PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, FI-28100 PORI, FINLAND
Avoinna ti-su 11-18, ke 11-20. Vapaa sisäänpääsy keskiviikkoisin klo 18-20.
Liput: 5 / 2,5 euroa, Perhelippu 10 euroa.


Näyttelyarkisto


 

  Valitse vuosi:

1979 1980 1981 1982
1983 1984 1985 1986
1987 1988 1989 1990
1991 1992 1993 1994
1995 1996 1997 1998
1999 2000 2001 2002
2003 2004 2005 2006
2007 2008 2009 2010
2011 2012 2013 2014
2015 2016

 

  tai
etsi hakusanalla tai sanan osalla

 

Näyttelyt vuonna 1997

 


ERLING NEBYN KOKOELMA
02.02.1997 - 02.03.1997
ERLING NEBYN


Tiedote:
Tiedotustilaisuus perjantaina 31.1. klo 12.00. Tervetuloa !
Erling Neby on läsnä tilaisuudessa.

Norjalaisen keräilijän Erling Nebyn kokoelma on parin viime vuosikymmenen aikana syntynyt selkeälinjainen kokonaisuus. Neby on kerännyt itselleen läheisiksi kokemiaan teoksia, joita kaikkia yhdistää konstruktivistisen taiteen perintö. Geometrinen abstraktionismi ja konkretismi sekä 1980-luvun uudemmat abstraktin taiteen suuntaukset ovat kaikki edustettuina kokoelmassa. Se sisältää sekä eurooppalaista, amerikkalaista että pohjoismaista taidetta.

Erling Nebyn kokoelma on erityisen kiinnostavaa nähdä Porin taidemuseossa, Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman kotimuseossa. Se mahdollistaa mielekkään rinnastuksen Maire Gullichsenin taidesäätiön teosten kanssa. Yhteistyö pariisilaisgalleristi Denise Renéen kanssa on tuonut molempiin kokoelmiin samojen taiteilijoiden teoksia, ja monet taiteilijat - Victor Vasarely, Max Bill, Olle Baertling, Jean Gorin, Jean Dewasne, joitakin mainitaksemme - ovat liittyneet Maire Gullichsenin järjestämiin näyttelyihin useissa eri yhteyksissä. Josef Albersin väriteoria sananmukaisesti kulkeutui aikoinaan Suomeen Maire Gullichsenin kautta, ja siksi kolme Nebyn kokoelmaan kuuluvaa Albersin ”Kunnianosoitusta neliölle” vuosilta 1956-62 saavat näyttelyssä kunniapaikan. On myös ilahduttavaa, että kaksi Porin taidemuseolle tärkeää suomalaista taiteilijaa, Lars-Gunnar Nordström ja Paul Osipow, ovat vahvasti edustettuina tässä kansainvälisesti merkittävässä kokoelmassa.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kirja, jonka toimittaa museonjohtaja Marketta Seppälä. Oslon Nykytaiteen museon pääkuraattori Karin Hellandsjö käsittelee kirjan artikkelissa sekä kokoelman syntyä että sen kerääjää. Kirja ilmestyy helmikuun aikana.

Lisätietoja: Museonjohtaja Marketta Seppälä puh. 02-6211082, museolehtori Matti Velhonoja puh. 02-6211086.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-56-1
Erling Neby Collection/ Erling Nebyn kokoelma

Porin taidemuseo 2.2.-2.3.1997
Toimittaja: Marketta Seppälä
Kirjoittajat: Marketta Seppälä, johtaja, Porin taidemuseo, Karin Hellandsjø, pääkuraattori, The Museum of Contemporarty Art, Oslo, Matti Velhonoja, museolehtori, Porin taidemuseo
Valokuvat: Erkki Valli-Jaakola, 6,7,16,30,57,65,69,71,73,87, Porin taidemuseo
Lay-out: Esko Nummelin
© Porin taidemuseo, kirjoittajat ja valokuvaajat
Porin taidemuseon julkaisuja 38 / Pori Art Museum Publications 38
Laajuus: 96 s


MAALAUKSIA 1990-1996
08.03.1997 - 20.04.1997
IAN MCKEEVER


Tiedote:
Englantilaisen taidemaalarin Ian McKeeverin näyttely Porin taidemuseossa esittelee hänen tuotantoaan vuosilta 1990-96. Esillä on teoksia Marianne North, Hartgrove ja Hour –sarjoista sekä uudempia maalauksia. Ian McKeever on syntynyt vuona 1946. Hän asuu ja työskentelee maatilallaan Dorsetin Hartgrovessa.

Tunnusomaista Ian McKeeverin maalauksille on hienovireinen väriasteikko ja lukuisista kerroksista muodostuva, paikoitellen läpikuultava pinta. Useimmiten musta-harmaa-valkoinen asteikolle viritetyt värikentät synnyttävät vaikutelman hitaasti muuntuvista rakenteista. McKeeverin maalauksia voi tulkita metaforana erilaisille luonnonprosesseille: nousevalle usvalle, veden jäätymiselle, lumen sulamiselle jne. Maalauksiin sisältyvä muutoksen, ajan ja tilan vaikutelma – ei niinkään maisemasta lainattu aihe – pohjautuu McKeeverin lukuisiin matkoihin maapallon eri äärialueille, mm. Lappiin, Grönlantiin, Saharaan ja Siperiaan.

”Kaikki tämä, maalauksen fyysisyyden korostaminen, uurastus ulkona luonnossa ja lopuksi tarkkaan harkittu luoviminen käsitteiden välissä näyttää lopulta suuntautuvan yhteen ainoaan pisteeseen: että edessämme lopultakin olisi teos, joka ei esitä luontoa eikä ole maalauksen kuva, vaan joka olisi osa luontoa ja osa luonnollista maalaustaidetta näyttämällä vain ja ainoastaan omalta itseltään. Tässä on McKeeverin ongelma ja tässä on hänen ratkaisunsa.”
Näin kirjoittaa näyttelyn yhteydessä julkaistavassa luettelossa Helsingin taidehallin johtaja Timo Valjakka. Luettelossa on lisäksi Lontoon Tate Galleryn kuraattorin Jeremy Lewisonin artikkeli.

Ian McKeever osallistui vuonna 1993 Porin taidemuseon järjestämään Ilma ja muut elementit –näyttelyyn sekä sen yhteydessä toteutettuun tutkimusmatkaan Koillis-Siperiaan. Matkan kokemuksia dokumentoivaan Ikijää –julkaisuun sisältyy Ian McKeeverin luonnoksia ja kirjoituksia. Nämä luonnokset, samoin kuin McKeeverin toiseen Siperian matkaan pohjautuvat maalaukset olivat esillä vuonna 1996 Kööpenhaminassa, Porissa ja Helsingissä järjestetyssä näyttelyssä Muukalaisia arktisessa – Ultima thule ja moderni aika. Tämä näyttely tulee olemaan esillä kesllä 1997 Ontario Art Galleryssa, Torontossa.

Ian McKeeverin näyttely Maalauksia 1990-1996 Porin taidemuseossa on järjestetty yhteistyössä Angel Row Galleryn (Nottingham) kanssa. Näyttelyä on tukenut The British Council.


JOKA HETKI, JOKA PAIKASSA
30.04.1997 - 08.06.1997
BIEFER & ZGRAGGEN, LEA & PEKKA KANTONEN, TIMO VARTIAINEN, STEPHEN WILLATS, ERWIN WURM


Tiedote:
Porin taidemuseon kokoama ryhmänäyttely Joka hetki, joka paikassa esittelee viisi taiteilijaa tai taiteilijaparia, jotka käsittelevät teoksissaan ajan ja paikan sekä niihin sisältyvien muutosten luonnetta. Näyttelyn teokset perustuvat mm. arkipäiväisten tilanteiden dokumentointiin, sosiaalisen käyttäytymisen analysointiin, matkakokemusten rekonstruointiin sekä todellisen tai fiktiivisen historian luomiseen.

Biefer & Zgraggen (Sveitsi) esiintyvät Saaliinkantaja- sarjan valokuvissa valkoihoisina tai alkuasukkaina, ”alppien aborginaaleina”. He poseeraavat lumessa, mudassa tai aavikon hiekassa säilyketölkit alasuojuksinaan ja suksensauvat aseinaan. taiteilijaparin paluu luontoon ja primitiivisyyteen on kriittinen kannanotto jatkuvan kasvun ja kehityksen ihanteille.

Lea & Pekka Kantonen ovat pitkäaikaisessa projektissaan ”Joka hetki” dokumentoineet videon ja tekstien avulla jokapäiväistä elämäänsä ja käyttäytymisensä motiiveja. Videoinstallaation olennaisena osana on näyttelyn avajaisten yhteydessä reaaliajassa tapahtuva kohtaus perheen elämästä.

Timo Vartiaisen tilateos ”Matkalla kotona” perustuu taiteilijan pitkään kävely- ja liftausmatkaan Itämeren ympäristön maissa. Teos koostuu sadoista valokuvista ja muista matkadokumenteista. Matkalla kohdatut ihmiset ja eläimet, koetut luonnonilmiöt ja eri paikkojen ominaislaatu ovat Vartiaisen matkakertomuksen tärkeimmät elementit.

Stephen Willats (Englanti) analysoi yhteiskuntatieteilijän tavoin käyttäytymistämme erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Valokuvat ja niihin liittyvät kaaviot ja tekstit havainnollistavat elämän sattumanvaraisuuteen sisältyviä lainalaisuuksia ja ryhmäkäyttäytymisen dynamiikkaa.

Erwin Wurm (Itävalta) käyttää teostensa lähtökohtana kuvanveiston perusominaisuuksia. Hänen kaikissa ”veistoksissa” – valokuvissa, videoissa ja villapaidoissa – perusteemana on ihmisen suhde tilaan, mittakaavan muutokset ja arkipäiväisten materiaalien ja tilanteiden mahdollisuus toimia veistoksena.

Näyttelyä ovat tukeneet Sveitsin kulttuurisäätiö Pro Helvetia ja Itävallan ulkoasiainministeriö.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-57-X
Joka hetki, joka paikassa/ Every Moment, Everywhere

Porin taidemuseo 30.4.-8.6.1997
Toimitus ja lay-out: Jari-Pekka Vanhala
Valokuvat: Erkki Valli-Jaakola, Sakari Viika & taiteilijat
Painohäme Oy, Ylöjärvi 1997
Porin taidemuseon julkaisuja 39 / Pori Art Museum Publications 39


HYMYILEVÄ SYDÄN
KEHITYSVAMMAISTEN TAIDETTA SUOMESTA JA VIROSTA

28.05.1997 - 15.06.1997



Tiedote:
Satakunnan erityishuoltopiiri
Satakunnan Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
Puutega Noorte Öppekeskus, Tallinn

aula
1. Tiina Salakari: Rastikko (vesiväri, 1997)
2. Risto Sandberg: Sateenkaari (vesiväri, 1995)
3. Jukka-Pekka Niemi: Mun tuska (sekatekniikka, 1997)
4. Anti Kreis: Haiged (peiteväri, 1997)
5. Kristiina Haavalaid: Aastapäevale (peiteväri, 1997)

luentosali
6. Tiina Salakari: Rakkaus (vesiväri, 1992)
7. Hannu Piesala: Nimetön (vesiväri, huopakynä, 1996)
8. Teija Jokinen: Ristikko (vesiväri, tapettipaperi, 1993)
9. Hanna-Leena Hellman: Ristikko (lyijykynä, 1996)
10. Kimmo Forssell: Lamput (vesiväri, 1992)
11. Antti Hiitola: Kalat (vesiväri, 1996)
12. Jani Paavola: Lehdet (vesiväri, huopakynä, 1996)
13. Tuire Kautonen: Ilotulitus (vesiväri, tapettipaperi, 1993)
14. Heikki Mansikka-Aho: Koti ja työpaikka (väriliitu, 1996)
15. Jari Björqvist: Sukulaistalo (värikynä, 1996)
16. Sisko Äärilä: Kukkia (vesiväri, 1992)
17. Tiina Tuukkanen: Kuumailmapallo (väriliitu, 1993)
18. Jari Flink: Kilpavarikko (vesiväri, väriliitu, 1997)
19. Aigi Udu: Lendavad kalad (peiteväri, 1997)
20. Merike Sild: Vaatad öhe (peiteväri, 1997)
21. Sirpa Salmi: Poikia (väriliitu, 1997)
22. Matti Kaapeli: Kukkatutkielma (vesiväri, 1996)
23. Mirja Viitamäki: Piikkikukat (monotypia, 1997)
24. Liisa Myllymäki: Kaktukset (monotypia, 1997)

Työpaja
25. Kaire Siegell: Tallinnan vanhakaupunki (väriliitu, 1997)
26. Merike Sild: Möte (peiteväri, 1997)
27. Anders Keil: Vabariigi aasta päevale (peiteväri, 1997)
28. Evelin Avingo: Lauljad (peiteväri, 1997)
29. Imbi Rahuba: Kalad (väriliitu, 1997)
30. Maie Mägi: Tallinna lahel (peiteväri, 1997)
31. Eduard Kiviloo: Lauljad (peiteväri, 1997)
32. Aigi Udu: Koera lirvuud (peiteväri, 1997)
33. May Mägi: Suured puud (peiteväri, 1997)
34. Peeter Reinberg: Suvel vanaema aias (vesiväri, 1997)
35. Marja Kortelahti: Asetelma (akryyliväri, 1997)
36. Tapani Talvitie: Kylmät ja lämpimät säät (akryyliväri, 1997)
37. Pirkko Viljanen: Asetelma (akryyliväri, 1997)
38. Jukka-Pekka Niemi: Unikot (öljyväri, 1996)
39. Jukka-Pekka Niemi: Kirsikkapuut (öljyväri, 1996)
40. Jukka-Pekka Niemi: Aivomyrsky (öljyväri, 1996)
41. Jukka-Pekka Niemi: Myrskyn jälkeen (öljyväri, 1996)
42. Jukka-Pekka Niemi: Ranta (öljyväri, 1996)
43. Joel Zoova: Malestus (puu, 1997)

Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos:
Matot, paperimassatyöt ja sammakot



SAMAA MAATA – SAMMA LAND – SIDE BY SIDE
15.06.1997 - 24.08.1997
AZIZ SELIM, NIRAN BAIBULAT, MANUEL CASTELLANOS, SOLEDAD CHUAQUI, RAOUL GRÜNSTEIN, MARJA HELANDER, TIZZI IBRAHIM, CARL-GUSTAF LILIUS, KIBA LUMBERG, MELEK MAZICI, MERJA ALETTA RANTTILA, SANNA SARVA, DWI SETIANO, ANDRIJ STASEVSKIJ JA SÁNDOR VÁLY


Tiedote:
Samaa maata – samma land – Side by Side kokoaa yhteen useasta eri kulttuurista ja kulttuuritaustasta lähtöisin olevia Suomessa asuvia taiteilijoita. Heistä osa kuuluu ns. vanhoihin vähemmistöihin, osa maahanmuuttajiin ja pakolaisiin. Näyttely saa jatkoa syys-joulukuussa 1997, jolloin Satakunnan museoon kutsutaan kuusi taiteilijaa toteuttamaan omat huoneinteriöörinsä.

Näyttelyiden lähtökohtana on Porin ja Turun taidemuseoiden vuonna 1995 opetusministeriön tuella käynnistämä suomalaisten etnisten vähemmistöjen kuvataiteilijoiden kartoitustyö. Sittemmin Porin taidemuseo on jatkanut työtä vuosina 1996-97. Tällä hetkellä on dokumentoitu jo yli kuudenkymmenen taiteilijan tuotantoa eri puolilta Suomea.

Suomen- ja englanninkielinen julkaisu on näyttelyn tavoin kaksiosainen. Ensimmäinen osa rakentaa näyttelyille yleistä yhteiskunnallista, sosiaalista ja kulttuurista kehystä sekä esittelee Porin taidemuseon taidenäyttelyosuuden taiteilijat. Toinen osa dokumentoi Satakunnan museon näyttelyn syksyllä 1997. Artikkelikokoelma ja taiteilijapuheenvuorot käsittelevät etnistä identiteettiä ja vähemmistökysymystä, monikulttuurisuutta ja ulkomaalaisasenteita suomalaisessa, edelleen varsin suljetussa yhteiskunnassa.

Samoin kuin näyttely, myös Samaa maata- julkaisu kiertyy tavan takaa etnisyyden käsitteen ympärille, käsitteen jonka monisärmäisyyttä ja ongelmallisuuttakin kulttuuriantropologian dosentti FT Anna Maria Viljanen valottaa artikkelissaan. Vastaavasti tutkija Rolf Büchin analyysi monikulturalismin yhteiskuntakäsityksistä paljastaa monia käsitteen sisältämiä rasistisia piilomerkityksiä ja implikaatioita. Sosiaalipsykologian professori Karmela Liedkind esittelee vähemmistöjen olosuhteita ja mahdollisuuksia tämän päivän Suomessa, ja folkloristiikan professori Leea Virtanen analysoi nykyperinteen avulla niitä etnisyyttä määritteleviä stereotypioita ja kliseitä, jotka sitkeästi – ja yllättävän samansuuntaisesti eri maissa – luovat ja ylläpitävät mielikuvia ”muukalaisista”. Valtaväestöt, esimerkiksi suomalaiset, eivät miellä itseään etniseksi ryhmäksi, vaikka ovatkin sitä täsmälleen samassa mielessä kuin kaikki muutkin ryhmät.

Taiteilijoiden elämänkerralliset puheenvuorot korostavat erityisesti sitä, että ei ole olemassa yhtä vähemmistöidentiteettiä, vaan monia ja monitasoisia identiteettejä, sekä yleisesti että kunkin vähemmistöryhmän sisällä. Nämä puheenvuorot välittävät erilaisia arvoja ja valta-asemia, jotka avaavat tärkeitä näkökulmia myös taiteen länsimaiseen sosiokulttuuriseen instituutioluonteeseen.

Vaikka taiteilijat esiintyvät näyttelyssä yksilöinä, taiteilijoina eivätkä omien etnisten ryhmien edustajina, heidän erilaiset kulttuuriset taustansa ovat toki teosten pohjalla ja synnyttävät siten näyttelystä tavattoman rikkaan ja monipuolisen kokonaisuuden. Suomen ns. vanhoihin vähemmistöihin kuuluvat saamelaista syntyperää olevat Marja Helander ja Merja Aletta Ranttila, tataari Niran Baibulat, juutalainen Raoul Grünstein, romani Kiba Lumberg ja suomenruotsalaiseen kielivähemmistöön lukeutuva Carl-Gustaf Lilius. Maahanmuuttajina Suomeen ovat eri vaiheissa tulleet kuubalainen Manuel Castellanos, indonesialainen Dwi Setianto, ukrainalainen Andrij Stasevskij, turkkilainen Melek Mazici ja unkarilainen Sándor Vály. Soledad Chuaqui kuuluu niihin chileläisiin, jotka ensimmäisenä pakolaisryhmänä saapuivat Suomeen vuonna 1973. Romanialainen Tizzi Ibrahim ja kurditaiteilija Aziz Selim ovat eri vaiheiden jälkeen tulleet Suomeen kotimaissaan viime vuosina tapahtuneiden myllerrysten vuoksi.

Näyttelyssä on siis mukana sekä uransa vakiinnuttaneita vanhempia taitelijoita että vasta hiljattain Suomeen muuttaneita nuoria ja täällä tuntemattomia tekijöitä. Eräänlaisiksi vastapooleiksi voidaan esimerkiksi asettaa suomalaisessa taide- ja kulttuurimaailmassa vahvasti vaikuttavan kirjailija ja kuvataiteilija, filosofi ja yhteiskuntakriitikko Carl-Gustaf Lilius ja vuonna 1995 Suomeen tulleen Kurdistanin entisen ulko- ja kulttuuriministerin Aziz Selim Ahmedin työt. Molemmat taiteilijat ovat tahoillaan paitsi laajasti osallistuneet yhteiskunnalliseen toimintaan myös suorittaneet varsin pitkän ja monipuolisen taiteilijauran. Taiteen tekemisen ehdot ovat täysin vastakkaiset myös Suomessa syntyneellä Raoul Grünsteinilla tai kymmenen kuukautta sitten Suomeen muuttaneella indonesialaisella Dwi Setiantolla. Kiba Lumberg lähti romanikodistaan 13-vuotiaana. Merja Aletta Ranttila asuu ja työskentelee edelleen Suomen pohjoisimmassa kunnassa Inarissa. Suomalaisten etniseen ryhmään kuuluva Sanna Sarva osallistuu näyttelyyn teossarjalla, joka tutkii etnisen identiteetin määrittelyä Suomessa asuvien ulkomaalaisten omien arvojen ja asenteiden kautta.

Näyttelyllä ei ole muuta varsinaista teemaa tai yhdistävää tekijää kuin erilaisuus. Sen ei ole tarkoitus kattaa mahdollisimman monia vähemmistöjä, vaan esitellä etnisyyden välityksellä vähemmistökysymyksen moniulotteisuutta.

Opetusministeriö on myöntänyt Samaa maata – Samma land – Side by Side- näyttelyjen ja julkaisujen toteuttamiseksi merkittävän tuen, jonka turvin Porin museot voivat yhteistyössä näyttelyihin kutsuttujen taiteilijoiden kanssa toteuttaa Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuonna tärkeän kulttuuripoliittisen puheenvuoron.

Näyttelyjulkaisut:
ISBN 951-9355-58-8
Samaa maata 1

Porin taidemuseo 17.6.-24.8.1997
Toimittajat: Pia Hovi ja Marketta Seppälä
Käännökset: Arja Alaraudanjoki, Rolf Büchi, Philip Landon, Christer Lindgren, Kai Palm, Seppo Siuru, Kaisa Sivenius, Ûlku Ûlker, Matti Velhonoja, Hassan Zaki
Lay-out: Esko Nummelin
Valokuvat: Erkki Valli-Jaakola
© Porin taidemuseo, kirjoittajat ja valokuvaajat
Oy West Point, Rauma
Porin taidemuseon julkaisuja 40 / Pori Art Museum Publications 40
Laajuus: 192 s

ISBN 951-9355-59-6
Samaa maata 2

Porin taidemuseo 6.9.-2.11.1997
Toimitus: Pia Hovi
Käännökset: Seppo Siuro, Pia Hovi, Rešad Hasanović, Kamal Salaheddine,Ûlku Ûlker
Lay-out: Esko Nummelin
Valokuvat: Pentti Pere, Erkki Valli-Jaakola, Vesa Kinnunen
Piirrokset: Mikko Nurminen
© Porin taidemuseo, kirjoittajat ja valokuvaajat
Oy West Point, Rauma
Porin taidemuseon julkaisuja 41 / Pori Art Museum Publications 41
Laajuus: 58 s


SÄRKYNEEN SYDÄMEN HOTELLI
05.08.1997 - 07.09.1997
BRIAN BADERMAN, TIMO HEINO, MARKKU INTO, OLLI JAATINEN, PÄIVI JOKINEN, EIJA KESKINEN, JOUNI KUJANSUU, JOUKO LEHTOLA, LY LESTBERG, PÄIVI SETÄLÄ, GEORGINA STARR JA JIM WICHMAN


Porin taidemuseo ja NYTE r.y. järjestävät valtakunnallisen valokuvanäyttelyn Särkyneen Sydämen Hotelli Porin vanhassa Hotelli Otavassa 5.8.-7.9.1997.

Näyttely koostuu Porin taidemuseon kutsumien taiteilijoiden - Brian Baderman, Timo Heino, Markku Into, Olli Jaatinen, Päivi Jokinen, Eija Keskinen, Jouni Kujansuu, Jouko Lehtola, Ly Lestberg, Päivi Setälä, Georgina Starr ja Jim Wichman - valokuvista, videoista, runoista, maalauksista ja tilateoksista.

Merkittävä osa näyttelykokonaisuudesta muodostuu taiteilijaseura NYTEn järjestämän valokuvakilpailun parhaimmistosta. Kilpailu on ollut kaikille avoin ja siihen lähetetyistä kuvista kilpailun jury - valokuvaaja Jouko Lehtola Helsingistä sekä taiteilijat Kaisu Koivisto ja Päivi Setälä Porista - valitsevat näyttelyyn esille asetettavat teokset.

Omana osuutenaan on esillä Hotelli Otavan pitkää ja rikasta menneisyyttä valottava kuvahistoriikki teatteriesityksistä ja juhlaillallisista vuoden 1985 viimeiseen ravintolassa tanssittuun valssiin. Hotelli Otava on rakennettu Porin palon jälkeen 1850-luvulla ja se on jäänyt kulttuurihistoriaan erityisesti sen suuressa salongissa vuonna 1872 pidetyn ensimmäisen Suomalaisen Teatterin esityksen ansiosta. Otavan tiloissa on sen pitkän historian aikana pidetty monia kulttuuritilaisuuksia ja mm. Pori Jazz 66 ry on syntynyt Otavan pianokabinetissa. Monet muistavat myös legendaariset Otavan jamit ja suositut tanssi-illat. Rakennushistoriallisesti kiinnostavia yksityiskohtia talossa löytyy mm. J.E. Stenbergin suunnittelemassa ulkoasussa sekä porraskivissä näkyvät fossiilijäänteet.

Särkyneen Sydämen Hotelli jatkaa Porin taidemuseon ja NYTEn yhteistyönä toteutettuja kesänäyttelyitä, joista edellinen - ”Tulivuori” - järjestettiin vuonna 1996 Porin vanhassa vesitornissa. Särkyneen Sydämen Hotelli on avoinna yleisölle tiistaista sunnuntaihin kello 12-18.

TERVETULOA NÄYTTELYN TIEDOTUSTILAISUUTEN HOTELLI OTAVAAN PERJANTAINA 1.8. KELLO 12.00.


Näyttelyn- ja kilpailun toteuttamista ovat tukeneet Porin kaupungin kulttuurilautakunta, Turun ja Porin läänin taidetoimikunta, Valtion kuvataidetoimikunta sekä Valtion valokuvataidetoimikunta. Työryhmään kuuluvat Porin taidemuseon edustajana näyttelysihteeri Jari-Pekka Vanhala sekä taiteilijaseura NYTEn edustajina taiteilijat Anna Hall, Kaisu Koivisto, Sinikka Santikko ja Päivi Setälä.


JIMMIE DURHAM
05.09.1997 - 26.10.1997
JIMMIE DURHAM


Tiedote:
Jimmie Durham - kuvanveistäjä ja maalari, performancetaiteilija, runoilija ja esseisti - on 1980-luvun puolivälistä lähtien kuulunut aikamme kuvallisen ilmaisun keskeisiin uudistajiin. Hänen näyttelyjensä, performanssiensa ja tekstiensä luettelo on mittava; hän on mm. osallistunut Kasselin IX Documentaan ja Whitneyn biennaleen, merkittävä runokirja Columbus Day ilmestyi 1983 ja esseekokoelma Certain Lack of Coherence 1993. Phaidon Press Lontoossa on julkaissut Durhamin kolmikymmenvuotisen taiteilijauran kattavan monografian 1995.

Jimmie Durham on syntynyt 1940 Nevadassa Arkansasissa cherokeeintiaanien Susi-klaaniin. Nuoruudessaan hän työskenteli Yhdysvaltain keskisissä etelävaltioissa, Oklahomassa, Teksasissa ja Uudessa Meksikossa maatiloilla hevostenkesyttäjänä ja -kouluttajana. Myöhemmin hän “tuli hulluksi ja suoritti asepalveluksensa laivastossa”, mikä vei hänet mm. Pohjois- ja Etelä-Vietnamiin: “Meidän tehtävänämme oli aloittaa sota.” Asevelvollisuudesta vapauduttuaan hän palasi takaisin Yhdysvaltoihin. Itseironisesti hän kertoo ryhtyneensä tekemään“erilaisia asioita, joita toiset kutsuivat taiteeksi.” Sittemmin, erinäisten yhteensattumien kautta hän siirtyi Geneveen ja opiskeli Ecole des Beaux-Arts de Genèvessä. Mutta jo 1970-luvun alussa hänen yhteiskuntakriittinen ajattelunsa johti Yhdysvaltain intiaanien kansalaisoikeusliikkeen aktivistin rooliin; tässä ominaisuudessa hän oli mukana mm. vuoden 1973 Wounded Kneen rajuissa yhteenotoissa hallituksen voimien ja alkuperäisväestön välillä. Sittemmin 1980-luvulle asti hän toimi Amerikan intiaaniliikkeessä ja sen keskushallinnon palveluksessa. Intiaanien edustajana YK:ssa hän toimi uranuurtajana Kansainvälisen Intiaanien Sopimusneuvoston perustajana ja johtajana.

Taiteellisen uransa alkuvaiheessa 1970-luvulla Jimmie Durham on toiminut mm. Foundation for the Community of Artists -järjestön perustajana ja johtajana sekä eri rotujen välisiä yhteyksiä luovien lastenkirjojen kuvittajana. New Yorkissa julkaistava Art & Artists -lehden päätoimittajuuden jälkeen hän on toiminut freelance-kriitikkona lukuisissa kansainvälisissä taidelehdissä.
Runoilijana ja esseistinä Jimmie Durhamille on luontaista, että hänen teoksissaan kirjallinen ja kuvallinen ilmaisu terävästi ja oivaltavasti yhtyvät. Postmodernina ‘villinä’ hän ei katso voivansa - tai edes haluavansa - tehdä ns. korkeaa taidetta, vaan on määritellyt veistoksensa ‘uus-primitivistiseksi uus-konseptualismiksi’. Teknisesti työt ovat hellyttävän kömpelöitä, usein löytömateriaaleista kyhättyjä rakennelmia ja etnografisen aineiston museaalisia esillepanoja muistuttavia koosteita, jotka lopulta sanaleikkien, runouden ja poliittisten herjojen monisyisenä kudelmana paljastavat länsimaisen kulttuurin kolonialistisia piirteitä.

Jimmie Durham osallistui Porin taidemuseon ja näyttelyvaihtokeskus FRAME:n näyttely- ja julkaisuhankkeeseen Muukalaisia arktisessa 1996 pohtimalla kulttuurisen identiteetin edellytyksiä maapallon kylmimmillä alueilla Venäjän Jakutiassa. Durhamin ‘maailmankeskus’ määrittyi tämän matkan yhteydessä Jakutskin sekatavarakaupan ikkunanpieleen, mutta kolikon toisesta puolesta muistuttavat taiteilijan kertomukset suuren pahan kissan hypnotisoimasta avaruushiiritytöstä tai Nikolaista, evenkki-tiedemiehestä. Ne tuovat väistämättä mieleen - intiaaanikulttuurien karua kohtaloa seuraten - uhkakuvat alkuperäisväestön alistumisesta ja häviöstä valtaväestön ylivallan edessä.
Porin taidemuseossa 1997 Jimmie Durhamin maailmankeskus on pyhä puu Chalmassa Meksikossa. Pyhiinvaeltajien on perinnetiedon mukaan kuljettava sinne kävellen, ja taaksepäin kääntyminen tai matkan jättäminen kesken on vaarallista: siitä voi näet muuttua kiveksi. Siksi on aina erityisen kohteliasta potkaista kiveä Chalman suuntaan, koska se saattaa olla hävinneen matkustajan sielu. Osuttuaan vihdoin pyhään puuhun kivi saattaisi palata takaisin ihmisyyteen.
Näyttely osoittaa suomalaisille parhaan reitin Porista Chalmaan.


Näyttelyn tiedotustilaisuus on perjantaina 5.9.1997 kello 12.00. Tervetuloa!
Jimmie Durham on tavattavissa Porin taidemuseossa 2.-5.9.1997; mahdolliset tiedustelut puh. 02-621 1080, fax 02-621 1091, e-mail marketta.seppala@pori.fi


ARKIPÄIVÄN ASIOITA ERITYISESTI LAPSILLE SUUNNATTU NÄYTTELY TAIDEMUSEON KOKOELMISTA
26.09.1997 - 12.10.1997





PYÖREITÄ VUOSIA
PORIN TAITEILIJASEURAN 50-VUOTISJUHLANÄYTTELY

02.11.1997 - 07.12.1997



Tiedote:
Porin Taiteilijaseuran 50-vuotisen toiminnan juhlistamiseksi seura järjestää näyttelyn Porin taidemuseossa 2.11.-7.12.1997. Näyttelyyn ovat voineet tarjota teoksiaan kaikki Porin Taiteilijaseuraan tällä hetkellä kuuluvat 59 jäsentä. Näyttelyyn esille asetettavat teokset ovat valinneet Suomen taiteilijaseuran puheenjohtaja Kari Jylhä ja Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton puheenjohtaja Maarit Nissilä.

Porin taiteilijaseura ry. perustettiin 18.12.1947 Aino Blomqvistin aloitteesta. Hän toimi myös seuran ensimmäisenä puheenjohtajana. Hänen jälkeensä puheenjohtajina ovat toimineet Pentti Nykopp (1950-1959), Kauko Räike (1959-1964), Aarne Elomaa (1964-1969), Juhani Tarna (1969-1970), Pertti Ala-Outinen (1971-1974 ja 1981-1988), Anja Karkku-Hohti (1977-1981), Pekka Mattila (1988-1989), Lea Mäkilä (1989-1995) ja Onni Kerola (1996). Tällä hetkellä puheenjohtajan tehtäviä hoitaa Lea Mäkilä.

Olennaisena tavoitteena taiteilijaseuraa perustettaessa oli Porin toimivien taiteilijoiden työskentelyyn ja teosten esittelyyn liittyvien edellytysten parantaminen. Samalla haluttiin kehittää ja vahvistaa kuvataiteen roolia taiteilijoiden kotikaupungissa. Keskeisenä toimintamuotona on ollut vuosinäyttelyiden järjestäminen Satakunnassa tai muualla kotimaassa. Lisäksi seura on pitänyt pääasiassa ystävyyskaupunkitoimintaan liittyviä näyttelyitä Pohjoismaiden lisäksi Saksassa, Unkarissa ja Virossa.

Toimintaan kuuluvat myös erilaiset taiteilijoiden ammattitaitoa kehittävät kurssit, lähinnä grafiikassa ja maalauksessa. Lisäksi taiteilijaseura järjestää avoimia näyttelyitä , joihin teoksiaan voi tarjota myös seuraan kuulumattomat taiteilijat. Kesällä 1992 seura aloitti galleriatoiminnan, joka jatkui vireänä vuoteen 1996 asti. Tänä vuonna taiteilijaseuralle on osoitettu uudet toimi- ja näyttelytilat Antinkatu 6:ssa. Marraskuussa yleisölle avautuvissa näyttelytiloissa jatkuu myös vuonna 1994 aloitettu taidelainaamotoiminta.

Näyttelyyn liittyy myös kaksi luentoa: 12.11. kriitikko Erkki Linnala kertoo Porin taide-elämästä 1960-luvulla ja 3.12. taiteilija Pertti Ala-Outinen käsittelee taiteilijaseuran varhaisvaiheita. Luennot järjestetään Porin taidemuseon luentosalissa keskiviikkoisin kello 18.30 alkaen ja niihin on vapaa pääsy.


MAIRE GULLICHSENIN TAIDESÄÄTIÖN KOKOELMA
MODERNIA KOTIMAISTA JA ULKOMAISTA TAIDETTA PORIN TAIDEMUSEON PERUSKOKOELMASTA

12.12.1997 - 11.01.1998





 

 

 

Kokoelmat & Arkisto

Kokoelmat

Vuosikertomukset

Näyttelyjulisteet

Museo- ja yleisötapahtumat

Näyttelyarkisto

Kausiohjelmat (Haitarit)

Luentosarjat

Mediajulkisuus

Kokoelmapoliittinen ohjelma

Tutkimus - Artikkelit

Performanssiarkisto D-ark

Videos

 

 

 

 
                 

 

 

 

 

 

Yhteystiedot


PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, 28100 PORI, FINLAND
p. +358 44 701 1080
taidemuseo@pori.fi

 

 

©  Pori Art Museum | Porin taidemuseo