PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, FI-28100 PORI, FINLAND
Avoinna ti-su 11-18, ke 11-20. Vapaa sisäänpääsy keskiviikkoisin klo 18-20.
Liput: 5 / 2,5 euroa, Perhelippu 10 euroa.


Näyttelyarkisto


 

  Valitse vuosi:

1979 1980 1981 1982
1983 1984 1985 1986
1987 1988 1989 1990
1991 1992 1993 1994
1995 1996 1997 1998
1999 2000 2001 2002
2003 2004 2005 2006
2007 2008 2009 2010
2011 2012 2013 2014
2015 2016

 

  tai
etsi hakusanalla tai sanan osalla

 

Näyttelyt vuonna 1992

 


MANNOGRAFIA ARKKITAPETTIVALIKOIMA
07.02.1992 - 29.03.1992
MANNO KALLIOMÄKI

Tiedote:
Näyttely esittelee turkulaisen Manno Kalliomäen uusinta tuotantoa otsikolla MANNOGRAFIA Arkkitapettivalikoima. Näyttelyn teema keskittyy 12 aiheeseen, joihin olennaisena kuuluvat Leena Landerin runot sekä Olli Pohjolan sävellys 12-OSAINEN MANNOFONINEN ÄÄNITAPETTI KOLMELLE KARHULLE (JA KULTAKUTRILLE), joka kantaesitetään näyttelyn avajaisissa.

Näyttelyjulkaisu:
SBN 951-9355-34-0 Mannografia – arkkitapettivalikoima
Porin taidemuseo 9.2.-22.3.1992
Grafia Oy, Turku 1992
Porin taidemuseon julkaisuja 17 / Pori Art Museum Publications 17


PER BARCLAY
07.03.1992 - 08.03.1992
PER BARCLAY

Porin taidemuseossa avataan lauantaina 8.helmikuuta 1992 kaksi näyttelyä. Toinen esittelee norjalaisen Per Barclayn suuri öljyhuonevalokuvia. Eri puolille maailmaa toteutetut moottoriöljyinstallaatiot ovat keskeinen osa Barclayn tuotantoa. Nyt esillä olevan yhteydessä hän rakentaa myös Porissa öljyhuoneen. Syksyllä 1991 Porin taidemuseossa esillä olleessa Borealis-näyttelyssä hän oli mukana Norjan edustajana.
Taiteilija on lupautunut kertomaan omasta tuotannostaan luentotilaisuudessa keskiviikkona 5.2. klo 18.


RISTO HEIKINHEIMO, MAALAUKSIA JA VÄRIVALOJA
10.03.1992 - 05.04.1992
RISTO HEIKINHEIMO


Tiedote:
Risto Heikinheimo on ollut koko 80-luvun tiiviisti mukana taiteidenvälisissä hankkeissa, erityisesti performanssitaiteessa. Hän on ollut perustamassa niin Jack Helen Brut -ryhmää kuin Helmut Pantzer -ryhmääkin, ja performanssin luonteen mukaisesti kumpikaan nimekkäistä yhteenliittymistä ei enää käytännössä toimi. Tällä haavaa Heikinheimon taustayhteisöistä on ajankohtainen taideyhdistys MUU, joka toimii perinteisten taiteiden ulkopuolelle jäävien ryhmien yhdyssiteenä.

Heikinheimo on yhdysside itsekin. Hän kokee tehtäväkseen Taidemaalariliiton hallituksessa olla välittäjänä uusien ja perinteisten taidemuotojen välillä.

Risto Heikinheimon väriympyröissä on runsaasti pigmenttejä, mutta ympyrät taustastaan rajaavissa reunoissa taas ei, jolloin vaihtuvat värisävyt eivät pompahda räjähtäen ympyrään vaan lisäävät Heikinheimon tarkoittamaa meditatiivista tunnelmaa. Heikinheimo tekeekin selvän eron esimerkiksi oman työnsä suhteesta Malevitsiin, jonka töiden aggressiivisuus on hänelle vierasta.

Heikinheimo pitää suotavana, että katsoja tarkastelee neljää väreiltään muuttuvaa ja kahta muuttumatonta maalausvaloteosta yksin ilman kiirettä. Mielikuvat avaruuden ilmiöistä mihin tahansa sieluntiloihin ovat sallittuja.


IMAGES FROM A JOURNEY
11.04.1992 - 31.05.1992
SIGURDUR GUDMUNDSSON


Tiedote:
Sigurdur Gudmundssonin (s.1942 Reykjavikissa) takautuva näyttely esittelee läpileikkauksen taiteilijan lähes 25- vuotisen taiteilijauran ajalta. Tuona aikana hänen ilmaisumuotonsa ovat vaihdelleet pelkistetyistä käsitetaideteoksista monumentaalisiin veistoksiin. Läpi tuotannon näkyy kuitenkin selkeä sisällöllinen jatkuvuus.

Sigurdur Gudmundssonin islantilainen tausta selittää hänen läheisen suhteensa luonnontapahtumiin. Kosketuksen kansainväliseen nykytaiteeseen hän sai opiskellessaan Hollannissa vuodesta 1963 lähtien. Palattuaan Islantiin 1960-luvun lopussa hän liittyi SUM- taiteilijaryhmään, jonka yhteydet Fluxus-liikkeeseen vaikuttivat olennaisesti Gudmundssonin taiteilijanlaatuun. Ensimmäisen näyttelynsä hän järjesti Islannissa vuonna 1969, minkä jälkeen palasi asumaan Hollantiin. Sieltä käsin hän sittemmin loi kansainvälisen taiteilijauransa.

Perehtyminen filosofisiin kysymyksiin ja taiteen olemukseen sai vastakaikua fluxuslaisesta taidekäsityksestä. Joseph Beuysin esimerkillä oli ratkaiseva vaikutus Gudmundssonin asennoitumiseen. Varhaisten esinesommitelmien jälkeen hän toteutti tekstiteoksia, jotka kartoittivat kuvataiteen runollisia mahdollisuuksia ja liittyvät filosofisiin kysymyksiin.

Valokuvateosten lähtökohtana on useimmiten taiteilijan itsensä esittämän tapahtuman dokumentointi. Vaikka nämä esitykset ovat performansseja, ne on useimmiten toteutettu valokuvaa varten. Näin taiteilija korostaa vahvasti läsnäoloa ja ihmisen suhdetta ympäristöönsä. Tämä suhde saa kosmisia piirteitä ja siihen liittyy voimakkaasti inhimillinen aikakokemus.

1980-luvun vaihteessa Gudmundssonin taide on selkeästi painottunut veistoksiin. Tavallaan ne ovat lähellä hänen varhaisia esinesommitelmiaan, mutta mukana on myös samantyyppinen ulottuvuus mikä sai Yoko Onon valamaan varhaisia teoksiaan pronssiin ja hyväksymään takautuvan näyttelyn tuotantonsa esittelemiseksi. Ajan ja läsnäolon pohtiminen johtaa loogisesti siihen, että taiteilija hyväksyy teoksessaan piirteen, joka korvaa hänen oman läsnäolonsa ja siten ikuistaa työn taiteellisen merkityksen.

Sigurdur Gudmundssonin takautuva näyttely on toteutettu neljän pohjoismaisen taidelaitoksen yhteistyönä Islannin Kansallismuseossa Reykjavikissa, Malmö Konsthallissa, Porin taidemuseossa ja Kunstnernes Husissa Oslossa. Vaikka näyttely kussakin eri näyttelypaikassa käsittää samoja teoksia, kukin kokonaisuus pyrkii valottamaan eri puolia taiteilijan tuotannosta. Porissa Images from a Journey –kokonaisuus painottaa käsitteellisiä valokuvateoksia 1970-luvulta ja veistoksia kymmenen viime vuoden ajalta.


VÄRI, MUOTO, RAKENNE - SUOMALAISTA JA KANSAINVÄLISTÄ TAIDETTA MAIRE GULLICHSENIN KOKOELMISTA
06.06.1992 - 26.07.1992


Tiedote:
Porin taidemuseo 6.6.-26.7.1992
Nordjyllands Kunstmuseum, Aalborg, 6.12.-31.1.1993
Museum Modernes Kunst, Wien, 15.2.-15.4.1993

Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlatapahtumiin liittyen Porin taidemuseo kokoaa professori Maire Gullichsenin kokoelmista suomalaista ja kansainvälistä taidetta esittelevän näyttelyn, joka on vuodenvaihteessa esillä Nordjyllands Kunstmuseumissa Aalborgissa Tanskassa ja vuoden 1993 alussa Wienissä Museum Moderner Kunstissa. Porin taidemuseon tämän vuoden kesänäyttelyn painopisteenä on kyseisen näyttelyn suomalainen osuus vuosisadan vaihteesta 1980-luvulle.

Professori Maire Gullichsenin (1907-1990) kokoelmat ovat syntyneet aktiivisen toiminnan tuloksena, jota hän 1930-luvulta lähtien kuolemaansa saakka harjoitti taiteen ja kulttuurin parissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Vapaan taidekoulun, Artekin ja Nykytaide ry:n perustaminen vuosien 1934-1939 välillä loivat sen muodollisen tukirangan, jonka varaan Maire Gullichsenin toiminta kaikessa monimuotoisuudessaan ja taiteellisen vapauttamisen merkeissä rakentui.

Esikuvat periytyivät jo Maire Gullichsenin opiskeluajoilta 1920-luvun Ranskasta ja osin Italiasta. Artekin ja läheisen yhteistyökumppanin Alvar Aallon modernismi pohjautui kansainväliseen funktionalismiin, ja Galerie Artekin ensimmäiset ulkomaiset taiteilijat olivat Fernand Léger ja Alexander Calder. Vielä juuri ennen sotia 1939 Artek järjesti Helsingin taidehallissa suuren Ranskan modernin taiteen näyttelyn, jossa merkittävimmät ranskalaisen modernismin klassikot olivat mukana.

Tämä kaikki loi taustaa kontaktin syntymiselle suomalaisen ja kansainvälisen taiteen välille: legeristä kulkee selkeä linja Helsingissä 1950-luvulla järjestetyn Klar Form- näyttelyn kautta ja erityisesti Vapaan taidekoulun välityksellä siihen suomalaiseen väriä, muotoa ja rakenteellisuutta tutkivaan konkretismiin ja abstraktiin taiteeseen yleensä, jolla on pääpaino Porin taidemuseoon sijoitetussa Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmassa.
Kansainvälinen osuus Maire Gullichsenin kokoelmista on sijoitettu etupäässä Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Maireaan Noormarkussa. Yhdessä kokoelmat valaisevat harvinaisella tavalla erästä kansainvälisen modernismin tärkeää osa-aluetta ja sen vaikutusta maamme taiteeseen.


JEANNETTE CHRISTENSEN JA JYRKI SIUKONEN
26.07.1992 - 30.08.1992
JEANNETTE CHRISTENSEN JA JYRKI SIUKONEN


Tiedote:
Norjalainen Jeannette Christensen ja suomalainen Jyrki Siukonen tapasivat vuonna 1990 ”Sommeratelier”- näyttelyssä Hannoverissa. Ystävyyden ja yhteisymmärryksen lisäksi syntyi ajatus pienen yhteisen näyttelyn järjestämisestä Norjassa ja Suomessa. Tämä toteutui Norjassa kuluvan vuoden toukokuussa Bergenissä. Suomessa näyttely pystytetään elokuuksi Porin taidemuseoon.

Pieni näyttely ei sisällä suurta teemaa, mutta sivuaa kysymystä taide-esineen luonteesta. Voiko se olla vain itseensä viittaava objekti vai nouseeko kuitenkin tärkeämmäksi taideteoksen suhde muistiin ja historiaan. Näyttelyn esitteessä Jyrki Siukonen puolustaa jälkimmäistä vaihtoehtoa. Itse näyttelyn teokset edustavat kummankin taiteilijan viimeaikaista tuotantoa.

Jeannette Christensen (s.1958) on opiskellut Bergenissä ja Pariisissa. Hän aloitti graafikkona ja maalarina, mutta on työskennellyt viime vuodet kolmiulotteisten töiden parissa ja esittänyt mm. hyytelöstä tehtyjä installaatioita. Porin näyttely on hänen ensiesiintymisensä Suomessa, minkä jälkeen hän lähtee vuodeksi työskentelemään New Yorkiin.

Jyrki Siukonen (s.1959) asuu ja työskentelee Tampereella. Hän on viime vuosina tehnyt pääasiassa tilateoksia ja installaatioita. Jyrki Siukosen teoskokonaisuus ”Leibniz-huone” oli esillä Porin taidemuseossa vuonna 1990.


ILMA JA MUITA ELEMENTTEJÄ
31.07.1992 - 13.09.1992
LAURI ANTTILA, MARIANNE HESKE JA IAN MCKEEVER


Tiedote:
Näyttely Porin taidemuseossa 31.7.-13.9.1992
Tutkimusmatka Siperiaan Tsuktsien niemimaalle 1.-20.8.1992

Lauri Anttila, Marianne Heske ja Ian McKeever perustavat työskentelynsä luontoon ja luonnon ymmärtämiseen. Luonnon analysointi on heille havainnointia tiedon ja tunteen tasolla, jolla havainnoinnin järjestelmällisyys ja metodit ovat lainaa luonnontieteiltä, taiteellinen työskentely persoonallista ja intuitiivista tulkintaa. Kaikki kolme taiteilijaa ovat luonteeltaan vaeltajia, mutta kukin omalla tavallaan.

Siinä missä suomalainen Lauri Anttila haluaa tutkimusmatkoillaan selvittää kulttuurihistoriallisia ja tieteellisiä taustoja omien taiteellisten tulkintojen perustaksi, norjalaisen kosmopoliitin Marianne Hesken ehdottomimpana ympäristönä on perinteinen norjalainen vuoristomaisema. Englantilainen Ian McKeever taas kartoittaa koko maailmaa, erityisesti itselleen vielä tuntemattomia ja siksi kiinnostavia alueita.

”Voiko taidetta mitata vai onko käsite venyä?”, kysyi Marianne Heske videotyössään 1984. Hän antoi keskustelussa yleisölleen mittanauhan ja kuminauhan ja kysyi voiko näitä esineitä verrata taiteeseen. Työ oli metafora viime vuosikymmenten supermaterialistiselle kulutusyhteiskunnallemme, joka esineellisti taiteen äärimmilleen. Se liittyy olennaisesti siihen nykytaiteen käsitteellistymiseen, joka kykenee tarkastelemaan itseään kriittisesti, oman olemassaolonsa, tarpeellisuutensa ja merkityksensä kyseenalaistaen.
Olennaisen löytäminen, pyrkimys tavoittaa ja paljastaa asioiden ja ilmiöiden ”kätketty” puoli on tämänkin näyttelyn taiteilijoiden toinen yhteinen nimittäjä.

Lauri Anttila, joka kuuluu suomalaisen käsitetaiteen uranuurtajiin 1960- luvulta alkaen, on kiinnostunut havaintotapahtumasta. Hän etäännyttää aiheen riisumalla ne yksityiskohtiin. Kivi, ilma, hiili, noki, tuhka tai vaikkapa ääni konkretisoituna valokuvasarjoiksi, maalauksiksi, piirroksiksi tai ääninauhoiksi tuo aineettomia ja näkymättömiä asioita ja tapahtumia ylipäätään havaittaviksi ja koettaviksi. Aika ja muisti teosten keskeisinä elementteinä korostavat subjektin osuutta. Katsojan kulttuuritausta, opittu ja koettu menneisyys antavat teoksille niiden varsinaisen merkityksen. Kuitenkin se, miten nuo fragmentaariset työt liittyvät maailmankuvamme kokonaisuuteen riippuu viime kädessä kyvystämme avoimuuteen ja sensitiivisyyteen.

Marianne Heske tutkii monumentaalisissa, videokameran ja tietokoneen avulla toteutetuissa maisemamaalauksissa havainnointia ja kulttuurin luontosuhdetta nykyaikaisen antropologin tavoin. Videokameran suodattimet kohteinaan turmeltumattomat ja arkkityyppiset vuoristot, vuonot, laaksot ja jäätiköt ovat metafora sille kuinka näkemämme ja kokemamme on hämmästyttävällä tavalla jo ennalta yleisesti, kulttuurisesti määriteltyä. Kulttuuritaustan, ennakkokäsitysten ja mieltymysten mekaniikka hallitsee havaitsemista: tekniikan ja systematiikan hallitsema työskentelytapa ilmentää jotakin sellaista mitä ei varsinaisesti ole luonnossa itsessään vaan mikä on rakentunut taiteilijan/katsojan aivoissa. Teosten sisältämä moraalinen aspekti kytkeytyy siihen fragmentaarisuuteen ja pelkistykseen, joka paljastaa ihmisen vieraantumisen luonnosta.

Ian McKeever taas tutkii maisemakäsitettä. Vaikka hänen työskentelynsä liittyy selkeästi englantilaisen romanttisen maisemamaalauksen perinteeseen, hänenkin varsinainen taustansa on käsitetaiteissa: maisema on tietoisesti valittu lähtökohta, josta omakohtaisen kokemuksen kautta (mutta riittävän kaukana itsestään ja arkipäivästään) voi tutkia erilaisia esittämisen metodeja ja niiden tulkintatapoja.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-47-2
Ikijää – Permafrost – Merslota

Toimittaneet: Yrjö Haila, Marketta Seppälä
Suunnittelu: Jari-Pekka Vanhala
©1995 Porin taidemuseo, kirjoittajat ja kuvaajat
Mukana: Suomen Opetusministeriö, Pohjoismaiden taide- ja taideteollisuuskomitea ja Porin Seudun Osuuspankki
Painohäme Oy, Ylöjärvi 1995


JOHN M ARMLEDER, RICHARD ARTSCHWAGER, ASHLEY BICKERTON, JAN VERCRUYSSE
27.09.1992 - 01.11.1992
JOHN M ARMLEDER, RICHARD ARTSCHWAGER, ASHLEY BICKERTON, JAN VERCRUYSSE

Tiedote:
Oslon Kunstnernes Husin ja Porin taidemuseon yhteistyönä toteutettu näyttely esittelee neljän kansainvälisesti tunnetun taiteilijan tuotantoa pääosin 1980- ja 1990-luvuilta. Näyttelyn kokoavana teemana on taideteosten ja arkitodellisuuden välinen suhde. Tätä ilmentää taiteilijoiden erilainen tapa hyödyntää ja tulkita jokapäiväiseen ympäristöömme viittaavia materiaaleja ja muotoja. Artschwager, Armleder, Bickerton ja Vercruysse luovat lavastuksenomaisia, arkkitehtonisia esinekoosteita, joissa tutut esineet, esim. erilaiset sisustuselementit, on irrotettu niiden alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan ja siirretty taideteosten käsitteellisiksi lähtökohdaksi.

Richard Artschwagerin (s. 1923, USA) teoksissa esim. Tuoli tai pöytä on samanaikaisesti sekä esine itse että kyseisen esineen kuva. Hänen taiteensa synnyttää hedelmällisen lähtökohdan pohdiskella taiteilijan mahdollisuuksia todellisuuden kuvaajana. Artschwager käyttää synteettisiä materiaaleja, puu- tai marmoripinnoitteita, jotka antavat illuusion aidoista materiaaleista. 1950-luvulla Artschwager suunnitteli ja valmisti huonekaluja. Tästä on lähtöisin hänen kiinnostuksensa huolellisesti käsintehtyihin esineisiin, sekä niiden visuaalisten ominaisuuksien, toiminnallisuuden ja symboliikan pohdiskelu.

Jan Vercruysse (s.1948, Belgia) käyttää teoksissaan aitoja materiaaleja, kuten mahonkia, palisanteria ja muita arvopuulajeja. Hänen teoksensa ovat tilaan rakennettuja materiaalikoosteita tai veistosmaisia suljettuja rakenteita. Niiden luoma tunnelma on lähellä muistomerkkien juhlavuutta. Vercruysse hyödyntää Artschwagerin tavoin tuttujen esineiden, kuten kehysten, seinäpaneelien tai takan muotoja. Hän pyrkii etäännyttämään konkreettisiin muotoihin liittyvät viittaussuhteet ja luomaan itseensä sulkeutuneita teoksia, jotka liittyvät taiteen omaan sisäiseen todellisuuteen.

John M Armleder (s.1948, Sveitsi) rinnastaa teoksissaan ylellisiä ja arkisia materiaaleja sekä erilaisia taiteen tyylilajeja. Tärkeä osa hänen tuotantoaan ovat ns. huonekaluveistokset. Ne ovat usein huonekalujen ja Armlederin abstraktien maalausten yhdistelmiä. Niissä maalaus on osa kokonaisuutta joka synnyttää teatraalisen vaikutelman. Armlederin teoksissa funktionaalinen ja dekoratiivinen, esittävä ja abstrakti kohtaavat samalla merkitystasolla.

Ashley Bickertonin (s.1959, USA) teoksissa on runsaasti erilaisia materiaaleja ja merkkejä, jotka viittaavat mm. high-tech laitteisiin, avaruusromantiikkaan ja futurismiin. Teosten tekninen täsmällisyys korostaa niitä ominaisuuksia, joille kehittynyt teknologia ja valonnopea informaatioyhteiskunta perustuvat. Bickerton tutkii ihmisen suhdetta luomaansa kulttuuriin ja korkeaan teknologiaan, joka on samanaikaisesti sekä uhka että suoja ihmiskunnalle. Taideteos on Bickertonille monenlaisen informaation välittäjä, joka sisältää merkkejä omasta roolistaan kuljetettavana, pakattavana, säilytettävänä ja katseen kohteen olevana objektina.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-35-9 John M. Armleder, Richard Artschwager, Ashley Bickerton, Jan Vercruysse
Porin taidemuseo 27.9.-31.10.1992
Toimitus: Åsmund Thorkildsen
Käännös: Ruth Waaler, englanti, Anna Teponoja, Vesa-Matti Velhonoja, suomi
Lay-out: Kai Øvre
Tuotanto: Team Trykk as
Sats: Sats + Paste as
© Kunstnernes Hus, Oslo, Åsmund Thorkildsen
Porin taidemuseon julkaisuja 18 / Pori Art Museum Publications 18


PAAUDZE / SUKUPOLVI
14.11.1992 - 10.01.1993
JURIS BOIKO, ANDRIS BREZE, INDULIS GAILANS, KRISTAPS GELZIS, SARMITE MALINA, OJARS PETERSONS, JURIS PUTRAMS, OLEGS TILLBERGS, AIJA ZARINA


Tiedote:
PAAUDZE/SUKUPOLVI –näyttely esittelee latvialaista käsitetaidetta 1990-luvulta. Näyttelyn nimi viittaa itsenäisen Latvian ensimmäiseen nykytaiteen sukupolveen, joita yhdistää Latvian kulttuurin maantieteellinen keskus, Riika.

Näyttelyn taiteilijat ovat:
Juris Boiko, Andris Breze, Indulis Gailans, Kristaps Gelzis, Sarmite Malina, Ojars Petersons, Juris Putrams, Olegs Tillbergs, Aija Zarina

Näyttely on avoinna 14.11.1992-10.1.1993
Tiedotustilaisuus järjestetään perjantaina, marraskuun 13. päivä klo 13.00. Taiteilijat ovat läsnä tiedotustilaisuudessa, samoin näyttelyn kuraattori Helena Demakova.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-36-7 Paaudze/ Sukupolvi, latvialaista käsitetaidetta 1990-luvulta
Porin taidemuseo 13.11.1992-10.1.1993
Toimitus: Jari-Pekka Vanhala
Lay-out: Kristaps Gelzis
Valokuvat: Gunars Janaitis, Valts Kleins, Erkki Valli-Jaakola, Martins Zelmenisrt
Käännökset: Valentina Gurtaja, Vesa-Matti Velhonoja
Kehityksen Kirjapaino, 1993
Porin taidemuseon julkaisuja 19 / Pori Art Museum Publications 19


 

 

 

Kokoelmat & Arkisto

Kokoelmat

Vuosikertomukset

Näyttelyjulisteet

Museo- ja yleisötapahtumat

Näyttelyarkisto

Kausiohjelmat (Haitarit)

Luentosarjat

Mediajulkisuus

Kokoelmapoliittinen ohjelma

Tutkimus - Artikkelit

Performanssiarkisto D-ark

Videos

 

 

 

 
                 

 

 

 

 

 

Yhteystiedot


PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, 28100 PORI, FINLAND
p. +358 44 701 1080
taidemuseo@pori.fi

 

 

©  Pori Art Museum | Porin taidemuseo