PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, FI-28100 PORI, FINLAND
Avoinna ti-su 11-18, ke 11-20. Vapaa sisäänpääsy keskiviikkoisin klo 18-20.
Liput: 5 / 2,5 euroa, Perhelippu 10 euroa.


Näyttelyarkisto


 

  Valitse vuosi:

1979 1980 1981 1982
1983 1984 1985 1986
1987 1988 1989 1990
1991 1992 1993 1994
1995 1996 1997 1998
1999 2000 2001 2002
2003 2004 2005 2006
2007 2008 2009 2010
2011 2012 2013 2014
2015 2016

 

  tai
etsi hakusanalla tai sanan osalla

 

Näyttelyt vuonna 1996

 


TEOKSIA - WORKS: 1966-1996
06.01.1996 - 11.02.1996
JORMA HAUTALA


Tiedote:
Loppiaisena Porin taidemuseossa avattava taiteilijaprofessori Jorma Hautalan laaja retrospektiivinen näyttely esittelee hänen monipuolista tuotantoaan kolmenkymmenen vuoden ajalta. Vuoteen 1966 takautuva näyttely käsittää maalauksia ja seinämaalausluonnoksia sekä grafiikkaa ja veistoksia.

Jorma Hautala (s. 1941) on Suomen tunnetuimpia nykytaiteilijoita, jonka teoksia on lukuisissa merkittävissä julkisissa kokoelmissa sekä Suomessa että ulkomailla. Hautalan teokset edustavat hienovireistä ja harkittua abstraktia ilmaisua, jossa väri-, tila- ja viivastruktuurit käyvät elävää ja jännitteistä vuoropuhelua keskenään. Leimallista Hautalan työskentelylle on ollut aktiivisuus - hän on tehnyt työtä yhtäaikaa monella saralla. Hän on toiminut pitkään sekä opettajana että graafisena suunnittelijana. Yhteistyö arkkitehtien kanssa on ollut tärkeä osa hänen työtään. Siihen liittyviä projekteja ovat mm. Aleksin pihan värityssuunnitelma Helsingin keskustassa (1991) sekä Espoon kirkon seurakuntakeskukseen valmistunut seinämaalaus "Ristiltäotto" (1995).

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan 115-sivuinen näyttelykirja, joka esittelee lukuisin värikuvin hänen tuotantoaan. Kirjan kirjoittajina ovat Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja, FT Tuula Karjalainen ja arkkitehti, professori Juhani Pallasmaa.

Näyttely on myöhemmin esillä Oulun taidemuseossa 26.2.-7.4. ja Helsingin Taidehallissa 19.4.-19.5.1996.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-49-9 J
orma Hautala: Teoksia/ Works 1966-1996

Porin taidemuseo 7.1-.11.2.1996
Julkaisu: Porin taidemuseo
Toimitus ja graafinen suunnittelu: Jorma Hautala
Artikkelit: Juhani Pallasmaa, arkkitehti, professori, Teknillinen Korkeakoulu, Helsinki
Tuula Karjalainen, Fil. tri, Helsingin kaupungin taidemuseonjohtaja
Käännökset: Michael Garner
Valokuvat: Seppo Hilpo, Hannu Aaltonen, Jaakko Ahvonen, Kari Hakli, Olli Horto, Topi Ikäläinen, Matti Koivisto, Jussi Koivunen, Kari Lehtinen, Arto Liiti, Masa Malinen, Teuvo Rissanen, Jukka Romu, Pekka Rötkönen, Ove Tammela, Jorma Tulkki, Al Weber
Art-Print Painotalo Oy, 1995
Laajuus: 116 s


MAIRE GULLICHSENIN TAIDESÄÄTIÖN KOKOLEMA
22.02.1996 - 20.03.1669


Valikoima suomalaista taidetta Porin taidemuseon peruskokoelmasta.


OMA KUVA TOISENA, VIDEOTAITEEN ESITYSSARJA PORIN TAIDEMUSEOSSA
12.03.1996 - 21.04.1996


Tiedote:
Porin taidemuseon kokoama kansainvälisen videotaiteen esityssarja oma kuva toisena tarjoaa erilaisia kuvakulmia taiteilijoiden tulkintaan omasta itsestään tai kuvattavasta kohteestaan jonkin toisena: roolihahmona, kaksoisolentona, kahden ihmisen yhteensulautumana, voimakkaan tunnekuohun muuntamana tai tarkkailun kohteena.

Sarjan aloittaa videodokumentointi jugoslavialais-saksalaisen taiteilijaparin Marina Abramovic & Ulayn vuosina 1977-78 toteuttamasta neljästä aktiosta, joissa testataan ihmisen fyysistä ja henkistä kestävyyttä. Näissä aktioissa nainen ja mies toimivat yhtenä kokonaisuutena hengityksen, kosketuksen, äänen tai läsnäolon energian kautta. Ykseys muodostuu äärimmäisen latautuneesta tilanteesta, jonka intensiivisyys kasvaa lähes huomaamatta sietokyvyn rajoille.

Amerikkalaisen Bill Violan video The Passing koostuu unen, alitajunnan ja valvetilan eri tasoista. Se pohjautuu taiteilijan henkilökohtaisiin kokemuksiin äitinsä kuoleman ja tyttärensä syntymän ajalta. Hitaasti etenevässä kuvakerronnassa unenomaiset muistikuvat ja kirkkaan tajunnan välähdykset vuorottelevat raskaan hengityksen rytmittämänä. Vesi on teoksessa toistuva kuva-aihe ja symboli; raskas läpikuultava massa, joka suojaa ja luo uutta elämää, ja toisaalta sulkee sisälleen ja hukuttaa.

Los Angelesissa vaikuttavat taiteilijat Paul McCarthy ja Mike Kelley ottavat tarinansa lähtökohdaksi Joanna Spyrin moraalisen opetuskertomuksen orvosta Heidi-tytöstä. Videossa alppimajan idylli on makaaberin huumorin sekä kauhuelokuvissa käytettyjen nukkien ja naamioiden keinoin muutettu raadolliseksi kuvaukseksi niistä traumaattisista kokemuksista, jotka liittyvät ihmisen henkiseen kehitykseen sekä suhteeseen omaan kehoonsa ja sen toimintoihin.

Herrasmiestaiteilijapari Gilbert & George Lontoosta esittelee videossaan henkilökohtaisia käsityksiään elämästä ja taiteesta. Taiteilijapari hyödyntää tietoisesti ristiriitaisia aineksia luodessaan kokonaiskuvaa maailmastaan. He parodioivat englantilaisen yläluokan seremoniallista elämäntapaa äärimmäisen harkitulla käytöksellään ja puhetavallaan. Heidän persoonallisuutensa toinen puoli tulee esiin kiinnostuksena katupoikien tarinoihin sekä aika ajoin esiin purkautuvana absurdina käytöksenä.

Nuoren lontoolaisen taiteilijan Sam Taylor-Woodin videossa Method in Madness katsoja asetetaan voimakkaan inhimillisen tunnepurkauksen todistajaksi. Teos dokumentoi henkisen romahduksen partaalla olevan miehen reaktioita tuskan ja ahdistuksen purkamiseksi.

Sarjan päättää valokuvaajaklassikko Larry Clark, jonka video on kuvattu amerikkalaisesta televisio-ohjelmasta. Siinä studiossa istuvat nuoret saavat pääasiallisesti asiattomia kommentteja suoraan lähetykseen soittavilta katsojilta. Sekavan keskustelun ja levottoman tunnelman keskellä Clark keskittyy itsepintaisesti Nate- nimisen nuorukaisen ilmeiden tallentamiseen.

Teoksia esitetään ”viikon video” periaatteella, eli jokaista videota esitetään tiistaista sunnuntaihin taidemuseon aukioloaikoina. Esityssarjan aikana Porin taidemuseossa on myynnissä rajoitettu erä sarjan taiteilijoiden teoksia käsittelevää kirjallisuutta.


MI ESENCIALISMO
29.03.1996 - 05.05.1996
JOSÉ BEDIA


Tiedote:
José Bedia (s.1959) on kuubalainen taiteilija, jonka näyttely ”MI Esencialismo” / ”Minun essentialismini” esittelee taiteilijan uusinta tuotantoa. Hänen teoksiaan on kerran aiemmin ollut esillä Porissa - Porin Taidemuseossa vuonna 1990 järjestetyssä nuoren kuubalaisen taiteen näyttelyssä ”No Man is an Island”, jossa oli esillä 14 taiteilijan teoksia. Bedia on sittemmin muuttanut pois Kuubasta ja asuu nykyään Florida Miamissa, jossa on suuri kuubalaisten siirtolaisten muodostama yhteisö.

José Bedia on tullut tunnetuksi tavastaan maalata suoraan seinäpintaan, mutta nyt hän on siirtynyt kangaspohjaisiin ja paperipohjaisiin maalauksiin. Kansainvälistä huomiota hän on saanut myös paikan päällä tehdyillä installaatioillaan, mm. vuoden 1995 Venetsian biennaalissa teoksella, joka kuvasi elokuussa 1994 Kuubasta Floridan rannikolle suuntautunutta venepakolaisten vaarallista matkaa.

Kuubalaisen taiteen omaperäisyys on paljossa riippuvainen tuon saarivaltion kulttuurisesta omintakeisuudesta. Rikas etnisten kulttuurien ja uskontojen rinnakkaiselo on antanut aineksia monelle kuubalaistaiteilijalle, joista edesmenneet Elso Padilla ja Ana Mendieta ovat hyviä esimerkkejä. Bedia on kulttuuriantropologin tavoin perehtynyt amerikkalaisiin muinaiskulttuureihin, mutta hänen näkemyksessään kaikki maailman kulttuurit ovat yhtä arvokkaita. Kulttuurin tutkiminen ja sen ominaispiirteiden etsiminen voidaankin nähdä osana identiteetin määrittelypyrkimyksiä. Bedian taide liittyy myös periferisten kulttuurien itsetunnon nostamiseen modernistisen taiteen valtakauden jälkeen.

José Bedian maalaukset ovat ritualistisia; niiden aiheet ja tekotapa liittyvät kuubalaiseen Palo Monte- uskontoon ja Amerikan intiaanien kulttimenoihin. Bedia on vihkiytynyt Palo Monteen, joka on Kuubassa yleisesti vallitsevan synkretistisen Santeria-uskonnon rinnakkaisilmiö. Teoksia voidaan tarkastella osana uskonnon käytännön harjoittamista. Bedia on yhdistänyt teoksiinsa esineitä, jotka viittaavat jumaluuksien voimaan. Esineiden rinnalle uusissa maalauksissa ovat nousseet valokuvat. Pienet valokuvafragmentit ovat antaneet maalaushahmolle lähtökohdan. Maalauksen avulla Bedia on palauttanut valokuvissa näkymättömän uskonnollisen elementin ja kyseenalaistanut valokuvan ”objekltiivisen” totuuden.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-51-0
José Bedia: Mi Esencialismo

Porin taidemuseo 29.3.-5.5.1996
Suomennosliite näyttelyluetteloon
Käännös: Matti Velhonoja
Pori 1996
Porin taidemuseon julkaisuja 33 / Pori Art Museum Publications 33


VIDEOVIERAAT
30.04.1996 - 19.05.1996
TEEMU MÄKI, EIJA-LIISA AHTILA, LIISA KARVONEN & ULLA VÄÄTÄINEN, ANNE LEE, HANNE IVARS, HEIDI TIKKA, HANNA MIETTINEN, MIIRA OJANEN SEKÄ ROSA LIKSOM.

Tiedote:
Porin taidemuseossa jatkuu suomalaisen 1990-luvun videotaiteen esityssarja sunnuntaihin 19.5. saakka.

Sarjassa esitetään 12.5. saakka kolme Teemu Mäen videota – Runo Joonalle, Pyhä Tiskivesi ja Whore and Exploit.

14.5.-19.5. esitetään kooste Sisters Are Doint’It nuorten naistekijöiden videoista. Mukana ovat Eija-Liisa Ahtila, Liisa Karvonen & Ulla Väätäinen, Anne Lee, Hanne Ivars, Heidi Tikka, Hanna Miettinen, Miira Ojanen sekä Rosa Liksom.

Videoita on mahdollisuus katsella taidemuseon aukioloaikoina tiistaista sunnuntaihin kello 11-18, keskiviikkoisin kello 11-20. Maanantaisin suljettu.


KOKOELMIA: NYKYTAIDETTA PORIN TAIDEMUSEON KOKOELMISTA
10.05.1996 - 02.06.1996





KADONNUT RAKKAUSKIRJE
14.05.1996 - 09.06.1996
MIKA AALTO-SETÄLÄ & ULLA KARTTUNEN


Tiedote:
Kymmenen suomalaista taidemuseota osallistuu touko-kesäkuussa 1996 tapahtuvan Kadonnut rakkauskirje –projektiin. Mika Aalto-Setälän ja Ulla Karttusen toteuttama projekti on kolmiosainen ja muodostuu museoiden koteihin jakamasta 10 000 kirjeestä, museoissa esillä olevista julisteista sekä sanomalehdessä ilmestyvästä manifestista.

Mukana projektissa ovat Alvar Aalto –museo Jyväskylässä, Turun taidemuseo ja Ars Nova –museo Turussa, Joensuun taidemuseo, Kuopion taidemuseo, Lönnströmin taidemuseo Raumalla, Porin taidemuseo, Rovaniemen taidemuseo sekä Tampereen Nykytaiteen museo. Helsingin Sanomissa 12.5. julkaistava Pyhän rakkauden manifesti toteutetaan Valtion taidemuseon ja Nykytaiteen museon kanssa.

Porin taidemuseossa projektiin liittyvät julisteet ovat esillä museon aulatiloissa 14.5.-9.6.1996. Lisäksi posti jakaa 1000 projektiin liittyvää kirjasta sattumanvaraisesti valittuihin osoitteisiin.

”Kadonnut rakkauskirje on pyhän rakkauden manifesti, jossa nimet kirjoitetaan yhteen, yhdelle menetettäviksi. Se on teos erosta ja erottamattomuudesta, intohimosta ja pakkomielteestä, rakkauden ehdottomuudesta.”

Samanaikaisesti Kadonnut rakkauskirje –projektin kanssa Porin taidemuseossa on esillä kokoelmanäyttely 2.6. saakka sekä suomalaisen videotaiteen esityssarja 19.5. saakka.


TENNISOTTELU
15.06.1996 - 01.09.1996
ILYA KABAKOV & PAVEL PEPPERSTEIN


Tiedote:
Tilateos Porin taidemuseossa 15.6. - 1.9. 1996

Venäläisen, jo pitkään New Yorkissa asuneen taiteilijan Ilya Kabakovin (s.1933) ja moskovalaisen taiteilijan Pavel Peppersteinin (s.1966) tilateos TENNISOTTELU on suunniteltu Porin taidemuseon suureen, muodoltaan eräänlaista urheiluhallia muistuttavaan tilaan. Kenttää ympäröi kuusitoista puista penkkiä sekä kuusitoista mustaa liitutaulua, joissa on tietoa kentällä tapahtuvasta pelistä kahden kamppailijan välillä. Kunkin liitutaulun päällä on pelitilannetta ilmaiseva valotaulu ja televisio, jossa esitetään eri kohtauksia Porissa kuvatusta tennispelistä taiteilijoiden välillä. Itse "tenniskentällä" ei tapahdu mitään, sillä varsinainen ottelu käydään kysymysten ja vastausten muodossa liitutauluilla. Taiteilijat kysyvät ja vastaavat vuoronperään, vaihtaen "syöttäjän" ja "vastaanottajan" asemaa. Peli päättyy 80 kysymyksen ja 80 vastauksen jälkeen - ottelun tulos jää katsojan ratkaistavaksi.

Teoksen perusidea liittyy keskiaikaisiin väittelytilaisuuksiin, jotka olivat ennen kaikkea älyllisiä mittelöitä. Näissä väittelyturnauksissa annettiin ensin lähtöteema, josta kaksi mittelijää sitten keskustelivat. Oletus oli, että kumpikin väittelijä kuului eri "leiriin" ja edusti eri perinteitä, jolloin kohtaamiseen toivat jännitystä terävät hyökkäykset, iskut ja niiden torjunnat.

Myös Tennisottelu-turnajaisissa on mukana lähtöteema: "muukalaisia arktisessa" tai "ulkopuolisena vieraalla maalla". Ja aivan kuten klassisissa turnajaisissa, tässäkin kaksi "ottelijaa" väittelee aiheesta eri asemista käsin. Kabakov ja Pepperstein ovat alun perin käyneet keskustelua aiheesta kirjeiden ja telefaxien välityksellä Moskovan ja New Yorkin välillä. Kopiot alkuperäisestä, venäjänkielisestä väittelystä on nähtävissä museon kahvilassa. Liitutauluilla keskustelua käydään englanniksi, tekstien suomennokset ovat luettavissa taidemuseon aulassa.

Kabakovin ja Peppersteinin teos liittyy osana laajaan näyttelyyn Muukalaisia arktisessa - Ultima Thule ja moderni aika, joka oli ensimmäistä kertaa esillä Kööpenhaminassa vuoden 1996 alkupuolella. Porin taidemuseon, Nykytaiteen museon, Näyttelyvaihtokeskus FRAME:n ja Kööpenhaminan kulttuuripääkaupunkisäätiö 96:n yhteistyönä kokoama näyttely on Suomessa esillä samanaikaisesti kahdessa eri kokonaisuudessa - sekä Porin taidemuseossa että Nykytaiteen museossa Helsingissä. Nykytaiteen museossa on esillä seuraavien taiteilijoiden teoksia: Sergei ´Afrika´ Bugaev, A.K.Dolven, Jimmie Durham, Per Kirkeby, Jussi Kivi, Ian McKeever, Esko Männikkö & Pekka Turunen, Richard E. Prince, Ulf Rollof, Maura Sheehan ja George Steinmann. Useat näyttelyn taiteilijoista vierailivat eri puolilla maailman arktisia alueita projektiensa pohjaksi, osa taas - Kabakovin ja Peppersteinin tavoin - toteutti näyttelyä varten käsitteellisen teoksen.

Näyttelyyn liittyy englanninkielinen julkaisu (230 mk) ja julkaisun tekstien suomennos (100 mk), joiden yhteishinta on 280 mk. Lisäksi Kabakov ja Pepperstein ovat suunnitelleet Tennisottelu -T-paidan, jota on toteutettu rajoitettu painos (hinta 90 mk).

Näyttelyjulkaisut:
ISBN 951-9355-50-2
Strangers in the Arctic: Ultima Thule and Modernity 1996

Porin taidemuseo 9.6.-1.9.1996
Toimittaja: Marketta Seppälä
Lay-out: Esko Nummelin
© 1996, FRAME
Painohäme Oy, Ylöjärvi 1996
Porin taidemuseon julkaisuja 32 / Pori Art Museum Publications 32
Laajuus: 236 s

ISBN 951-9355-52-9
Muukalaisia arktisessa – ”Ultima Thule” ja moderni aika

Porin taidemuseo 14.6.-1.9.1996
Toimittaja: Marketta Seppälä
Lay-out: Esko Nummelin
© 1996, FRAME – Näyttelyvaihtokeskus ja Porin taidemuseo, kirjoittajat ja valokuvaajat
Painohäme Oy, Ylöjärvi 1996
Porin taidemuseon julkaisuja 34 / Pori Art Museum Publications 34
Laajuus: 184 s

ISBN 951-9355-54-5
Tennisottelu/ Tennis Game/ Игра в Теннис
Porin taidemuseo 9.6.-1.9.1996

Dokumentoiva julkaisu Porin taidemuseon installaatiosta
Toimittanut: Jari-Pekka Vanhala
Design: Ilya Kabakov
Valokuvat: Erkki Valli-Jaakola
© Porin taidemuseo ja taiteilijat
Paino: Grafia, 1997
Porin taidemuseon julkaisuja 36 / Pori Art Museum Publications 36
Laajuus: 102 s


TULIVUORI: NÄYTTELY VEDESTÄ, TULESTA JA MUISTA PERUSTARPEISTA
04.08.1996 - 01.09.1996
PETER FISCHILI & DAVID WEISS, FELIX GONZALEZ-TORRES, KALLE HAMM, KAISU KOIVISTO, HENRIETTA LEHTONEN, OLLI-PEKKA MERIMAA & KAISU PAAVILAINEN, ROMAN SIGNER, YVES TRÉMORIN


Tiedote:
Porin vesitorni aukeaa yleisölle elokuun ajaksi Tulivuori-näyttelyn myötä. Vastikään 60 vuotta täyttänyt, Bertel Strömmerin suunnittelema vesitorni on sijaintinsa ja arkkitehtuurinsa puolesta nähtävyys jo sinänsä. Porin taidemuseon ja taiteilijaseura NYTEn yhteistyönä organisoima Tulivuori-näyttely käsittää vesitornin sisätiloihin ja lähiympäristöön toteutettuja projekteja – tilateoksia, valokuvia, veistoksia, videoteoksia ja ääniteos.

Näyttelyn taiteilijat ovat:
PETER FISCHILI & DAVID WEISS (Sveitsi)
FELIX GONZALEZ-TORRES (USA)
KALLE HAMM (Lahti)
KAISU KOIVISTO (Pori)
HENRIETTA LEHTONEN (Tampere)
OLLI-PEKKA MERIMAA & KAISU PAAVILAINEN (Virrat)
ROMAN SIGNER (Sveitsi)
YVES TRÉMORIN (Ranska)

Näyttelyn teemaan liittyen mukana on myös NASAn tulivuoritutkimusryhmä (NASA EOS IDS Volcanology Team), joka raportoi maailman tulivuoritilanteesta.

Porin vesitorni on avoinna näyttelyn aikana keskiviikosta sunnuntaihin kello 12-18. Suljettu maanantaisin ja tiistaisin. Pääsymaksu 20/10 mk. Vesitornin näköalatasanteelle pääsee sään salliessa.


TOHTORI JA POTILAS: MUISTI JA MUISTINMENETYS
17.09.1996 - 27.10.1996
BRACHA LICHTENBERG ETTINGER & SERGEI BUGAEV AFRIKA


Tiedote:
Näyttely esittelee kahden taiteilijan töitä: Israelis-ranskalais-länsieurooppalainen Bracha Lichtenberg Ettinger ja neuvostoliittolais-venäläis-itäeurooppalainen Sergei Bugaev Afrika ovat molemmat aktiivisesti toimineet kansainvälisen kuvataiteen piirissä 80-luvun alusta alkaen.

Samalla he ovat olleet lääkäri ja potilas:

Bracha Lichtenberg Ettinger on syntynyt Tel Avivissa. Hän valmistui Jerusalemin Hebrew Universityn kliinisen psykologian laitokselta ja työskenteli 70- ja 80-luvuilla psykologina Jerusalemissa ja Lontoossa; tämän jälkeen hän alkoi harjoittaa psykoanalyysia Pariisissa ja tässä tehtävässä hän jatkaa edelleen.

Sergei Bugaev Afrika on syntynyt Novorossijskissa, Neuvostoliitossa. Neljätoistavuotiaana hän muutti Leningradiin, jossa hänestä tuli taiteilija. Diagnoosilla ”psykopatia” hänet otettiin ensimmäisen kerran potilaaksi Leningradin mielisairaalaan 80-luvun puolivälissä yhteiskunnallisista syistä; helmikuussa 1993, diagnoosilla ”reaktiivinen psykoosi”, hän pyrki vapaaehtoisesti hoitoon Krimin alueelliseen mielisairaalaan Simferopoliin.

Sekä Bracha Lichtenberg Ettinger että Sergei Bugaev Afrika ovat hyödyntäneet kokemuksiaan lääkärin ja potilaan rooleissa myös suoraan taiteessaan: monet Lichtenberg Ettingerin kuvista on suoraan lainattu psykiatrian käsikirjoista ja yksi hänen perusteemojaan on autismi. Sergei Bugaev Afrikalle puolestaan pakkomielteenomaisen representaation ja afasian oireyhtymä on ollut tärkeä teema 90-luvulla.

Kuvataiteiden ja humanististen tieteiden lähentyminen liittyy läheisesti luovuuden psykologian ja psykopatian tutkimuksiin. Tutkimuksen kohteena oleva taiteilija sijoittuu jonnekin neron ja hullun, ”normaalin” ja neurootikon, neurootikon ja psykootikon välimaastoon. Toisaalta taiteilija itsekin toimii lääkärinä; Gilles Deleuzea lainaten ”taiteilijat” ovat lääkäreitä, eivät oman sairautensa, vaan koko sivilisaatiomme lääkäreitä”.
Luovuuden rajat siirtyilevät jatkuvasti, ja ajatus niistä yhdistää normaalin ja patologisen, taiteen ja ei-taiteen. Tämä marginaalius on luovuuden perusteemoja.

Bracha Lichtenberg Ettingerillä tämä teema esiintyy pyrkimyksenä rajata matriksiaalinen raja-alue, se esiintyy Itsen ja Toisen, näkyvän ja näkymättömän, sanan ja kuvan rajalla; kuvan poispyyhkiminen, muistista pois pyyhkiytyminen – ja samalla perheen ja ihmiskunnan historian fragmenteista koostuva rekonstruointi – on Bracha Lichtenberg Ettingerin teosten keskeisiä aiheita;

Sergei Bugaev Afrika esittää teeman hyödyntämällä jo olemassa olevaa kollektiivista kuvamaailmaa, ’kollektiivista luovuutta’, tekemättä eroa ainutkertaisen ja massatuotteen välillä. Kuvan redusoimisesta hädin tuskin erottuvaksi hahmoksi tuli hänen ei-esittävissä kuva-arvoituksissaan keino taistella pakkomielteenomaisen representaation oireyhtymää vastaan.

Lääkärin ja potilaan sekä taiteilijan ja katsojan välinen suhde on samankaltainen: niiden tehtävä on katsojan ja potilaan ’paraneminen’. Sekä taide että psykoterapia edellyttävät kommunikaatiota. Lääkärin ja potilaan, taiteilijan ja katsojan edut käyvät yksiin affektiotiloissa. Patologisesta ja esteettisestä tilasta tulee viestinnän tiloja. Tavalla tai toisella affektiotila ottaa ulospäin näkyvän muodon: oire, niin kuin taideteoskin, on viesti Toiselle.

Näyttelyssä ”Muistin ja muistamattomuuden” teema kyseenalaistaa lääkärin ja potilaan keskinäistä suhdetta: Bracha Lichtenberg Ettinger on muistin potilas; Sergei Bugaev Afrika on muistamattomuuden lääkäri. Lääkärin ja potilaan, katsojan ja taiteilijan hahmot liukenevat pois ja tulevat esitetyksi maailmassa, jossa lääkäristä tulee potilas ja potilaasta lääkäri, taiteilijasta katsoja ja katsojasta taiteilija, maailmassa jossa ”jokainen ristiriita on taisteltava pois tunnesiirron piirissä”(Freud).

Näyttelujulkaisut:
ISBN 951-9355-55-3
Tohtori ja Potilas - Muisti ja muistinmenetys / Doctor and Patient – Memory and Amnesia

Porin taidemuseo 17.9.-27.10.1996
Toimittaja: Marketta Seppälä
Käännökset: Richard Beardsworth, Thomas Cambell, Carolyn Ducker, Seppo Siuro, Kaisa Sivenius, Pia Sivenius, Matti Velhonoja
Valokuvat: Jacques Faujoir, Yoram Lehman, Viktor Mazin, Olessia Tourkina, Erkki Valli-Jaakola
Lay-out: Jari-Pekka Vanhala
© Kirjoittajat
Painohäme Oy, Ylöjärvi 1997
Porin taidemuseon julkaisuja 37 / Pori Art Museum Publications 37
Laajuus: 182 s


ILMESTYKSIÄ: VALOTEOS KOKEMÄENJOELLA
27.09.1996 - 27.10.1996
JAAKKO NIEMELÄ


Tiedote:
Taiteilija Jaakko Niemelän valoteos Ilmestyksiä paljastetaan Kokemäenjoella, Porin Kirjurinluodon uimarannan edustalla perjantaina 27.9.1996 kello 21.00.

Teos koostuu 10:stä valkoisesta lasikuituhahmosta – taiteilijan omakuvasta – jotka kelluvat veden päällä. Iltaisin hahmot valaistaan. Teoksen lähtökohtana ovat olleet merenkulkijoiden suojelupyhimykset, jotka ilmestyvät myrskyissä ja muissa vaaratilanteissa hetkeksi ja taas katoavat.

Graafikkona taiteilijanuransa aloittanut Niemelä on tullut tunnetuksi valoja ja varjoja, sähköä ja mekaniikkaa hyväksi käyttävänä taiteilijana. Kiinnostus mekaanisesti tuotettuihin ”luonnonilmiöihin” johtuu mahdollisuudesta teoksen muunteluun valojen ja varjojen tai liikkeen kautta. Niemelä on aiemminkin toteuttanut teoksiaan ulkotiloihin, mm. Helsingissä ja Kuopiossa, jolloin hän ripusti vaijerin varaan ilmaan roikkumaan sateenvarjoja, tuoleja ja ostoskärryjä. Valaistut esineet muuttivat luonnettaan päivänvalon, keinovalon ja säätilan muutosten mukana.

Jaakko Niemelä (s.1959) on opiskellut Kankaanpään taidekoulussa 1982-1985. Tällä hetkellä hän toimii vapaana taiteilijana Helsingissä. Taiteellisen työn lisäksi Niemelä on toiminut opettajana useissa taidealan oppilaitoksissa, mm. Rauman lasten ja nuorten kuvataidekoulussa, Porin taidekoulussa, Rauman kansalaisopistossa, Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksessa ja Vantaan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa.


VEISTOKSIA
09.11.1996 - 15.12.1996
REIJO PAAVILAINEN


Tiedote:
Kuvanveistäjä Reijo Paavilaisen ura on muotoutunut julkisten tehtävien myötä. Laajaa, kansainvälistäkin tunnustusta saanut Paavilainen on sijoittunut säännöllisesti lähes kahden vuosikymmenen ajan suunnittelukilpailujemme kärkeen – tällä hetkellä laskien jo lähes viisikymmentä kertaa.

Paavilainen tunnetaan sekä julkisten veistosten että mitalien ja juhlarahojen suunnittelijana. Veistäjänä hänet muistetaan parhaiten kenties tasavallan presidentin virka-asunnon Mäntyniemen taidekilpailusta vuonna 1988. Paavilainen voitti ennätyksellisen laajan huomion saaneessa kilpailussa ensimmäisen palkinnon ja sai tehtävän suorittaakseen. Lemminkäisen retket –niminen seinäveistos valmistui Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaan rakennukseen vuonna 1993. Mitalien ja rahojen suunnittelijana Reijo Paavilainen muistetaan mm. Kalevalan juhlarahasta, Sotainvalidien juhlarahasta sekä Yleisurheilun EM 94-kisojen juhlarahasta, jotka kaikki ovat keränneet useita ensimmäisiä palkintoja mm. arvostetussa amerikkalaisessa Krause Publicationin järjestämässä Coin of the Year –kilpailussa.

Reijo Paavilaisen ura taiteilijana on määräytynyt tilaustöiden mukaan. Vapaata veistostuotantoaan hän on esitellyt valtakunnallisissa yhteisnäyttelyissä, mutta yksityisnäyttelyitä hän on järjestänyt vain harvoin. Porin taidemuseossa lauantaina 9.11. avattava näyttely esittelee Paavilaisen uusinta veistostuotantoa. Teokset on kaikki tehty tätä näyttelyä varten ja ne ovat syntyneet taiteilijan Reposaaren ateljeessa vuoden 1996 aikana. Aulan ja kahvion näyttelytiloissa on lisäksi esillä otteita Paavilaisen maalaustuotannosta, joka ajoittuu pääosin 1970- ja 1980-luvuille.

Näyttelyn yhteydessä Porin taidemuseo julkaisee 136-sivuisen kirjan, joka esittelee Reijo Paavilaisen taidetta laajemmin, luo katsauksen hänen urakehitykseen kuvanveistäjänä yhtä lailla kuin taidemaalarina sekä mitalien ja juhlarahojen suunnittelijana. Kokonaisuuteen liittyy 12 minuutin mittainen video, joka dokumentoi näyttelyn veistosten syntyprosessia, esittelee teosten taustoja sekä taiteilijan ajatuksia työstään ja laajemmin taiteen tehtävästä.


Reijo Paavilainen –näyttely ja näyttelykirjan julkaiseminen on mahdollistunut seuraavien yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden avulla: Helsingin Sanomat Oy, Loimaan Kivi Oy, Outokumpu Poricopper Oy, Rahapaja Oy, Sporrong Oy, UPM Kymmenen /Schauman Wood Oy

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-53-7
Reijo Paavilainen: Kuvanveistäjä

Porin taidemuseo 9.11.-15.12.1996
Toimittaja: Esko Nummelin
Kirjoittajat: Esko Nummelin – FL, tutkija, Porin taidemuseo, Leena Passi – FT, museonjohtaja, Valokuvat: Erkki Valli-Jaakola, Porin taidemuseo, Tarja Leppänen, Porin taidemuseo, Reijo Paavilainen, s. 68, 90, 106, 129, Esa Urhonen, s. 31, 44, 66, Sakari Viika, s. 75, Taiteilijan kuva-arkisto: s. 13, 127, Suomen Kuvanveistäjäliiton arkisto, s. 80
Lay-out: Esko Nummelin
© 1996 Porin taidemuseo, kirjoittajat ja valokuvaajat
Painohäme Oy, Ylöjärvi 1996
Porin taidemuseon julkaisuja 35 / Pori Art Museum Publications 35
Laajuus: 136 s


MODERNI LINJA: SUOMALAISTA TAIDETTA MAIRE GULLICHSENIN TAIDESÄÄTIÖN KOKELMASTA.
14.12.1996 - 31.12.1996





MAIRE GULLICHSENIN TAIDESÄÄTIÖN KOKOELMA
MODERNIA SUOMALAISTA TAIDETTA PORIN TAIDEMUSEON PERUSKOKOELMASTA

21.12.1996 - 26.01.1997





 

 

 

Kokoelmat & Arkisto

Kokoelmat

Vuosikertomukset

Näyttelyjulisteet

Museo- ja yleisötapahtumat

Näyttelyarkisto

Kausiohjelmat (Haitarit)

Luentosarjat

Mediajulkisuus

Kokoelmapoliittinen ohjelma

Tutkimus - Artikkelit

Performanssiarkisto D-ark

Videos

 

 

 

 
                 

 

 

 

 

 

Yhteystiedot


PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, 28100 PORI, FINLAND
p. +358 44 701 1080
taidemuseo@pori.fi

 

 

©  Pori Art Museum | Porin taidemuseo