PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, FI-28100 PORI, FINLAND
Avoinna ti-su 11-18, ke 11-20. Vapaa sisäänpääsy keskiviikkoisin klo 18-20.
Liput: 5 / 2,5 euroa, Perhelippu 10 euroa.


Näyttelyarkisto


 

  Valitse vuosi:

1979 1980 1981 1982
1983 1984 1985 1986
1987 1988 1989 1990
1991 1992 1993 1994
1995 1996 1997 1998
1999 2000 2001 2002
2003 2004 2005 2006
2007 2008 2009 2010
2011 2012 2013 2014
2015 2016

 

  tai
etsi hakusanalla tai sanan osalla

 

Näyttelyt vuonna 1989

 


JAN GROTH, SEINÄVAATTEITA JA PIIRUSTUKSIA
13.01.1989 - 19.02.1989
JAN GROTH


Tiedote:
Jan Grothin taidetta leimaa askeettinen voima. Ilmaisukeinojen pelkistäminen äärimmilleen synnyttää teoksista muistiin lokeroituvia, abstrakteja, konkreettisesti läsnäolevia ”merkkejä”.

Näyttelyn runko muodostuu 11 seinävaatteesta, jotka on toteutettu vuosien 1981-88 aikana yhteistyössä Benedikte Grothin kanssa. Tämä osa näyttelystä on toteutettu yhteistyössä tanskalaisen Randers Kunstmuseumin kanssa, missä näyttely on ollut esillä vuodenvaihteen aikana. Näyttelyyn liittyy myös julkaisu, jossa on kattavasti esitelty Grothin seinävaatetuotanto kyseisiltä vuosilta.

Koska Suomessa Jan Grothin tuotantoa on esitelty vain 1979 Pohjoismaisen tiedekeskuksen järjestämissä näyttelyissä Helsingissä ja Tampereella, nyt Porissa järjestettävään näyttelyyn on liitetty Grothin taiteen toinen tärkeä puoli, piirustukset. Mukana on 15 työtä niinikään 1980-luvulta. Piirustukset ovat itsenäisiä, seinävaateille mielenkiintoisen vastakohdan luovia töitä, jotka siten olennaisella tavalla täydentävät kuvaa Jan Grothin viimeaikaisista teemoista ja sarjallisesta työskentelystä.

Jan Groth on syntynyt Stavangerissa, Norjassa 1938. Hän asuu ja työskentelee edelleenkin osittain Norjassa, mutta myös New Yorkissa, missä hän toimii myös opettajana School of Visual Art`ssa. Hän on 1960-luvulta lähtien luonut huomattavan kansainvälisen uran Yhdysvalloissa ja Euroopassa niin suurikokoisten seinävaatteiden kuin niiden rinnalla kulkevan piirustustuotantonsakin avulla.


STRUKTUURI / METAFYSIIKKA, NÄKÖKULMA VIROLAISEEN NYKYTAITEESEEN
28.02.1989 - 02.04.1989



Tiedote:
Porin taidemuseossa avataan 28.2.1989 STRUKTUURI/METAFYSIIKKA –näyttely, joka 19 taiteilijan välityksellä valottaa virolaisen taiteen tilannetta 1970-luvun lopulta lähtien. Näyttelyssä ovat mukana seuraavat taiteilijat: Siim-Tannel Annus ( performance), Jüri Arrak, Jaak Arro, Mati Karmin, Eve Kask, Jüri Kask, Ene Kull, Kaarel Kurismaa, Meari Kurismaa, Raoul Kurvits (performance), Vilen Künnapu, Leonhard Lapin, Raul Meel, Jüri Okas, Priit Pärn (lyhytelokuva), Raul Rajangu, Lembit Sarapuu, Andres Tolts ja Tõnis Vint.

Kulttuuripiirien raja-alueella virolainen kulttuuri on olemassaolonsa ajna tottunut sulattamaan itseensä vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin, pohjoisesta ja etelästä. Mutta samalla virolaiset pienenä etnisenä vähemmistönä – ennen kaikkea kielan ja siihen liittyvien kulttuuristen ainesten varassa – ovat myös tottuneet kehittämään omat kulttuuriset suojamekanisminsa.

Kuluvan vuosikymmenen taiteen sisältämät ideat ja symbolit, arkkityyppiset merkit tai monimerkityksellinen paikallinen rituaalisuus ovat tavallaan uusi ilmiö, joka omaperäisellä tavalla liittää virolaisen taiteen aikaamme kuuluvaan laajempaan yhteyteen. Virolainen regionalismi nykyisessä mielessä käynnistyi 1970- luvun loppupuolella eri taiteenaloilla – kirjallisuudessa, runoudessa, musiikissa, kuvataiteessa. Se on ollut olennainen osa sitä vastareaktiota, joka on kommentoinut identiteetin katoamisen uhkaa viime vuosikymmenten yhteiskunnallisessa tilanteessa. Näyttely pyrkii tuomaan erään näkökulman siihen keskusteluun, joka käsittelee kansallisen/kansainvälisen, individualismin/ yhteisöllisen, periferian/ keskuksen kysymyspareja.

Näyttely järjestetään Suomessa kevään ja kesän 1989 aikana Porin lisäksi myös Helsingin taidehallissa ( 15.4.-7.5.1989) ja Rovaniemen taidemuseossa (12.5.-25.6.1989). Elo-syyskuussa 1989 se on esillä Kielin Stadtgaleriessa Saksan Liittotasavallassa.

Porin taidemuseon julkaisusarjassa ilmestyy näyttelyyn liittyvä julkaisu virolais-suomalaisesta yhteistyönä. Artikkeleiden kirjoittajina ovat mm. esseisti ja runoilija Jaan Kaplinski, Kunst- lehden päätoimittaja Sirje Helme ja taidehistorioitsija Eha Komissarov.

Näyttelyn tiedostustilaisuus järjestetään Porin taidemuseossa tiistaina 28.2.1989 kello13.00. Tilaisuudessa ovat läsnä mm. näyttelyn installaatioiden toteuttajat Jüri Okas ja Leonhard Lapin, performance-taiteilijat Siim-Tanel Annus ja Raoul Kurvits sekä taidehistorioitsijat Sirja Helme, Eha Komissarov ja Harry Liivrand.

Näyttelyn avajaistilaisuus on saman päivän iltana 28.2.1989 kello 19.00 alkaen. Ohjelmaan sisältyvät Siim- Tannel Annusin performance Porin Nyrkkilänpuistossa klo. 19.00 ja Raoul Kurvitsin performance taidemuseossa näyttelyn varsinaisen avauksen yhteydessä.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-21-9 Struktuuri/Metafysiikka – Näkökulmia virolaiseen nykytaiteeseen
Porin taidemuseo 28.2.-2.4.1989
Toimitus: Marketta Seppälä
Lay-out: Jorma Hautala
Käännökset: Gisbert Jänicke, Jaan Kaplinski, Kari Levola, Eva Lille, Viive Taro
Valokuvat: Siim-Tanel Annus, Seppo Hilpo, M. Kaljuste, Borits Mäemets, Georg Poslawski, Vesa Oja, Jüri Okas, Toomas Tiivel
Julkaisija: Porin taidemuseo
Kansi: Jüri Okas ”Nimetön”, 1979
Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 1989


MARTHA MARIA PÉREZ, VALOKUVIA
04.04.1989 - 07.05.1989
MARTHA MARIA PÉREZ


Tiedote:
Karibialaisessa kulttuurien synteesissä erilaiset uskomukset ja myytit, niiden synnyttämä rituaalisuus ja yhteiskunnallis-kulttuuriset sanktiot ovat osa jokapäiväistä elämää suurelle osalle ihmisiä. Erilaisista historiallisista ja yhteiskunnallisista taustoista peräsin olevat rodut ja kulttuurit ovat muodostaneet monimuotoisen myyttimaailman, joka ruokki itä erilaisimpia kansanuskoon pohjautuvia ajattelutapoja.

Tuo henkinen maailma on nuoren kuubalaisen Martha Maria Pérezin taiteen raaka-aineena. Porin taidemuseossa järjestettävässä näyttelyssä hän hyödyntää valokuvan tarjoamaa moniselitteisyyttä toisaalta kuubalaisen kansanuskon antropologisena dokumentoijana, toisaalta tabun rikkomisen tahallisena kuvituksena. Taiteilijan teema, naisena oleminen ja ennen kaikkea äitiys, toimii samalla ironisena psyykkis-omaelämäkerrallisena kuvauksena ”sivistyneen” äitiyden kitshimäisistä piirteistä.

Martha Maria Pérez käyttää teoksissaan omaa ruumistaan uhmatakseen Santerian, afro-kuubalaisen kansanuskon voimaa. Santeria edellyttää, että raskaana oleva nainen ei lastaan suojellakseen saa esimerkiksi nähdä eläimiä tapettavan, käyttää veistä, vyötä tai kaulakorua. Kuvatessaan omaa alastonta raskauttaan – sitä teurastajan veitsellä uhaten tai sen vyöllä ympäröiden – taiteilija samalla sekä uhmaa uskomuksia että ”voimistaa” niiden merkitystä omalla tietoisella ekshibitionismillaan.

Martha Maria Pérezin teossarja ”Raskauden vuoksi” vuosilta 1986-1987 oli shokki kuubalaisessa ympäristössä. Vastaavan shokin synnytti sarja ”Muistojen albumi”, jonka taiteilija toteutti kaksostyttäriensä syntymän jälkeen vuosina 1987-1988. Sarja paljastaa nuoreen äitiyteen sisältyvät vastakohtaisuudet: valvomisen ja unen vuorottelun, voiman ja heikkouden tunteet, avoimen seksuaalisuuden ja synnytyksen fyysisen väkivaltaisuuden jättämät jäljet, uhrauksen ja kauneuden. Huoli lapsista ”luopumisesta” tai suojautuminen alitajuista myytteihin perustuvaa ”ensimmäisen” lapsen valitsemisen pakkoa vastaan heijastuvat pakkomieltenomaisista kuvista, jossa pienet nukkekaksoset hämähäkkien tavoin tarrautuvat äidin silmiin ja ruumiiseen.

Taiteilijan ”omakuvat” eivät kirjaa tai todista tapahtunutta. Hänen menetelmänään on kuvien ”tekeminen”, oman todellisuutensa luominen. Olennaista on teoksen ajatus ja sen toteuttaminen – sillä, kuka laukaisinta viime kädessä painaa, ei ole merkitystä. Valitessaan rajauksen ja asettuessaan kameran eteen Martha Maria Pérez lavastaa monimerkityksisen subjektivisuuden leikin, jossa valokuva oletetun todenmukaisuutensa välityksellä luo teoksiin voimakkaan jännitteen.

Martha Maria Pérez on syntynyt Havannassa 1959 ja opiskellut 1976-79 Escuela de artes plasticas ”San Alejandrossa” sekä 1979-84 Instituto Superior de Artessa. Hän kuuluu siihen nuoreen 1980-luvulla esiinnousseeseen kuubalaiseen taiteilijapolveen, joka omasta ympäristöstään ammentaen, hyvin tietoisena kansainvälisistä virtauksista luo voimakkaasti omaa identiteettiään. Martha Maria Pérezin pienimuotoinen 20 valokuvan näyttely antaa viitteen laajemmasta kuubalaisen 1980-luvun nuoren taiteen näyttelystä, jota valmistellaan Porin taidemuseoon vuodenvaihteeseen 1989-90.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-22-7 Martha Maria Perez
Porin taidemuseo 6.4.-7.5.1989
Luettelon toimitus: Porin taidemuseo
Kirjoittajat: Maria E. Haya – valokuvaaja, Kuuban valokuva-arkiston johtaja
Osvaldo Sánchez – kirjailija, Taidekorkeakoulun apulaisprofessori
Käännös: Päivi Sihvonen-Hautecoeur
Taitto: Hilkka Kuusijärvi
100PRINT, Pori 1989


”HAGALDOM”
08.04.1989 - 14.05.1989
GEORGE STEINMANN


Tiedote:
”Voi miten somasti ihmiset edistyvätkään, tekisipä tosiaan mieli pistää pääni tuhannen vuoden kuluttua taas tähän hassun maailmaan… Hyvä Jumala, millaisia edistysaskelia onkaan tuhannen vuoden kuluttua tehty kaikissa tieteissä, kun nyt olemme jo näin pitkällä; silloin varmaan tarvitaan luonnonkorjaajia yhtä usein kuin nyt kellonkorjaajia…
(Achte Nachtwache des Bonaventura, 1805)

George Steinmannin näyttelyn nimi ”Hagaldom” geomanttisena käsitteenä ilmaisee hänen ajatteluaan, vaatimustaan kokonaisvaltaisuudesta. Hän on syntynyt 1950 Bernissä ja opiskellut Bernin taideteollisessa oppilaitoksessa grafiikkaa ja maalausta. Vuosina 1978 – 80 hän opiskeli Art Insitute of San Franciscossa mm. maalausta, musiikkia, ja afro- amerikkalaista historiaa. Vuodesta 1966 lähtien hän on toiminut muusikkona, ennen kaikkea bluesin ja kokeellisten musiikin alueella, ja 1970-luvun lopulta lähtien monipuolisena kuvataiteilijana ns. esteettisten tutkimusprojektien käynnistäjänä. Suomessa George Steinmann on työskennellyt lähinnä muusikkona viiden vuoden ajan 1970-luvun alussa. Kokonaisvaltaisuuden ajatus heijastuu hänen taiteessaan, joka luontevasti niveltyy osaksi elämäntapaa ja joka ilman hierarkioita, luonnonmateriaaleja käyttäen yhdistelee ajatuksia ja asioita.

Steinmannin taiteen lähtökohtana on ihmisen ja luonnon suhde tänä päivänä, erityisesti se syvä tiedostamisen kriisi, jossa vanhat järjestelmät ovat menneet sekaisin. Tuo kriisi, yksisilmäinen usko materiaaliseen, laskettavaan ja mitattavaan todellisuuteen manifestoituu kaikilla inhimillisen elämän alueilla. Milloin todistamme ihmiskunnan mittavinta sotilaallista varustautumista, milloin miljoonien ihmisten nälkäkuolemaa. Omassa ympäristössämme jatkuva saastuminen ja myrkyttäminen, epätarkoituksenmukainen suunnitteluja yhä useammin totaaliset ekologiset katastrofit ovat arkipäivää.

Olosuhteiden kyynisyyttä taiteilija ei kohtaa kyynisen välinpitämättömänä. Hänen taiteensa ei ole luonnon, kaupunkien tai elinyhteisöjen ylä- tai alapuolella vaan niiden sisällä ja niiden kanssa. Hänen mallinaan on luonnon kiertokulku: vuosimiljoonaisessa prosessissa on soiden syvyyksissä syntynyt fossiilisia polttoaineita, jotka me nyt lyhyessä ajassa käytämme loppuun oman teknokraattisen maailmamme käyttöaineena. Taiteen – kyetäkseen välittämään ihmiselle sanomansa – on irtauduttava markkinoinnin määräämästä nopeasta hyödyntämiskierteestään , jotta henkinen energia voisi syntyä siinä.

Keski-Euroopan niityt ja Alpit, Lapin tundrat, Nevadan autiomaan hiekka, Karjalan suot, San Franciscon kuivat seudut tai Floridan mangrovesuot ovat vuosien mittaan olleet George Steinmannin pysähdyspaikkoja. Keskittyneenä, avoimena vastaanottamaan uusia havaintoja ja näennäisen satunnaisia tapahtumia taiteilija on kierrellyt valitsemillaan luonnonalueilla eri puolilla maailmaa. Säiden armoilla kulkien hän on jättänyt merkkejä luontoon ja dokumentoinut eri välinein luonnossa näkemiään eläinten, ihmisten ja kasvien jälkiä. Hänen tarkastelutapansa on tietoisen subjektiivista ja intuitiivista: oman kokemuksensa välityksellä hän haluaa todistaa, että ihmisen on vielä mahdollista ymmärtää oma pakkansa luonnossa.

George Steinmannin näyttelyn yhteydessä on julkaistu Kurt Salchi Verlagin välityksellä taiteilijaa esittävä julkaisu, johon liittyy myös Steinmannin kolmihenkisen yhtyeen, TERRITORIESin uusi äänilevy.
Näyttely järjestetään Porin taidemuseossa Sveitsin kulttuurisäätiön PRO HELVETIAN tuella. Näyttelyn avaa Sveitsin suurlähettiläs Marianne von Grynigen 8.4. 1989 kello 15.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-24-3 George Steinmann: Dokumentoiva julkaisu HAGALDOM- näyttelystä
Porin taidemuseossa 8.4.-14.5.1989
Toimitus: Marketta Seppälä, George Steinmann
Artikkeli: Yrjö Haila
Käännös: Ritva Päivömaa
Kuvat: Porin taidemuseo
Lay-out: George Steinmann
Painopaikka: Stämpfli + Cie AG, Bern


SUOMEN TAIDEMAALARILIITTO 60 VUOTTA
19.05.1989 - 14.06.1989
HEIKKI ALITALO, NIILO HYTTINEN, PERTTI KEKARAINEN, MARKUS KONTTINEN, PENTTI KOSKINEN, MOX MÄKELÄ, ANNE TOMPURI, HEIKKI TUOMELA, HANNU VÄISÄNEN

Tiedote:
Taidemaalariliitto esittää 60-vuotisjuhlansa kunniaksi valikoiman suomalaista nykytaidetta Pohjoismaisessa Taidekeskuksessa ( 16.5.- 11.6.89) ja Porin taidemuseossa (19.5.-14.6.89). Mukaan on kutsuttu kuusitoista eri alueita edustavaa kuvataiteilijaa. Kumpikin näyttely on tarkoitettu sisällöltään samanarvoiseksi, useamman sukupolven kuvataiteilijoiden kohtaamiseksi.

Näyttely nuorille taiteilijoille, joilla ei vielä ole suhdetta vallitsevaan taidekenttään, on haluttu antaa työskentelymahdollisuus. Näyttelyillä on pyritty saamaan aikaan keskustelua eri taidesuuntausten välille ja valottamaan oman aikamme ilmiöitä, joita kukin taiteilija ilmentää teoksissaan omalla tavallaan.

(Julkaisusta ”Taidemaalariliitto 60 vuotta !” esipuhe)


A. R. PENCK, PUUPIIRROKSIA JA VEISTOKSIA
18.06.1989 - 16.07.1989
A. R. PENCK

Tiedote:
A.R. Penckin tehokkaaksi merkkivalikoimaksi tiivistyvä, välitöntä ja universaalia
kommunikaatiota tavoitteleva ilmaisutapa on pitkäaikaisen kehittelyn tulos. Jo 1960-luvulla hän kehitteli ”systeemimaalauksen” muodon, jossa moninaisten merkkien yhdistelmät ja voimakkain siveltimenvedoin maalatut, usein hiomattomilta vaikuttavat muodot tarjosivat runsaita mielleyhtymiä ja toimivat välittäjinä monimutkaisille viesteille.

Tutkimalla yleisiä tieteen ja toiminnan malleja Penck on kehittänyt oman kommunikaatioteoriansa, jonka avainkäsitteeksi muodostuu ”standart”. ”Standartin” avulla hän määrittelee aikamme informaatiotuotteet, ajatteluamme ja käyttäytymistämme säätelevät mekanismit. ”Standartin” kautta voidaan harjaantua keinotekoisen merkkiympäristön hallintaan. Penckin taiteen kalligrafinen kirjaamistapa ja tilan dynaaminen, musiikillisen rytminen jäsentäminen ilmaisevat hänen tavoitteensa kokonaisvaltaisesta hahmottamisesta, kulttuurisesta tiedottamisesta.

Penck haluaa osoittaa, kuinka muodon kautta päästään suoraan ja tehokkaasti kiinni merkitykseen. Hänen kiinnostuksensa alkuperäisyyteen, älyllisen toiminnan perimmäisiin, esi- verbaaleihin asteisiin ilmenee hänelle tunnusomaisista ”tulitikkufiguureista” tai yleensä primitiivistä taidetta muistuttavasta ilmaisusta. Tuo ”primitiivisyys” on hänelle tarkoituksellinen keino analysoida ajatteluamme hallitsevaa merkkimaailmaa: ympärillämme on kulttuurin visuaalisuuden lisääntyessä yhä enemmän kuva-aiheita, jotka ”puhuvat” jo itsessään. Penck omii nuo merkit ja niihin sisältyvät signaalit kääntääkseen nurin niiden vaikutukset. Kyseenalaistamalla opitut ja totutut ajatuskonventiot taiteilija haluaa palauttaa edellytykset vapaudelle. Penckille todellinen vapaus alkaa siitä, mistä ihminen tiedostaa ne elämäänsä hallitsevat pakotteet, joihin hänen on alistuttava.

Taiteilija tavoittelee mahdollisimman pitkälle menevää, ideologioista vapaata yleistyksen ja abstraktion tasoa. Samalla hänen taiteensa – tiedostamisen myötä syntyvän vapauden tavoitteessaan – on yhteiskunnallista. Hän on hylännyt perinteiset, vallassa olevat esteettiset arvot : hänelle taide ei ole pelkästään esteettisen mielihyvän väline eikä taideteos itseensä rajoittuva, katsottava esine. Saavuttaakseen alkuperäisen merkityksensä taiteen on kyettävä toimimaan, luomaan vastaanottajansa kanssa todellinen merkityssuhde.

A.R. Penck tunnetaan erityisesti maalarina, mutta samanaikaisesti hän on myös piirtäjä ja graafikko, kuvanveistäjä , jazz- ja rockmuusikko. Hän on syntynyt Dresdenissä 1939 ( alkuperäinen nimi Ralf Winkler) , mutta muutti Saksan Liittotasavaltaan vuonna 1980. Hän asuu ja työskentelee Dublinissa, Lontoossa, Düsseldorfissa ja Kölnissä.

Porin taidemuseossa esillä oleva näyttely käsittää A. R. Penckin puupiirrostuotantoa vuosilta 1966-87 sekä pronssiveistoksia vuodesta 1985 lähtien. Grafiikka muodostuu näyttelykokonaisuudesta, joka on toteutettu yhteistyössä müncheniläisen Maximilian Verlag – Sabine Knustin ja bremeniläisen Gerhard Marcks museon toimesta. Veistokset on lainattu Galerie Michael Werneriltä Kölnistä ja Städtisches Museumista Bonnista.

Näyttely Porin taidemuseossa avataan sunnuntaina 18.6.89 kello 19.00 alkaen konsertilla, jossa esiintyvät A. R. Penck (rummut), Frank Wright (saksofoni) ja Frank Wollny (kitara).


KOKOELMIA
18.07.1989 - 14.09.1989





TURUN JA PORIN LÄÄNIN JA AHVENANMAAN ALUENÄYTTELY
23.09.1989 - 22.10.1989



Tiedote:
Alueellisten näyttelyiden järjestelmä luotiin vuonna 1974. Alun perin tarkoituksena oli antaa mahdollisuus uusille kyvyille saada töitään näytteille ja jopa murtautua taideyleisön tietoisuuteen. Kahtena ensimmäisenä vuonna kaikki tarjotut teokset pääsivät näyttelyyn mukaan. Valtavat teosmäärät ylittivät kuitenkin näyttelytilojen mahdollisuudet ja käyttöön oli otettava arvostelulautakunnat.

Turun ja Porin Läänin ja Ahvenanmaan alueella kiinnostus aluenäyttelyä kohtaan oli vuonna 1989 jälleen suuri: 258 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää tarjosi näyttelyyn kaikkiaan 742 teosta. Jury valitsi näyttelyyn 95 työtä 35 taiteilijalta tai taiteilijaryhmältä. Juryyn kuuluivat taidemaalari Pekka Nevalainen, taidegraafikko Kirsi Tiittanen, kuvanveistäjä Airi Salosmaa ja intendentti Janne Koski.

Näyttelyssä on töitä seuraavilta taiteilijoilta:
Laura Beloff, Jouni Boucht, Bror-Erik Elfsberg, Yrjänä Ermala, Saija Hairo, Simo Helenius, Stig-Olof Jokinen, Manno Kalliomäki, Kaisu Koivisto, Taina Kuusikoski, Hilkka Könönen, Rolf Lehtinen, Jarmo Lepistö, Seelapetra Miettinen, Eila Minkkinen, Heli Mäki-Arvela, NYTE- ryhmä (Kaisu Koivisto, Rolf Lehtinen, Henry Merimaa, Veijo Setälä, Sinikka Santikko), Hannu Nikander, Irene Nyholm, Kimmo Ojaniemi, Hanna Othman, Reijo Paavilainen, Sinikka Palonen, Esko Railo, SALONG 3+ -ryhmä (Anna-Maija Aarras, Sussi Henrikson, Ann Sundholm), Erik Salvesen, Sinikka Santikko, Veijo Setälä, Kaj Stenvall, Terttu Suominen, Juhani Tarna, Ola Tukiainen, Anu Tuomi, Sirpa-Helena Viljanen ja Ari Virtanen.

Näyttelyn ovat järjestäneet Turun ja Porin läänin taidetoimikunta ja Porin taidemuseo.


UUSHANKINTOJA, LAHJOITUKSIA, TALLENNUKSIA
27.10.1989 - 27.11.1989


Tiedote:
Porin taidemuseon esittelee parhaillaan näyttelyvalikoiman hankinnoistaan sekä vastaanottamistaan lahjoituksista ja tallennuksista vuosilta 1982-1989. Näyttely painottuu kahden viime vuoden hankintoihin.
Useammat esillä olevista teoksista on aiemmin esitelty museon oman näyttelytoiminnan puitteissa. Museon tavoitteena on ollut niveltää niin tutkimus- ja näyttelytoiminta kuin kokoelmien kartuttaminenkin toisiaan tukeviksi ja dokumentoiviksi osa-alueiksi. Tosin useat viime vuosien tärkeistä tapahtumista ( Leonhard Lapinin ”Kukkiva arkkitektoni”, Richard Longin ”White Foot Circles”, Daniel Burenin ”4 couleurs pour un patio”, Siim-Tanel Annusin ”Tilitapahtuma” jne.) ainutkertaisuutensa vuoksi elävät vain muistoina tai kuvadokumentteina ja julkaisuina. Osa kokoelman installaatioista (Jan-Erik Anderssonin ”Yves Klein tappelee kolmioita, neliöitä ja ympyrää vastaan”, Ismo Kajanderin ”La vie claire” ja porilaisen taiteilijaryhmä NYTE:n ”Eräs marssi”) ovat parhaillaan esillä aluetaidemuseon kiertonäyttelyinä maakunnassa.

Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavilta taiteilijoilta:

Martti Aiha, Anne Alho, Jan-Erik Andersson, Harry Callahan (USA), Anthony Caro (Englanti), Kari Cawén, Radoslaw Gryta, Philippe Favier (Ranska), Jan Groth (Norja), Päivi Jokinen, Ulla Jokisalo, Kaisu Koivisto, Matti Kujasalo, Lauri Laine, Leonhard Lapin (Eestin SNTL), Maija Lavonen, Rauni Liukko, Raul Meel (Eestin SNTL), Henry Merimaa, Arno Rafael Minkkinen (USA), Mox Mäkelä, Jaakko Niemelä, Richard Nonas (USA), Jüri Okas (Eestin SNTL), Paul Osipow, Marta Maria Perez (Kuuba), Unto Pusa, Georges Rousse (Ranska), Silja Rantanen, työryhmä Salong 3+ (Anna-Maija Aarras, Ann Sundholm, Sussi Henrikson), Kimmo Sarje, Johan Scott, Veijo Setälä, Ossi Somma, George Steinmann (Sveitsi) ja John Walker (Englanti).


EDVARD MUNCHIN GRAFIIKKAA 50 VUODEN AJALTA
29.11.1989 - 28.01.1990



Tiedote:
Edvard Muchin grafiikan tuotanto käsitteli paljolti samoja aihepiirejä kuin hänen maalauksensakin. Kuolema, sairaus ja pelko yhtä lailla kuin rakkaus ja erotiikka olivat tärkeitä kuvauksen kohteita. Munchille taide merkitsi ihmisten välisen kommunikaation välinettä. Hänelle oli tärkeää, että hänen työnsä tavoittivat ihmiset, eivätkä jääneet ”lappusina ihmisten koteihin”. Jo varhaisessa vaiheessa Munch muotoili taiteelleen rohkeat päämäärät:

”Haluamme jotain muuta kuin pelkkää luonnon valokuvaamista. Emme myöskään tahdo maalata sieviä kuvia olohuoneisiin. Haluamme ainakin koettaa luoda perustusta sellaiselle taiteelle, jonka voi antaa ihmiselle. Taiteelle, joka syntyy tekijänsä sydänverestä.”

Edvard Munch syntyi vuonna 1863 ja sai taitelijan koulutuksen 1880-luvun Kristianissa (Oslossa) naturalismin aikakautena. Hän oli varhaiskypsä taiteilija; jo 20-vuotiaana hän sai osakseen huomiota asettaessaan ensimmäisiä töitään näytteille. Munchia hiukan vanhempi maalari Christian Krogh huomasi jo 1889 Munchin merkittävyyden: hän julisti Munchin norjalaisen taiteen ainoaksi ”kolmannen sukupolven edustajaksi”, ”Munch on erilainen”.

Tarkkaan ei tiedetä, koska Munch aloitti kokeilunsa graafikkona, mutta ensimmäiset kuivaneulakokeilunsa hänen uskotaan tehneen heti palattuaan Berliiniin Tukholman 1894 näyttelyn jälkeen. Muutamassa kuukaudessa, ilman opetusta, hän kaiversi kuparilevyille loistavia painokuvia, kuten ”Lohdutus”, ”Harpyija” ja ”Sairas lapsi”. Pian hän opetteli myös etsauspohjan ja akvatintan käytön.

Talvella 1894-95 hän alkoi myös tehdä kivipiirroksia. Hänen ensimmäinen litografiansa oli ilmeisesti ”Puberteetti”, jonka hän varovasti piirsi rasvaliidulla suoraan kivelle. Myöhemmin valmistuivat jo suurempaa varmuutta osoittavat työt ”Omakuva luurankokäden kanssa”, ”Vampyyri” ja ”Madonna”, jotka toteutettiin voimakkaina, mustina litografioina.

Vuoden 1895 aikana Munch teki useita tunnetuimpia graafisia töitään Berliinissä ja Oslossa. Palattuaan Pariisiin 1896 hän keskittyi pitkän aikaa grafiikkaan. Tuolloin hän opetteli värigrafiikan teon sekä kivellä että kuparilla. Tuolta ajalta on mm. Munchin tunnettu värilitografia ”Sairas lapsi”.

Pariisissa Munch tarttui vielä kolmanteen klassiseen tekniikkaan, puupiirrokseen. Hämmästyttävän lyhyessä ajassa hän löysi oman tyylinsä ja ilmaisumuotonsa myös tässä. Uraauurtavaa työtä hän teki väripuupiirrosten kanssa. Ensimmäisiin kuuluu mm. kaunis ”Kuutamo”. Siinä hän käytti kolmea levyä, joista yksi oli sahattu kappaleiksi. Jokaisessa palassa saattoi käyttää eri väriä ja koota ne sitten taas painamista varten kuin palapelin. Näin jokaista väriä varten ei tarvinnut valmistaa omaa laattaa. Paloittelun vaikutus näkyy selvästi myös töissä ”Yksinäiset” ja ”Kaksi naista rannalla”. Munch oli ilmeisesti ensimmäinen, joka johdonmukaisesti käytti levyjen paloittelua puupiirroksissa. Myöhemmin monet ovat seuranneet hänen esimerkkiään.

Porin taidemuseoon koottu valikoima Oslon Munch-museon kokoelmasta käsittää 45 teosta vuosilta 1894-1944 ja edustaa niin ajallisesti kuin temaattisestikin kattavasti Munchin laajan graafisen tuotannon vaiheet.

Näyttelyn tiedotustilaisuus järjestetään Porin taidemuseossa ke 29.11.89 klo 13.00. Munch- museon johtaja Alf Bøe on läsnä tilaisuudessa.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-23-5 Edvard Munch: Grafiikkaa vuosilta 1894-1944
Porin taidemuseo 30.11.1989-28.1.1990
Esipuhe: Museonjohtaja Alf Bøe, Munch Museet
Artikkeli: Gerd Woll, Munch Museet
Suomennos: Virpi Vainikainen
Valokuvat: Munch Museet, Oslo
Taitto: Hilkka Kuusijärvi
100PRINT, Pori 1989


MAIRE GULLICHSENIN TAIDESÄÄTIÖN JA PORIN KAUPUNGIN TAIDEKOKOELMIA
30.11.1989 - 28.01.1990





 

 

 

Kokoelmat & Arkisto

Kokoelmat

Vuosikertomukset

Näyttelyjulisteet

Museo- ja yleisötapahtumat

Näyttelyarkisto

Kausiohjelmat (Haitarit)

Luentosarjat

Mediajulkisuus

Kokoelmapoliittinen ohjelma

Tutkimus - Artikkelit

Performanssiarkisto D-ark

Videos

 

 

 

 
                 

 

 

 

 

 

Yhteystiedot


PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, 28100 PORI, FINLAND
p. +358 44 701 1080
taidemuseo@pori.fi

 

 

©  Pori Art Museum | Porin taidemuseo