtenyt isoisoisäni tuli Minnesotaan, hän rakensi kotinsa omalla maallaan kasvaneista puista esi-isiensä tavan mukaan. Kulkiessani sukuni jalanjäljissä hahmotan mielessäni kuvaa suomalaisesta maisemasta, sekä luonnollisesta että kulttuurisesta. Vesi, tuuli, tuli, savi ja puu ovat elintärkeät elementit, ne ovat osa meitä, kuten me olemme osa luontoa."

Taiteellisen toimintansa ohella Cherie Samspson on työskennellyt useita vuosia koululaisille ja opiskelijoille suunnattujen ympäristötaidetyöpajojen ohjaajana sekä Iowan yliopiston taidehistorian laitoksella intermediaalisen taiteen assistenttina.

Performanssiesitykseen on normaali museon pääsymaksu (10/5/3 mk). Samalla on mahdollisuus tutustua Peter Frien näyttelyyn, joka on esillä 15.11.1998 saakka.


Tiedustelut: Porin taidemuseo, Eteläranta 28100, Pori.
Puh. 02-6211081. Fax 02-6211091. taidemuseo@pori.fi


NUIT BLANCHE - VALKEAT YÖT, POHJOISMAISTA 90-LUVUN TAIDETTA
21.11.1998 - 10.01.1999


Tiedote:
Nuit blanche – näyttely, jonka ovat koonneet ranskalainen Laurence Bossé ja sveitsiläinen Hans- Ulrich Obrist avaa keskieurooppalaisen näkökulman 1990-luvun pohjoismaiseen nykytaiteeseen. Näyttelyn ollessa esillä Pariisissa alkuvuodesta 1998, sen yhteydessä puhuttiin mm. pohjoismaisesta ”hulluudesta” sekä ”ihmeestä”, jolla viitattiin pohjoismaisen taiteen 1990-luvulla uudistuneeseen ilmeeseen ja kansainvälistymiseen. Kantavana teemana Nuit Blanche- näyttelyssä on nykytaiteen moniarvoisuus sekä eri taiteen lajien välinen vuorovaikutus. Sen mukaisesti näyttelyssä on luontevasti ”perinteisten” kuvataiteilijoiden rinnalla myös elokuvan ja musiikin edustajia.

Näyttelyn pohjoismainen kiero on toteutettu Bergenin, Porin ja Göteborgin taidemuseoiden yhteistyönä. Pariisissa esillä olleesta laajasta kokonaisuudesta on pohjoismaiseen kiertoon sovelletussa versiossa mukana suomalaiset Eija-Liisa Ahtila (videoinstallaatio), Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen (vastuslankainstallaatio), mieskuoro Huutajat (videoteos), Aki Kaurismäki (videoita) ja Marja-Leena Hukkanen (valokuvasarja kaihon kultamaa) sekä Esko Männikkö
(valokuvia).

Muista Pohjoismaista mukana ovat islantilaiset Ólafur Eliasson (valokuvia), Thorvaldur Thorsteinsson (kollaaseja ja valokuvia) sekä Björk yhteisprojektissa englantilaisen Jeremy Dellerin, japanilaisen Nobuyoshi Arakin ja suomalaisen Mika Vainion kanssa ( video, kollaaseja, valokuvia, ääniteos); ruotsalaiset Cecilia Edefalk (maalaus) ja Jan Svenungsson (installaatio); norjalaiset Bjarne Melgaard (akvarelleja) ja Knut Åsdam (video). Tanskalainen Henrik Plenge Jakobsen on toteuttanut näyttelyyn videoteoksen The Best of Denmark.

Näyttelyyn liittyy myös viisi pohjoismaista videotaidetta esittelevää koostetta, jotka ovat koonneet Maaretta Jaukkuri (Suomi), Gunnar B. Kvaran (Islanti), Maria Lind (Ruotsi), Simon Sheikh (Tanska) ja Jon-Ove Steihaug (Norja). Oheisohjelmaan kuuluu myös performansseja ja musiikkiesityksiä, joista tullaan ilmoittamaan erikseen. Näyttelyjulkaisua Nuit blanche – Scènes nordiques: les années 90 (397 s. tekstit ranska/ englanti, runsas kuvitus) on saatavilla Porin taidemuseosta.

Näyttelyn NUIT BLANCHE- Scènes nordiques: les années 90 on toteuttanut Musée d’Art Moderne de la Ville de Paris, jossa se oli esillä 6.3.-10.5.1998. Näyttelyn on tuottanut l’ Association Paris- Musées Pohjoismaisen ministeriöneuvoston tuella.


 

 

 

Kokoelmat & Arkisto

Kokoelmat

Vuosikertomukset

Näyttelyjulisteet

Museo- ja yleisötapahtumat

Näyttelyarkisto

Kausiohjelmat (Haitarit)

Luentosarjat

Mediajulkisuus

Kokoelmapoliittinen ohjelma

Tutkimus - Artikkelit

Performanssiarkisto D-ark

Videos

 

 

 

 
                 

 

 

 

 

 

Yhteystiedot


PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, 28100 PORI, FINLAND
p. +358 44 701 1080
taidemuseo@pori.fi

 

 

©  Pori Art Museum | Porin taidemuseo