PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, FI-28100 PORI, FINLAND
Avoinna ti-su 11-18, ke 11-20. Vapaa sisäänpääsy keskiviikkoisin klo 18-20.
Liput: 5 / 2,5 euroa, Perhelippu 10 euroa.


Näyttelyarkisto


 

  Valitse vuosi:

1979 1980 1981 1982
1983 1984 1985 1986
1987 1988 1989 1990
1991 1992 1993 1994
1995 1996 1997 1998
1999 2000 2001 2002
2003 2004 2005 2006
2007 2008 2009 2010
2011 2012 2013 2014
2015 2016

 

  tai
etsi hakusanalla tai sanan osalla

 

Näyttelyt vuonna 1986

 


HAKARISTI ON TÄÄLLÄ TÄNÄÄN
18.01.1986 - 02.03.1986
OSSI SOMMA


Tiedote:
Porin taidemuseossa avataan lauantaina 17. tammikuuta kuvanveistäjä Ossi Somman näyttely, joka keskittyy taiteilijan –70 ja –80-lukujen tuotantoon. Somma on voimallisesti yhteiskuntaan osallistuva taiteilija. Tuottamisen ja kuluttamisen kovassa maailmassa hän taiteilijana kokee velvollisuudekseen osoittaa yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden. Hän haluaa herättää katsojan ajattelemaan ja tuntemaan vastuuta: tavaraa keräävä ihminen, joka vähitellen itsekin alkaa muistuttaa esinettä, on välinpitämättömyydessään syyllinen.

Somma on sanonut: ” Tiedän tekeväni kuvia maailmassa, jossa tuotetaan ja kulutetaan ja taas tuotetaan – aseita, ruumiita ja työttömiä. Sen rikkaat ovat rikastumassa ja köyhät köyhtymässä, sen luonto turmeltumassa. Tässä maailmassa tieto on valtaa ja valta kasvaa – niin myös lukutaidottomuus. Tässä maailmassa syödään enemmän ja paremmin kuin ennen – ja kuollaan nälkään. On kummallista, että pommin voimme saada nopeasti paikasta toiseen, mutta ruokapaketin saaminen samaan paikkaan on vaikeata. ”

Ossi Somman näyttelyn symboliksi valittu teos ”Viimeinen kuntourheilija” vuodelta 1985 konkretisoi näyttelyn teeman. Karrelle palanut mökki on maailma, sen sisältämä paradoksi. Omasta kunnostaan huolehtiva energinen polkija polkee pyöräänsä, jossa etupyörän paikalla on takapyörä. Mitä kovemmin hän polkee, sitä hikisemmäksi hän tulee. Eteenpäin hän ei kuitenkaan pääse.

Nokialla asuva Ossi Somma on toiminut mm. Kankaanpään taidekoulun kuvanveiston opettajana sekä koulun rehtorina. Paitsi yksinään hän on toteuttanut julkisia veistoksia yhdessä työryhmän kanssa, johon hänen lisäkseen kuuluvat kuvanveistäjät Pertti Mäkinen ja Reijo Paavilainen.

Ossi Somman tuotantoa on esillä osittain samanaikaisesti Jyväskylän Talven näyttelyssä Alvar Aalto- museossa, missä taiteilija keskittyy yhteiskunnallisia valtarakenteita kuvaavaan tuoli- teemaan. Jyväskylän Talven näyttely on avoinna 31.1.-23.2.1986.

Porin näyttelyn lehdistötilaisuus järjestetään torstaina 16.1. kello 14.00. Taiteilija on läsnä tiedotustilaisuudessa.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-13-8 Ossi Somma: Hakaristi on täällä tänään
Porin taidemuseo 18.1.-2.3.1986
Luettelon toimitus: Porin taidemuseo
Käännökset: Satu Virtanen
Kuvat: Esko Nummelin
Lay-out: Hilkka Kuusijärvi
11 vär. ja 2 mustavalkoista kuvaa
Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 1986
Porin taidemuseon julkaisuja 8


NÄKEMISEN KENTÄT - VAPAAN TAIDEKOULUN
09.03.1986 - 13.04.1986


Tiedote:
Porin taidemuseossa on esillä 9.3.-13.4. välisenä aikana Vapaan taidekoulun 50-vuotisjuhlanäyttely NÄKEMISEN KENTÄT. Näyttely on aiemmin ollut esillä Helsingin taidehallissa ja Mikkelin taidemuseossa, missä esiteltiin näyttelyn historiallinen osuus. Porin taidemuseossa avatussa näyttelyssä on mukana 30 taiteilijan teoksia vuosilta 1910-1985.

Vapaan taidekoulun toiminta nivoutuu läheisesti Porin taidemuseoon, onhan professori Maire Gullichsen koulun perustajajäseniä. Samoin hänen lahjoittamassaan taidesäätiön kokoelmassa ovat keskeisesti edustettuina monet koulun piirissä vaikuttaneet taiteilijat kuten Sam Vanni, Unto Pusa, Sigrid Schauman tai nuoremmista Tor Arne, Carolus Enckell ja Tommi Mäkelä. Edellisten lisäksi ovat tämänhetkisistä koulun opettajista näyttelyssä mukana myös Kauko Hämäläinen, Reijo Viljanen, Ilmari Rautio ja Markku J. Rantala. Vanhemmista teoksista mainittakoon William Lönnbergin edustava muotokuvaryhmä, Ole Kandelinin 40-luvun sommitelmat sekä Sigrid Schaumanin ja Ester Heleniuksen herkät maisemat.

Vapaa taidekoulu on varsinaisen opetustoiminnan ohella harjoittanut myös julkaisutoimintaa, joka pyrkii toisen maailmansodan jälkeen syntyneen maalaustaiteen esittelyyn. Sarjassa, joka on otsikoitu ”Amerikkalaisen taiteen puheenvuoro”, ovat ilmestyneet kirjat Josef Albers: Värien vuorovaikutus (1979) ja Taito nähdä: runoja, arvioita ja muita kirjoituksia (1985) sekä Hans Hoffmann: Esseitä (1983).

50-vuotisjuhlanäyttelyä varten julkaistuun luetteloon ovat kirjoittaneet Markku Valkonen ja Päivi Lahtela, joka selvittelee koulun historiaa. Markku Valkosen teksti valottaa Suomeen taiteen historiaa ja kehityskulkuja sekä mukana olevien ja Vapaan taidekoulun piirissä vaikuttaneiden taiteilijoiden toimintaa yleisiä taustoja vasten.


PERUSKOKOELMIA
14.04.1986 - 27.05.1986


Järjestänyt Porin taidemuseo


VARRELLA VIRRAN 4 - CONTACTS / CONTRASTS
29.05.1986 - 13.07.1986



Tiedote:
Daniel Buren, Ranska
Lauri Laine, Suomi
Maurizio Nannucci, Italia
Richard Nonas, USA
Mari Rantanen, Suomi
Johan Scott, Suomi
Timo Valjakka, Suomi
Claude Viallat, Ranska

Porin taidemuseon Varrella virran- näyttelyistä näyttää muodostuvan vuosittain toistuva tapahtuma. Näyttelyt saivat alkunsa vuonna 1983, tilanteessa jossa keskeisin osa museon peruskokoelmaa, Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmaa, oli esillä Kööpenhaminassa Statens Museum for Kunstissa. Samaan aikaan ajoittuneen kansainvälisen kriitikkoseminaarin vieraillessa Porissa haluttiin esitellä sellainen uuden suomalaisen taiteen näyttely, joka hyvin olisi voinut edustaa museon kokoelmaa, sen ajankohtaista täydennystä.

Seuraavana vuonna järjestetty nuoren suomalaisen valokuvan näyttely tutki myös uutta ja ajankohtaista ja ristittiin Varrella virran 2:ksi. Kansainvälisen taidevalokuvan näyttely vuonna 1985 jatkoi jo tietoisesti ajatusta säännöllisesti tapahtuvasta tapahtumasta. Varrella virran- näyttelyjen ajoitus kevään ja kesän taitteeseen tukee niiden ajatusta: jäiden lähdettyä virta on vuolain, uusia kysymyksiä on helpompi esittää. Kenties keväällä voi hieman leikkiäkin.

Varrella virran 4 sisältää ajatuksen sukulaisuudesta. Contacts / Contrasts- näyttelyllä ei ole yhtenäistä tyylillistä teemaa. Sen sisältönä on ajatus siitä, miten eri puolilla maailmaa, eri tavalla työskentelevät ja eri materiaaleja käyttävät taiteilijat voivat teoksillaan muodostaa kokonaisuuden, jossa yhteys löytyy ennen kaikkea ajattelun tasolla. Kukin kysyy samoja kysymyksiä, mutta vastaa niihin omalla persoonallisella tavallaan.

Näyttely pyrkii rikkaaseen dialogiin, jossa näkyvät niin yhtäläisyydet kuin erotkin. Se etenee maalauksesta installaatioon, veistokseen ja valokuvaan. Se sisältää dekoratiivisuuden ja rakenteellisuuden, värikylläisyyden, ja askeettisuuden. Se rinnastaa toisiinsa sarjallisuuden ja yllätyksellisyyden ja sisältää niin puhtaan visuaalisuuden kuin käsitteellisyydenkin. Se pureutuu taiteen tekemisen peruskysymyksiin. Samalla Varrella virran 4 avaa vuoropuhelun tämän päivän kansainvälisen taiteen ja uuden suomalaisen taiteen välillä.

Näyttelyä sivuava seminaari TAIDE JA KAUPUNKI on toteutettu yhteistyössä Suomen Kaupunkiliiton ja Porin taidemuseon kesken osana kaupunkiliiton laajempaa kuvataidealan seminaaria Porissa 28.-30.5.1986.

CONTACTS / CONTRASTS – näyttelyn luonteen vuoksi siitä kertova julkaisu toteutetaan näyttelyn aikana.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-15-4 Varrella Virran 4 By the River
Porin taidemuseo 29.5.-13.7.1986
Luettelon toimitus: Hilkka Kuusijärvi, Marketta Seppälä, Timo Valjakka
Käännökset: Harald Arnkil, Ritva Päivömaa
Lay-out: Hilkka Kuusijärvi
Kuvat: Terhi Högbacka, Esko Nummelin, Tiina Nyrhinen, Jalo Porkkala
Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 1986
Porin taidemuseon julkaisuja 10


JAVIER JA VALENTIN VALLHONRAT - ESPANJALAISTA TAIDEVALOKUVAUSTA
12.06.1986 - 13.07.1986
JAVIER VALLHONRAT, VALENTIN VALLHONRAT


Tiedote:
Espanjalaisesta valokuvataiteesta on vaikeata antaa yleiskuvaa, sillä siltä puuttuvat kiinnekohdat, perinne ja huomattavat historialliset persoonallisuudet. Siinä pitkässä muutosten sarjassa, josta kuvataiteiden historiikki muodostuu, on lukuisten espanjalaisten puumerkki. Velazquezin, Goyan, Picasson, Mirón ja Chillidan joukossa ei kuitenkaan ole yhtään valokuvaajaa, jotka olisivat samaa suuruusluokkaa ilmaisuvälineensä ominaisleiman säilyttäen.

Tällä hetkellä valokuvataide kuitenkin elää toiveita herättävässä vaiheessa. Muutamia tärkeitä taiteilijanimiä on ilmaantunut, mutta ennen kaikkea koko ajan lisääntyy niiden henkilöiden joukko, jotka ovat valokuvauksessa löytäneet ilmaisuvälineensä. Javier ja Valentin Vallhonrat kuuluvat uuteen sukupolveen, joilta puuttuvat sellaiset yhteydet tai piirteet joiden mukaan heidät voitaisiin yhdistää espanjalaiseksi koulukunnaksi, mutta jotka ovat löytäneet oman ilmaisutapansa, jolla he liittävät yhden tekijän lisää eurooppalaisen valokuvataiteen kuva-arvoitukseen.

Javier Vallhonratin valokuvaajan ura alkoi ja jatkuu edelleen muodin maailmassa. Kuitenkin samanaikaisesti kaupallisen työnsä kanssa tämä valokuvaaja kehittelee hitaasti mutta jatkuvasti mielenkiintoista ja johdonmukaista omakohtaista tutkimustaan, joka on konkretisoitunut kolmeen sarjaan, jolle tämä näyttely on suoraa jatkoa. Kuvista huokuu arvoituksellisuus ja runous, jotka liittyvät suoraan taiteilijan omiin sisäisiin elämänkokemuksiin. Nämä kokemukset välittyvät ja niihin voi osallistua, sillä niiden syntylähde on aivojen kaikkein primitiivisimmällä alueella, missä kaikki meidän pelkomme ovat samoja.

Päästäkseen tälle kätketylle alueelle Javier Vallhorat on valinnut tematiikakseen eläin- ja kasvimaailman, kokonaisuuden jonka olennainen yhteinen tekijä on elämän ja kuoleman virittämä vastakkainen jännite, joka ilmenee molemmilla alueilla. Vain sivistys vetää rajoja eläin- ja kasvimaailman välille ja vain kulttuuriset ennakkoluulot erottavat ihmisen eläimestä. Vallhonratin valokuvat vievät meidät myyttiselle äärialueelle missä vallitsee vain yhtenäisyyden kriteeri. Sieltä nousevat unet ja arvoituksellisuus, jotka Vallhonrat konkretisoi kuviksi joissa on voimakas rituaalinen lataus, sillä ne ovat käyneet samoilla lähteillä kuin uskonto luodakseen maallisen mutta samalla mystisen kuvamaailman.

Valentin Vallhonrat puolestaan aloitti valokuvaamisen toimittuaan sitä ennen muissa ammateissa kuten lehtimiehenä ja elokuvien käsikirjoittajana. Hänet viekoitteli valokuvauksen pariin sen välittömyys ja toteutuksen fyysinen helppous. Vain harvaa ilmaisuvälinettä käyttäen on mahdollista tehdä saman päivän aikana useita töitä ja nähdä ne sitten valmiina vain muutamaa tuntia myöhemmin. Valentin on valinnut luovan valokuvaamisen alueen, missä on vain henkilöistä riippuvia rajoittavia tekijöitä ja on siinä keskittänyt tuotantonsa erääseen ikuiseen aiheeseen, nimittäin muotokuvaan.

Valentin Vallhonratin muotokuvat ovat uudenlaisia ja levottomuutta herättäviä. Hän on osannut irrottaa valokuvauksensa tavanomaisista lähestymistavoista, joiden toisessa ääressä on tilaustöiden imartelevat tendenssit ja toisessa ääressä dokumenttikuvien pyrkimys objektiivisuuteen. Kun nämä rajoitukset ylitetään kasvoista tulee asetelma tai pikemminkin maisema, sillä Valentinin kuvien kauneus ei ole elotonta vaan elinvoimaista.

( Julkaisusta ”Javier Vallhonrat Valentin Vallhonrat” J. Alberto Mariñasin kirjoittamasta artikkelista referaatti, julkaissut Porin taidemuseo)

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-14-6 Javier Vallhonrat Valentin Vallhonrat
Porin taidemuseo 14.6.-13.7.1986
Toimitus ja taitto: Porin taidemuseo
12 mustavalkoista kuvaa
Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 1986
Porin taidemuseon julkaisuja 9


PERUSKOKOELMIA
14.07.1986 - 31.07.1986


Järjestänyt Porin taidemuseo


CARL KYLBERG
01.08.1986 - 31.08.1986
CARL KYLBERG

Tiedote:
Nykytaide ry. ja Suomen Taideakatemia ovat professori Maire Gullichsenin aloitteesta järjestäneet tunnetun ruotsalaisen taiteilijan Carl Kylbergin (1878-1952) näyttelyn Suomeen Ateneumin taidemuseoon ja Porin taidemuseoon. Kokonaisuus käsittää Carl Kylbergin maalauksia, piirustuksia ja akvarelleja, yhteensä noin130 teosta, jotka on pääasiassa saatu lainaksi Anders Wallin yksityiskokoelmasta Ruotsista. Kokoelmaa on täydennetty triptyykillä ”Satu rakkaudesta” (1945-46) Moderna Museetin kokoelmasta sekä kolmella Ateneumin taidemuseon kokoelmaan kuuluvalla maalauksella.

Aiemmin osia tästä merkittävästä kokoelmasta on ollut esillä Thielska Gallerietissa 1982-83, Nasjonalgallerietissa Oslossa 1984-85 ja Centre Culturel Súedois’ssa Pariisissa 1985.

Ensimmäisen kerran Carl Kylbergin maalauksia oli Suomessa esillä Galleri Stenmans Dotterissa 1939. Tuolloin monet suomalaiskriitikot suhtautuivat taiteilijaan epäillen, mutta runoilija ja maalari Rabbe Enckell vertasi Kylbergia mm. Picassoon, Braqueen ja Legeriin. ”Kylbergin maalaukset asettavat meidät saman kauneuden vaatimuksen eteen. Hänen värinsä soivat samalla syvällä resonanssilla kuin Fra Angelicolla tai Masacciolla. Kylbergin taiteen edessä tuntee, miten usein niin keinotekoinen kirjallisen ja maalauksellisen raja häipyy olemattomiin. Kylberg jos joku on maalauksellinen, mutta kokonaan sisäisellä tasolla. ”

Sittemmin hänen yksityisnäyttelynsä järjestettiin Galerie Artekissa Helsingissä 1945.

Nyt esillä olevassa näyttelyssä ovat mukana taiteilijan keskeisistä teoksista mm. ”Pyhä maalari” vuodelta 1928, ”Meri-ilmaa” vuodelta 1933 ja ”Sarastus tiellä” vuodelta 1938. Lähes sadan akvarellin ja piirustuksen joukossa ovat mm. alkuperäisakvarellit satukirjoihin ”Kalle, Ulla ja Keikari” ja omaelämänkerralliseen satuun ”Leo Leijona”, jotka kumpikin ovat vuodelta 1924.


PERUSKOKOELMIA
05.09.1986 - 23.09.1986


Järjestänyt Porin taidemuseo


MAALAUKSIA
27.09.1986 - 19.10.1986
JANIS ROZENTĀLS


Tiedote:
Latvialaisen Janis Rozentālsin (1866-1916) näyttelyssä on esillä hänen maalauksiaan vuosilta 1895-1916. Taiteilijan tuotantoa voi luonnehtia yhdeksi merkittävimmistä latvialaisessa kuvataiteessa viime vuosisadan lopussa ja tämän vuosisadan alussa. Hänen taiteensa on hyvin monimuotoista. Öljy-, tempera- ja akvarellimaalausten lisäksi Rozentāls teki pastellitöitä ja grafiikkaa, kuvitti kirjoja ja suunnitteli kirjojen kansilehtiä ja vinjettejä. Hän oli jo aikanaan yksi arvostetuimmista ja suosituimmista taiteilijoista Latviassa.

Kuten enemmistö latvialaistaiteilijoista myös Rozentāls opiskeli Pietarin taideakatemiassa (1888-1894), missä hän venäläisen realismin hengessä hankki ammatilliset perustaitonsa. Ryhmä Pietarissa opiskelleita latvialaisnuoria perusti keskuudessaan ”Rubis” (Uurastaja)- nimisen ryhmän, jonka tavoitteeksi asetettiin Latvian kansallisen kulttuurin kehittäminen lähtökohtana kansan oma perinne ja kansalliset piirteet. Taiteessa tuli kuvata kotiseudun luontoa, kansan elämää ja aikakauden tapahtumia. Ohjelman mukaisesti myös Rozentāls kuvasi maaseudun arkipäivää, uskonnollisia ja mytologisia aiheita ja teki muotokuvia niin talonpojista kuin kaupunkilaisista tai kulttuurielämän merkkihenkilöistä. Vuonna 1897 vieraillessaan Suomessa hän tutustui mm. Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan ja Eero Järnefeltin tuotantoon, ja juuri Gallen-Kallelan ”Kalevala”-aiheiden katsotaan innoittaneen latvialaisen taruston ja mytologisten aiheiden käsittelyyn.

Paitsi taiteilijana Janis Rozentāls oli hyvin näkyvä henkilö koko kulttuurielämän piirissä, ja hänen ateljeestaan muodostui suosittu kirjallisuus-, musiikki- ja taiteilijapiirien kohtauspaikka, jossa tapasivat sekä latvialaiset että suomalaiset kulttuuripersoonat. Vuonna 1906 hän perusti Riikaan yksityisen studion, jossa monet nyky-Latvian tärkeimmät taiteilijat opiskelivat hänen johdollaan. Kaiken muun toimintansa ohella Rozentāls toimi myös taidekriitikkona.

Janis Rozentālsin laajasta tuotannosta on huomattava osa sijoitettuna Latvian Valtion Taidemuseoon, mistä nämäkin työt ovat lainassa. Lisäksi näyttelyyn on saatu lainaksi muutamia Suomessa olevia teoksia.


PORIN TAIDEKOULUN 20-VUOTISJUHLANÄYTTELY
27.09.1986 - 19.10.1986



Tiedote:
Porin taidekoulun 20-vuotisjuhlanäyttely on Porin taidemuseon suuressa näyttelyhallissa. Mukana on teoksia jokaiselta koulussa tällä hetkellä ensimmäistä vuosikurssia ylempänä opiskelevalta. Lisäksi näyttelyssä on kutsuttuina mukana Leena Harhaluoma, Jorma Lahti, Jouni Lehtinen, Henry Merimaa, Markku Mäkelä, Lea Mäkilä, Soili Pitkälä, Armas Rintala ja Sinikka Santikko.

Porin taidekoulun kaksikymmenvuotisen historian ensimmäinen vuosikymmen ei näy tässä näyttelyssä. Historiallisen otteen sijaan on valittu tämän päivän tekemistä luotaava esittely. Myös jo koulusta valmistuneilta on esillä uusinta tuotantoa.

Vuonna 1966 kannatusyhdistyksen alaisena aloittanut Porin Piirustuskoulu siirtyi Porin kaupungin omistukseen ja muutti nimensä taidekouluksi. Se on kulttuurilautakunnan kuvataidejaoston alainen ja toimii iltakouluna. Koulussa on kolme vuosikurssia ja vapaaehtoinen neljäs vuosikurssi.


MUOTOKUVIA
25.10.1986 - 23.11.1986
ARNOLD NEWMAN


Tiedote:
Arnold Newman (s.1918 New Yorkissa) on eittämättä tämän hetken tärkein muotokuvaaja valokuvauksen alalla. Hän on kuvannut Yhdysvaltain presidenttejä Trumanista lähtien, mutta yhtä lailla hän on saavuttanut kuuluisuutta tunnettujen taiteilijoiden, näyttelijöiden , politiikkojen, diplomaattien jne. muotokuvilla. Newmanin kuvissa on mukana kuvattavan todellinen maailma: hänen ehdoton lähtökohtansa on ilmentää mallin taustaa ja elämäntapaa mahdollisimman aidosti, ohi näennäisen symboliikan. Vaatimattomuudellaan, ymmärtämyksellä ja empatialla toteutetuissa töissä yhdistyvät näköisyys ja mielikuva.

”Muotokuvaajan tärkeimmät ominaisuudet ovat hänen intuitiivisuutensa, kykynsä arvioida ihmistä, hänen kykynsä tulla toimeen mitä erilaisimpien ihmisten kanssa raitiovaunun kuljettajasta suurvallan pääministeriin saakka, hänen kykynsä tuntea sympatiaa, kykyä ymmärtää ihmistä, jota hän kuvaa, kykyä osoittaa hienotunteisuutta sitä ongelmaa kohtaan, joka kuvattavalla ehkä on joutuessaan kameran eteen”, sanoo Arnold Newman itse.

Newmanin työt perustuvat niin tekniseen ammattitaitoon kuin intuitiiviseen herkkyyteenkin. Ammattikuvaajana hän on hyväksynyt muotokuvan perusvaatimuksen: Muotokuva on eräänlainen elämänkerta. Sen tarkoitus on sekä tiedottaa nyt että tallentaa tulevaisuutta varten. Kuvan tulee tallentaa niin tosiasioita kuin ideoituja mielikuviakin.

”Abstraktin keskittyminen yhdistettynä kiinnostukseen tallentaa ihminen hänen luonnollisessa ympäristössään on se perusta mille olen rakentanut lähestymiseni muotokuvaukseen. Muotokuvassa täytyy persoonallisuuden tulla esille niin täydellisenä kuin mahdollista. Kuvassa tulee myös näyttää kuvattavan suhde hänen omaan maailmaansa joko faktoilla tai graafisella symboliikalla.

Olen vakuuttunut, että kaikki valokuvaukselliset yritykset esittää ihminen kokonaisuutena on hölynpölyä. Voimme ainoastaan parhaimmillaan näyttää sen, minkä ”ulommainen” ihminen paljastaa. Ihmisen sisin harvoin paljastuu – ei välttämättä edes ihmiselle itselleen”, sanoo Arnold Newman.

Näyttelyssä on esillä 25 Arnold Newmanin jo klassista tulkintaa vuosilta 1941-1986. Mukana on maailman kuuluja henkilöitä ja taiteilijoita Pablo Picassosta, Joan Mirosta, Max Ernstistä ja Jean Dubuffetista aina Igor Stravinskyyn, Kurosawaan, Marilyn Monroeen tai Etiopian keisariin Hailese Lassieen saakka.


Arnold Newmanin näyttely Suomessa järjestetään Porin taidemuseon lisäksi Suomen valokuvataiteen museossa 5.12.-11.1.1987. Näyttelyn suojelijana toimii Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Rockwell Anthony Schnabel.


PORI 1986 VALOKUVIA JA MAALAUKSIA
29.11.1986 - 04.01.1987
TIMO VALJAKKA


Tiedote:
Taiteilija ja kriitikko Timo Valjakka on työskennellyt kuukauden taidemuseon ateljeessa. Valokuvista ja maalauksista koostuva Pori 1986 on tämän työperiodin hedelmä, joka on nähtävissä taidemuseon pienessä näyttelysalissa. Esillä on kaksi sarjaa maalauksia ja yksi sarja värivalokuvia, jotka muodostavat harkitun ja pelkistetyn kokonaisuuden.

Timo Valjakka ei ole arkkitehtuurin eikä miljöön kuvaaja. Rakennus on hänelle aihe, josta saa yllätyksellisiä näkökulmia teoksen raaka-aineeksi. Hän on kuvannut kesällä ja syksyllä muun muassa taidemuseon ikkunasta näkyvää jokimaisemaa ja Porin ammattikoulua.


RICHARD LONG
04.12.1986 - 25.01.1987
RICHARD LONG

Tiedote:
Englantilainen kuvanveistäjä Richard Long ( s.1945) kuuluu maataiteen keskeisiin edustajiin. Vuonna 1967 Long toteutti ensimmäisen suoran kävelynsä ( A Line Made by Walking, ks. liite), jonka jälkeen hän on systemaattisesti työskennellyt luonnossa ja luonnon tarjoamin materiaalein ja mahdollisuuksin.

Long on moderni, abstrakti taiteilija. Hän käyttää teoksissaan puhtaita geometrisia perusmuotoja, viivaa ja ympyrää, kuten Porin taidemuseoon toteuttamassaan ” WHITE FOOT CIRCLES”- teoksessa. Hänen taiteensa on yksinkertaista ja käytännöllistä, eikä siinä ole mitään salattua. Kaikki on näkyvissä. Longin taiteen keskeinen käsite on kävely. Hän matkustaa ympäri maailmaa, usein harvaanasutuilla seuduilla. Näiden aikana syntyvät erilaiset luontoon toteutetut teokset: kävelyt, veistokset, valokuvat ja tekstiteokset. Kaikki nämä ovat tasa-arvoisia taiteellisia ilmaisumuotoja, jotka viittaavat hänen taiteensa ytimeen, niiden välittämään kokemukseen, jonka ne saattavat laajemman yleisön ulottuville.

Myös Longin galleriatiloihin ja museoihin toteuttamissa teoksissa, veistoksissa, savi- ja mutatöissä on pohjimmiltaan kyse samoista asioista. Kävely on yksinkertainen elämän vertauskuva: kuva yksinäisestä hahmosta kulkemassa tietään ja jättämässä jälkiään. Veistos on pysähdyspaikka matkan varrella, tänään Long on Porissa, äsken päättyi hänen näyttelynsä Guggenheim- museossa New Yorkissa, ensi viikolla hän rakentaa näyttelyä Torinossa. Elämä on vaellus asiasta toiseen, paikasta toiseen,…


 

 

 

Kokoelmat & Arkisto

Kokoelmat

Vuosikertomukset

Näyttelyjulisteet

Museo- ja yleisötapahtumat

Näyttelyarkisto

Kausiohjelmat (Haitarit)

Luentosarjat

Mediajulkisuus

Kokoelmapoliittinen ohjelma

Tutkimus - Artikkelit

Performanssiarkisto D-ark

Videos

 

 

 

 
                 

 

 

 

 

 

Yhteystiedot


PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, 28100 PORI, FINLAND
p. +358 44 701 1080
taidemuseo@pori.fi

 

 

©  Pori Art Museum | Porin taidemuseo