PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, FI-28100 PORI, FINLAND
Avoinna ti-su 11-18, ke 11-20. Vapaa sisäänpääsy keskiviikkoisin klo 18-20.
Liput: 5 / 2,5 euroa, Perhelippu 10 euroa.


Näyttelyarkisto


 

  Valitse vuosi:

1979 1980 1981 1982
1983 1984 1985 1986
1987 1988 1989 1990
1991 1992 1993 1994
1995 1996 1997 1998
1999 2000 2001 2002
2003 2004 2005 2006
2007 2008 2009 2010
2011 2012 2013 2014
2015 2016

 

  tai
etsi hakusanalla tai sanan osalla

 

Näyttelyt vuonna 1984

 


HOMMAGE A UNTO PUSA
08.01.1984 - 26.02.1984
UNTO PUSA


Tiedote:
Porin taidemuseo aloitti professori Unto Pusan ( 1913-1973) tuotantoa valottavan näyttelyn suunnittelun inventoimalla taiteilijan tuotannon mahdollisimman kattavasti. Työn tuloksena on koottu tiedot 335 teoksesta, minkä pohjalta on koottu näyttely ”Hommage à UNTO PUSA”. Alun perin oli tarkoituksena toteuttaa näyttely retrospektiivisena, koska esim. ”Pusa ystävineen”- näyttelyssä Helsingin taidehallissa vuonna 1973 oli taiteilijan varhaisia töitä varsin vähän mukana. Mutta sekä Porin taidemuseon että Helsingin taidehallin tilat on rajoitetut. Unto Pusan 1950-luvun vaihteessa alkaneen kypsän kauden tuotanto käsittää niin paljon tärkeitä ja usein myös hyvin suurikokoisia maalauksia, että nuoruuden työt päätettiin esitellä vain näyttelyä varten teetetyssä multivisio-ohjelmassa. Näin voitiin keskittyä Pusan tuotteliaisiin Suomen taiteelle hedelmällisiin ja merkittäviin vuosiin. Nimi ”Hommage à Unto Pusa” ei ole liioiteltua hänen elämäntyötään ajateltaessa. Unto Pusa oli itse aina valmis kiittämään arvostamiaan taiteilijoita. Nyt on aika osoittaa kunnioitusta hänelle.

Näyttelyyn liittyvässä esitteessä julkaistaan mm. FM Kerttuli Wessmanin laaja artikkeli Unto Pusan tuotannosta, taidemaalari Erkki Hienosen artikkeli oppilaan ja työtoverin näkökulmasta sekä kaikki näyttelyn valmistelun yhteydessä inventoidut Pusan teokset.

Näyttelytoimikuntaan ovat kuuluneet rouva Maijaliisa Pusa, Porin taidemuseon ja Suomen Taideyhdistyksen edustajat sekä asiantuntija FM Kerttuli Wessman, joka parhaillaan valmistelee lisensiaattityötään Unto Pusan tuotannosta.

Porin taidemuseo 8.1.- 26.2.1984
Helsingin taidehalli 10.3.-1.4.1984
Etelä-Karjalan taidemuseo 6.4.-23.4.1984
Kuopion taidemuseo 19.5.-10.6.1984
Järjestäjinä Porin taidemuseo ja Suomen Taideyhdistys

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-02-2 Hommage à Unto Pusa
Porin taidemuseo 8.1.-26.2.1984

Toimitus: Hilkka Kuusijärvi, Kerttuli Wessman
Käännökset: Teresia Ijäs, Hans Wessman
Valokuvat: Douglas Sivén
Lay-out: Vesa Antikainen
87 vär. ja 8 mustavalkoista kuvaa
Kansikuva: Aitta I, 1957, öljy 130x97
Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 1984


EKSPRESSIONISTEJA 1940-LUVULTA
13.01.1984 - 05.02.1984


Tiedote:
Porin taidemuseossa avattiin 13. päivänä tammikuuta suomalaista ekspressionismia 1940-luvulla esittelevä näyttely. Se kuuluu Suomen Taideakatemian kiertonäyttelyiden sarjaan. Siinä on mukana 16 taiteilijaa, maalareista mm. Helge Dahlman, Sven Grönvall, Aimo Kanerva, Unto Koistinen, Åke Mattas ja Yrjö Saarinen sekä kuvanveistäjistä Oskari Jauhiainen, Sakari Tohka ja Aimo Tukiainen.

1940-luvun taide muodostaa mielenkiintoisen jakson Suomen taide-elämässä. Huolimatta sota-ajan henkisestä väsymyksestä ja materiaalisesta niukkuudesta, esiintyi tuona aikana voimallista uudistusmieltä. Voitiin erottaa kaksi linjaa, toinen oli klassismi, jossa Unto Pusa alkoi yhä näkyvämmin erottua joukosta, ja jossa ranskalaisvaikutteista väritaidetta edusti mm. Sam Vanni. Ja toinen oli tunne-elämyksen ensisijaista merkitystä painottava ekspressionismi.

1940-luvun ekspressionismi sisältää niin koloristisesti rikasta maalauksellisuutta esimerkiksi Yrjö Saarisen tapaan, kuin myös rakenteellisempaa työskentelyä, mm. Erik Enrothin kohdalla. Ajan veistotaiteessa ekspressionismi ei saanut huomattavaa jalansijaa. Muutoinkin veistäjien tuotanto jäi suhteellisen vähälukuiseksi. Välittömin on aikakauden ankaraa todellisuutta veistoksissaan kuvannut Aimo Tukiainen, jolta näyttelyssä on mukana kolme teosta.

Ylipäätään 40-luvun uutta luoville suuntauksille oli ominaista eurooppalaisen modernismin vaikutteiden etsiminen pitkän eristäytymisen jälkeen.

Kuten Soili Sinisalo esipuheessaan toteaa, näyttely ei pyri antamaan täydellistä kuvaa vuosikymmenen ekspressionismista, vaan siinä on lähinnä pyritty valottamaan suuntaukselle ominaisia piirteitä taiteessamme.


TŠEKKOSLOVAKIAN NYKYGRAFIIKKAA PIENOISVEISTOKSIA JA MITALEITA
10.02.1984 - 04.03.1984


Tiedote:
Aikamme tšekkoslovakialainen kuvataide elää tärkeää kehitysvaihetta. Sen vallitsevana luomismenetelmänä on sosialistinen realismi. Taiteilijoita ei pakoteta siihen, vaan se on avoin kaikille lahjakkuuksille, jotka pyrkivät vallankumouksellisesti kehittyvän todellisuuden totuudelliseen ja sen ominaispiirteitä kunnioittavaan ilmentämiseen. Jos tätä luomismenetelmää ovat aikaisemmin vaivanneet sekä dogmaattiset että formalistiset kieroutumat, on sille nykyään luonteenomaista se, että siinä yhdistyvät taideteosten sisällöllinen kantavuus ja edistyksellinen yhteiskunnallinen osallistuminen suureksi aiheiden, motiivien, muotojen ja tyylien rikkaudeksi. Sosialistisessa realismissa tämä rikkaus alkaa yhä selvemmin olla yhtä tärkeä tekijä kuin totuudellisuus olemassa olevan todellisuuden taiteellisessa ilmentämisessä.

Tšekkoslovakian sosialistis-realistisessa nykytaiteessa ei ilmene sukupolvien välisiä ristiriitoja ja taisteluita. Eri suku- ja ikäpolvia edustavat kuvataiteilijat tuovat omintakeisen lisänsä maansa sosialistiseen kulttuuriin.

Näyttelyssä mukana ovat seuraavat taiteilijat: Albín Brunovský, Ladislav Čepelák, Josef Černý, Orest Dubay, Vladimír Gazovič, Jan Holoubek, Karel Hruška, Jaroslav Chudomel, Dušan Kállay, Ladislav Kuklík, Jan Otava, Jarmila Pavlíčková, František Peterka, Josef Saska, Ivan Schurmann, Matĕj Svoboda, Emilie Tomanová, Tibor Bártfay, Jan Hána, Jan Hendrych, Zdenĕk Kolářský, Ludwik Korkoš, Ladislav Kozák, Jiří Kryštůfek, Ján Kulich, Karol Lacko, Josef Malejovský, Miroslav Pangrác, Klára Patakiová, Štefan Prokop, Luboš Růžička, Jan Simota, Ladislav Snopek, Jan Václav Straka, Rudolf Svoboda, Mickal Vitanovský ja Jiří Vlach.

(Näyttely luettelosta ”Tšekkoslovakian nykygrafiikkaa, pienoisveistoksia ja mitaleita” Dušan Konecnýn kirjoittamasta Johdannosta referaatti, julkaissut Suomen Taiteilijaseura)


MUISTONÄYTTELY PORIN TAIDEMUSEOSSA
09.03.1984 - 08.04.1984
OLAVI JALKANEN


Tiedote:
Taiteilijana Olavi Jalkanen on satakuntalaisille leimaantunut lähes pelkästään muotokuvamaalariksi. Pitkäaikaisesta opettajan työstään lukuisissa porilaisissa oppilaitoksissa on hän meille myös tunnettu ja tunnustettu. Tiedämme hänen olleen taitavan graafikon, jonka Porinpäivä -julisteet tekivät hänet tutuksi, niillekin, jotka eivät kuvataiteita harrasta.

Tämän näyttelyn tarkoituksena on nyt paitsi kunnioittaa hänen mittavaa työpanostaan porilaisen kuvataide- ja kulttuurielämän hyväksi, antaa myös monipuolisemman, oikean, kuvan hänen taiteilijalaadustaan, ja tätä silmällä pitäen tämä näyttely onkin näin rakennettu. Vähemmälle ovat jääneet muotokuvat. Paino on asetettu vapaamuotoisille töille, joiden kautta hänen näkemyksensä ja ajatuksensa taiteesta välittyisivät katsojalle paremmin ja hänen tuotantonsa tulisi porilaisille tulisi koko laajuudessaan.

Syntyjään Olavi Jalkanen oli savolainen, niin porilaisena kuin olemme häntä pitäneetkin ja ansaitusti palkinneet hänet Pro-Pori-mitalilla. Ja hänen jyhkeä lähes kiveenveistetty olemuksensakin mieltyi meille paremmin satakuntalaiseen merelliseen maisemaan kuin Keski-Suomen järvi-idylliin.
Savolaisia pidetään Suomen ranskalaisina ja savolaisten tätä puolta Olavi Jalkasessa oli suurin määrin. Elämän taitoa hän arvosti ja asetti sen hyvän taiteen rinnalle. Hänen jäyhässä olemuksessaan oli myös aimo annos temperamenttia, herkkyyttä ja pitkälle kehittynyttä tyylitajua, ja nämä ominaisuudet heijastuivatkin koko hänen laajassa tuotannossaan.

Jäyhyys ja lujuus ilmeni hänen tavassaan sommitella ja rakentaa teoksen. Tämä muodon lujuus tulee esille selvimmin pitkälle geometristen muotojen varaan rakennetuissa töissä, joissa värimassatkin ovat vahvasti osana teosten rakennetta. Herkempää usein lähes lyyristä puolta Olavi Jalkasen tuotannossa edustavat lukuisat akvarellit. Näissä teoksissa tulee esille hänen varmuutensa tavoittaa nopeasti muutamalla siveltimen vedolla kuvattava muoto ja hahmo. Muodon nopea oivaltaminen ja kyky sen hahmottamiseen on lahja joka taiteilijoistakin on vain harvalle suotu. Tämä oli perusta jolle hänen tuotteliaisuutensa muotokuvantekijänä rakentui.

Vaikka hän näennäisen vaivattomasti tavoittikin kuvattansa oli työskentely mallin kanssa pitkällinen prosessi sillä hänelle ei riittänyt pelkkä näköisyys vaan työn tuli ilmentää kuvattavan koko persoonan. Huoli teoksen tämän puolen onnistumisesta oli päällimmäisenä koko maalaustapahtuman ajan, se oli henkisesti raskasta ja kuluttavaa ja se ei voinut olla jättämättä jälkiään myös hänen terveyteensä. Vaikka hän ihmiseniässä mitattuna kuolikin liian varhain on hänen työnsä määrä täyteen eletyn elämän mittainen. Olkoon tämä näyttely pienimuotoisuudessaankin kunnian osoitus hänelle ja hänen työlleen taiteen ja porilaisen kulttuurin hyväksi.

(Näyttelyjulkaisusta ”Olavi Jalkanen” Erkki Linnalan kirjoitus)

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-03-0 Olavi Jalkanen
Porin taidemuseo 9.3.-8.4.1984, muistonäyttely
Lay-out ja kuvat: Vesa Antikainen
Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 1984


TAIDE APARTHEIDIA VASTAAN
10.04.1984 - 13.05.1984


Tiedote:
YK:n apartheidin vastaisen erityiskomitean yhteyteen on perustettu erityisjaosto ”Maailman taiteilijat apartheidia vastaan”, joka toimii UNESCO:ssa Pariisissa. Järjestö on koonnut laajan kansainvälisen näyttelyn kutsumalla tämän päivän eturivin taiteilijoita kaikkialta maailmasta. Tavoitteena on merkittävän taidekokoelman avulla kiinnittää ihmisten huomio rotuerotteluun, apartheidiin.

Näyttelykomitean puheenjohtajana on espanjalainen taiteilija Antonio Saura ja sihteerinä ranskalainen Ernest Pignon-Ernest. Perustajajäseninä ovat mm. Pierre Alechinsky, Arman , Christo, Robert Rauschenberg, James Rosenquist, Max Bill, Erro, Renato Guttuso, Wifredo Lam, Roberto Matta, Antoni Tapies, Vladimir Velickovic.

Näyttelyssä on mukana 85 taiteilijaa 40 eri maasta, - kaikki kansainvälisesti maineikkaita taiteilijoita, jotka ovat julkisesti halunneet asettua puolustamaan humanismia ja inhimillisyyttä. Näyttelyn teokset, yhteensä 150, muodostavat pysyvän kokoelman. Perimmäisenä tavoitteena on, että kierrettyään eri puolilla maailmaa, kokoelma muodostaa perustan Etelä-Afrikkaan perustettavalle apartheidin vastaiselle museolle sitten kun rotusorto maassa on lopetettu.

Erillisenä osana näyttelyyn liittyy 15 taiteilijan julistenäyttely, joka on koottu ennen varsinaista taidenäyttelyä. Julisteiden originaalit ovat mukana nyt nähtävässä näyttelyssä. Näyttelyyn liittyy myös julkaisu, jossa 11 tunnettua kirjailijaa ja tiedemiestä ovat julkaisseet kannanottonsa näyttelyn teemaan. Julkaisuun on myös koottu dokumentteja YK:n julistuksista ja Etelä-Afrikan apartheid- politiikasta.

Näyttely on aloittanut kierroksensa Pariisista, missä se oli esillä viime vuoden lopulla Fondation Nationale des Arts Graphiques et Plastiques’ssa. Heti alkuvaiheessa näyttely on saatu Pohjoismaihin: kuluvan vuoden alussa se oli esillä Lundin taidehallissa Ruotsissa. Suomessa näyttely on esillä Porin taidemuseossa 10.4.-13.5., Tampereen Nykytaiteen museossa 17.5.-2.9. ja Lahden taidemuseossa 6.-30.9. Suomen kierroksen jälkeen näyttely siirtyy Kööpenhaminaan ja vuonna 1985 useisiin Euroopan maihin, Yhdysvaltoihin, Latinalaiseen Amerikkaan ja Hong Kongiin.


PORIN TAIDEKOULUN KEVÄTNÄYTTELY
16.05.1984 - 10.06.1984


Näyttelyssä oli töitä seuraavilta opiskelijoilta:
Outi Ehtamo, Tuija Halonen, Leena Harhaluoma, Jari Heino, Terhi Högbacka, Urpo Koivunen, Vesa Lahtinen, Tiina Lattu, Arja Lehtinen, Liisa Lindqvist, Lea Mäkilä, Sirkku Nordling, Tuija Paasirinne, Soili Pitkälä, Teija Pyykönen, Ari Salminen, Matti Salmiola, Veijo Setälä, Arja Simola, Jari Sundgren, Terttu Suominen ja Heidi Teinonen.



VARRELLA VIRRAN, VALOKUVA TÄNÄÄN
17.05.1984 - 10.06.1984



Tiedote:
Mutta yleisöä pitää myös ärsyttää, se pitää haastaa etsimään enemmän kuin ennen. Älköön se luulko ymmärtävänsä kuvia noin vain. Valokuvaus on äärettömän pieniliikkeistä ilmaisua. Sitä mitataan kirjavaa’alla. Juuri nyt vaa’alla voi olla valokuvauksen gallén tai edelfelt. Tai erityisesti – schjerfbeck.
Ismo Kajander

Porin taidemuseo järjesti vuosi sitten näyttelyn ”VARRELLA VIRRAN – Uutta suomalaista taidetta”. Varrella virran- näyttelyt jatkuvat: nyt on vuorossa uusi valokuva osana tämän päivän kuvataidetta.

Ajatuksena on ollut antaa yleisölle kuva siitä 1980-luvun alun kehityksestä, mikä suomalaisessa valokuvassa on tapahtunut. Valokuva on löytänyt uuden vapautuneen ja monimuotoisen ilmeensä, ajattelu on uudistunut ja uudistumassa laajalla rintamalla. Tämän päivän valokuva kasvaa usein yksilöllisestä, henkilökohtaisesta käsin, Värivalokuvaus on voimistunut ja mukaan ovat tulleet erilaiset multivisiokokeilut. Lehtikuvakin on uudistumassa.

Museo on kutsunut näyttelyyn seuraavat kymmenen kuvaajaa: Mauritz Antin, Stefan Bremer, Ulla Jokisalo, Timo Kelaranta, Kimmo Koskela, Kuutti Lavonen, Sari Poijärvi, Pentti Sammallahti, Jukka Uotila ja Tapio Vanhatalo. Kukin on voinut itse valita oman teosryhmänsä, ja tuloksena on moni-ilmeinen kokonaisuus abstraktista ja käsitteellisestä kuvauksesta nykyhetken voimakkaaseen ekspressioon.

Näyttelyyn liittyvässä esitteessä Ismo Kajander esittää mielenkiintoisen historiallisen näkökulman kysymykseen, miksi vasta nyt – 30 vuotta jäljessä muista – voidaan vakavasti puhua valokuvauksen tulemisesta taideilmaisuna.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-05-7 Varrella Virran Valokuva Tänään
Porin taidemuseo 17.5.-10.6.1984
Toimitus, lay-out: Hilkka Kuusijärvi
Kansi: Kuutti Lavonen
Käännökset: Martin Easterbrook. Ritva Päivömaa
14 vär. ja 22 mustavalkoista kuvaa
Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 1984


SUOMALAISTA JA RANSKALAISTA TAIDETTA
MAIRE GULLICHSENIN KOKOELMISTA

16.06.1984 - 12.08.1984



Tiedote:
Porin taidemuseo esittelee kesällä 1984 Maire Gullichsenin kokoelmista kootun näyttelyn ”Suomalaista ja ranskalaista taidetta”, jonka rungon muodostaa Kööpenhaminassa Statens Museum for Kunstissa keväällä 1983 esitelty modernin suomalaisen taiteen kokonaisuus. Tämä kokelman osa heijastaa sitä aluetta suomalaisesta nykytaiteesta, jolla on ollut vahvat siteet kansainväliseen, erityisesti ranskalaiseen modernismiin. Esillä ovat mm. B. J. Carlstedt, Sam Vanni, Unto Pusa, L-G Nordström, Ernst Mether-Borgström, Ahti Lavonen, Tor Arne, Göran Augustson, Juhana Blomstedt, Carolus Enckell, Mauno Hartman, Jorma Hautala, Kari Huhtamo, Heikki Häiväoja, Outi Ikkala, Harry Kivijärvi, Matti Kujasalo, Seppo Kärkkäinen, Ukri Merikanto, Paul Osipow, Laila Pullinen, Pekka Ryynänen ja Kain Tapper. Esiteltävä kokonaisuus antaa näytteen lähinnä suomalaisen konstruktivismin kehityksestä 1950-luvulta lähtien.

Kansainvälisten siteiden vahvuutta osoittavat näyttelyssä useiden ranskalaisten taiteilijoiden, jo klassisten mestareiden teokset. Mukana ovat mm. Fernand Leger, Jean Arp, Juan Gris, Robert Jacobsen, Wassily Kandinsky, Hanry Laurens, Henry Moore, Alexander Calder, Serge Poliakoff, Vistor Vasarely. Näyttelyllä on haluttu tuodaan esille se merkitys, mikä Maire Gullichsenilla keräilijänä ja vaikuttajana on ollut suomalaisen modernin taiteen kehitykseen. Jo 1930-luvulta lähtien hän erilaisten aktiviteettiensa välityksellä (Vapaan taidekoulun ja Artekin perustaminen, kansainväliset näyttelyt) hän on tehnyt tunnetuksi erityisesti ranskalaista taidetta.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-06-5 Suomalaista ja ranskalaista taidetta Maire Gullichsenin kokoelmista
Porin taidemuseo 16.6.-12.8.1984
Toimitus: Porin taidemuseo
Käännökset: Peggy Gullichsen, Ritva Väänänen
Kuvat: Lasse Koivunen, Jalo Porkkala, Simo Rista, Douglas Sivén
22. vär. ja 17 mustavalkoista kuvaa
Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 1984


TUSSIPIIRROKSIA JA GRAFIIKKAA
04.08.1984 - 26.08.1984
CARL FREDRIK REUTERSWÄRD


Tiedote:
Syntynyt 1934 Tukholmassa
1952 Fernand Légerin oppilaana Pariisissa
1952-55 Konsthögskolan, Tukholma
1965-69 professorina Konsthögskolanissa


Reuterswärd edustaa grafiikassaan ja piirroksissaan sekä mustavalkeissa kalligrafisissa maalauksissaan spontanismia. Vapaa, oikullinen, mutta hallittu viiva ja irrationaalisuus ovat luonteenomaisia hänen mm. uusdadaismista ja pop-taiteesta vaikutteita saaneelle tyylilleen. Reuterswärdin taiteessa on nokkela, häikäilemätön nonsense-piirre, joka antaa kuville leikkimielisen ja yllätyksellisen sävyn.

Taiteessaan – leikkiessään – Reuterswärd on luonut maailman, jossa hän saattaa hallita omien lakiensa mukaan. Hän tekee kuvia piloillaan ja tosissaan: tärkeintä on luoda uusi, jännittävä kuva todellisuudesta. Reuterswärd ei ole taiteessaan eikä henkilönä kiinnostunut banaaleista ja ikävistä tapahtumista, välimuodoista. Hän jää yleisten kehitysten ulkopuolelle. Arvoituksellisuudellaan hän herättää uteliaisuuden ja jännityksen, jotka yleensä uinuvat katsojassa.

Paitsi kuvataiteilijana, Reuterswärd tunnetaan myös kirjailijana ja nonfiguratiivisten elokuvien tekijänä. Hän on tehnyt useita monumentaalitöitä Etelä- Ruotsiin. Vuonna 1982 hän lahjoitti Malmön museolle suuren määrän taideteoksia, jotka muodostavat Carl Fredrik Reuterswärd- kokoelman. Tähän Reuterswärdin vanhempaa tuotantoa käsittävään kokoelmaan voi tutustua Helsingin Juhlaviikkoihin ajoittuvassa Pohjoismaisen Taidekeskuksen näyttelyssä, joka avataan elokuun lopulla. Toisenlaisen näkökulman hänen tuotantoonsa tarjoaa Porin taidemuseossa 4.-26. elokuuta esillä oleva näyttely, jossa on kymmenen viimeisen vuoden aikana tehtyä grafiikkaa ja tussipiirroksia: muotokuvia ystävistä ja kulttuurielämän tunnetuimmista henkilöistä.


VEISTOKSIA VUOSILTA 1971-1982
16.08.1984 - 30.09.1984
BERNARD PAGÉS

Tiedote:
Kuvanveistäjä Barnard Pagés on syntynyt vuonna 1940 Cahorsissa, Etelä-Ranskassa. Hän opiskeli Atelier d’Art Sacréssa. Ryhmänäyttelyihin hän on osallistunut vuodesta 1967 lähtien, ja ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti vuonna 1975 Pariisissa. Pagésin teoksia on ollut esillä kotimaansa lisäksi mm. Italiassa, Sveitsissä, Hollannissa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Bernard Pagés on yksi Ranskan uusimman kuvanveiston dynaamisimpia hahmoja. Hän on moni-ilmeinen persoonallisuus, jonka muotokieli erikoisuudestaan huolimatta liittyy vuosisataisiin kuvanveiston traditioihin, esi-isiensä perinteisiin.

Pagésin tuotanto jakautuu selviin ajanjaksoihin: aluksi oli erilaisten sarjojen periodi, sitten tuli muurattujen veistosten kausi, ja nykyisin dominoivana teemana on pylväs. Muuratuilla teoksillaan, jotka olivat esillä Pariisin Biennalessa 1975, Pagés saavutti suuren yleisön tietoisuuden. Veistosten lisäksi hän on tehnyt kokeiluja seinämaalausten ja ympäristötaiteen parissa.

Pagésin veistokset syntyvät vuoristomaisemissa Nizzan pohjois-puolella Koillis-Ranskassa. Hänen taiteellinen toimintansa on juurtunut tähän osaan Ranskaa – Nizza, Marseilles, Nîmes, Antibes, Toulon – missä taide ja kulttuuri kukoistavat elinvoimaisina. Työskennellessään Bernard Pagés on muurari, kirvesmies, seppä ja puunhakkaaja. Hän käyttää kaikkein yksinkertaisimpia työmenetelmiä, sillä tekniset huippusuoritukset eivät häntä kiinnosta. Hän noudattaa talonpojan ja käsityöläisten perinteistä oppia.

Näyttelyn ovat järjestäneet Musée national d’art moderne/
Centre Georges Pompidou ja Porin taidemuseo


MAALAUKSIA – PIIRUSTUKSIA – KOLLAASEJA
29.08.1984 - 30.09.1984
KLIMÓ KÁROLY


Tiedote:
Syntynyt v.1936 Békéscabassa
Aloitti opintonsa Budapestin Taidekorkeakoulussa
Gyula Papin johdolla v. 1956
Szentendren taiteilijayhteisön jäsen vuodesta 1972.
Opettajan Unkarin Taidekorkeakoulussa vuodesta 1972.
Opettajana Budapestin Taideakatemiassa.

Näyttelyitä vuodesta 1962 lähtien mm.
1965 Nuorten Biennale, Pariisi
1973 Belgradin modernin taiteen museo
1974 Wienin taideakatemia
1975 Galleria Lévi, Milano
1976 New Delhi – Teheran
1977 Szczecinin Biennale, Puola
1977 Galleria Szentendre, Unkari
1979 Galleria Helikon, Budapest
1979 Forum Gallerie, Wels, Itävalta
1980 Koszta Museum Szenetes, Unkari
1980 Csók- galleria, Budapest
1980 Venetsian Biennale
1982 Galleria Templom, Vác
1983 Galleria Dorottya utca, Budapest
1984 Forum Galerie, Wels, Itävalta



MAALAUKSIA VUOSILTA 1957-1984
05.10.1984 - 04.11.1984
ANJA KARKKU-HOHTI

Tiedote:
Noormarkkulainen taiteilija Anja Karkku-Hohti on jo kauan ollut näkyvä persoonallisuus satakuntalaisessa kuvataide-elämässä. Hän on osallistunut ahkerasti näyttelyihin sekä toiminut aktiivisesti kuvataiteen ja kulttuurin puolesta eri järjestöissä.

Anja Karkku-Hohdin näyttely liittyy Porin taidemuseon järjestämään näyttelyiden sarjaan, jonka avulla museo on esitellyt satakuntalaisia kuvataiteilijoita.

Näyttelyn yhteydessä Porin taidemuseo aluetaidemuseotoimintaan liittyen yhdessä taiteilijan kanssa inventoi saatavilla olevan osan tähänastisesta tuotannosta aina alkaen Suomen taideakatemian opiskeluaikoihin tehdyistä töistä ja luonnoksista. Töiden teostiedot kirjattiin ja useimmat valokuvattiin. Näyttelyluettelon painoon mennessä inventoituja teoksia oli 130; täydennysinventoinnin jälkeen määrä tulee vielä nousemaan.

Inventoinnin yhteydessä koottu haastattelu- ja asiakirja-aineisto on sijoitettu Porin taidemuseon arkistoon. Tallennettu materiaali käsittää mm. taiteilijan luonnoslehtiöistä ja henkilökohtaisesta lehtileike- ja asiakirjakokoelmasta kuvatut mikrofilmit. Näyttelyn jälkeen Anja Karkku-Hohdin tuotantoon voi tutustua työn yhteydessä kootun diasarjan avulla.

Näyttelyjulkaisu:
ISBN 951-9355-07-3 Anja Karkku-Hohti: Maalauksia vuosilta 1957-1984
Porin taidemuseo 5.10.-4.11.1984
Toimitus, taitto, kuvat: Esko Nummelin
4 vär. ja 13 mustavalkoista kuvaa
Kehitys Oy, Pori 1984


ITÄMEREN IHMISIÄ JA MAISEMIA
YSTÄVYYSKAUPUNKINÄYTTELY STRALSUNDISTA

08.10.1984 - 30.10.1984



Tiedote:
AHRENDTS KONRAD
s. 1855 Münchebergissä, k.1901 Weimarissa.
Opintoja Weimarissa ja Berliinissä.
Muutti 1879 vakituisesti asumaan Weimariin.
Käytti mielellään Rügen-motiiveja.
Keskittyi laatukuviin ja eläinmaalauksiin.

AUSTEN RUDOLF
s. 1931 Hainspachissa, asuu Rostockissa.
1946-1949 koristemaalariopissa
1950-1953 Weimarin sovelletun taiteen opistossa
1953-1958 Berliinin taidekorkeakoulussa
1960-1980 Heilingendamin sovelletun taiteen opiston opettajana
Vapaa taiteilija.
Opintomatkoja Bulgariaan, Tshekkoslovakiaan, Syyriaan.
Palkintoja: Rostockin piirikunnan kulttuuripalkinto, Työn lippu I –kunniamerkki, DDR:n taidepalkinto ym.
Yksityisnäyttelyitä Wismarissa, Rostockissa, Damaskuksessa, Szczezinissä, Länsi-Berliinissä.
Osallistunut DDR:n taiteen näyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla.
Töitä Tasavallan palatsissa Berliinissä ja Weimarin, Schwerinin, Stralsundin, Rostockin ja Szczecinin taidekokoelmissa.
Seinämaalauksia julkisissa rakennuksissa.

BAMBERG KATHARINA
s. 1873 Stralsundissa, k.1965 Stralsundissa.
Aloitti taideopintonsa stralsundilaisen piirustuksenopettajan johdolla.
Opiskeli Berliinin taideakatemiassa.
Jatko-opintoja Dresdenissä eri maalareiden johdolla.
Eli Stralsundissa vapaana taiteilijana keskittyen seinämaalaukseen.

BEYER TOM
s. 1907 Münsterissä Westfalenissa, k. 1981 Stralsundissa.
1924-1926 opiskelua Münsterin käsityökoulussa ja Düsseldorfin taideteollisuuskoulussa.
1927 Ernst Nordlindin oppilaana Ruotsissa.
1933 Martin Blochin oppilaana Berliinissä.
Vuodesta 1935 Göhrenissä Rügenin saarella, vuodesta 1952 Stralsundissa.
Opintomatkoja Euroopan maihin ja Pohjois-Afrikkaan.
Palkintoja: Useita taidepalkintoja, vuodesta 1972 Greifswaldin Ernst Moritz Arndtin yliopiston kunniaprofessori.
Lukuisia teoksia yksityiskokoelmissa sekä koti- ja ulkomaisten museoiden kokoelmissa.

BIEL ANTONIE
s.1980 Stralsundissa, k.1880 Berliinissä.
Opiskeli Berliinissä, Düsseldorfissa, Karlsruhessa.
Asui vuodesta 1862 Berliinissä, jossa osallistui säännöllisesti akatemian näyttelyihin.
Töitä Berliinin kansallisgalleriassa ja Stralsundin kulttuurihistoriallisessa museossa.

BIRNSTENGEL RICHARD
s.1881 Dresdenissä, k.1967 Dresdenissä.
1901-1909 Dresdenin akatemia.
Opintomatkoja Böömiin, Itävaltaan, Ranskaan, Itä-Preussiin.
1930-1944 asui kesäisin vakituisesti Kurische Nehrungilla.
Ateljee ja asunto tuhoutuivat 1945 täysin pommituksessa.
Lukuisia yksityisnäyttelyitä. Osallistui suuriin koti- ja ulkomaisiin näyttelyihin.
Töitä useissa yksityiskokoelmissa, julkisten laitosten kokoelmissa ja museoissa.

BOCK KARL
s.1873 Braunschweigissa, k.1940 Stralsundissa.
1898-1903 opiskeli Dusseldorfin akatemiassa Dückerin oppilaana.
Taidemaalari ja –graafikko. Asui Stralsundissa.
Suosi Rügenin lähellä olevan Vilmin saaren maisemamotiiveja.
Töitä etupäässä Stralsundissa yksityisten hallussa ja Stralsundin kulttuurihistoriallisessa museossa.

BRÜCKE JOHAN WILHEM
s. 1800 Stralsundissa, k.1874 Berliinissä.
Arkkitehtuuri- ja maisemamaalari Berliinissä.
1815-1820 kultasepän opissa Stralsundissa.
1820-1824 opiskelua Berliinin akatemiassa.
1829-1834 opintomatka Roomaan.
Berliinin akatemianäyttelyssä 1928 Rügenin saarta kuvaavia töitä. Teoksia museoiden ja linnojen kokoelmissa ( Hannover, Berliini, Leningrad) sekä Stralsundin kulttuurihistoriallisessa museossa.

BÜCHSEL ELISABETH
s.1867 Stralsundissa, k.1957 Stralsundissa.
Asui Stralsundissa työskennellen vapaana taiteilijana.
Opiskeli Berliinissä, Dresdenissä, Münchenissä, Pariisissa.
Jäljennös- ja muotokuvatilauksia Saksasta, Hollannista, Ranskasta ja Italiasta.
Asui vuodesta 1904 kesäisin vakituisesti Hiddenseen saarella, josta tuli hänen taiteellisen työnsä pääteema.
Pohjois-Saksan maisemamaalareista ensimmäinen, joka valitsi työtä tekevän ihmisen kuviensa aiheeksi.
Teoksia yksityiskokoelmissa sekä Stralsundin kulttuurihistoriallisessa museossa.

CARUS CARL GUSTAV
s.1789 Leipzigissa, k.1869 Dresdenissä.
Lääkäri, luonnontutkija, taidefilosofi.
Itseoppinut maalari. Sai vaikutteita J. Chr. Klengeliltä, C. D. Friedrichiltä ja J. C. Dahlilta.
1819 Rügenin matka, jonka aikana syntyi joukko Rügen-aiheisia maalauksia.
Kosketuksissa Goetheen, jolla oli kolme hänen maisemamaalaustaan (Goethe-kansallismuseossa).
Teoksia Dresdenin taidegalleriassa ja Stralsundin kulttuurihistoriallisen museon kokoelmissa.

DETTMAN EDITH
s. 1898 Stralsundissa.
1916 Valtion taideteollisuusmuseon oppilaitoksessa Berliinissä.
1920 opintoja Düsseldorfin akatemiassa.
1924 alkoi kaksivuotinen opiskelu akatemian mestariluokan oppilaana.
1925 vapaa taiteilija Düsseldorfissa.
Asunut vuodesta 1934 Stralsundissa työskennellen vapaana taiteilijana. Matkoja Ranskaan, Välimerelle, Romaniaan, Bulgariaan, Tshekkoslovakiaan, Keski-Aasiaan.
Yksityisnäyttelyitä Düsseldorfissa, Schewerinissä, Rostockissa ja Sralsundissa.
Osallistunut tärkeisiin koti- ja ulkomaisiin näyttelyihin.
Maalauksia lukuisissa DDR:n museoissa, etupäässä Hallessa ja Stralsundissa.

DOUZETTE LOUIS
s.1834 Trisbeesissä, k.1924 Barthissa.
Aluksi koristemaalari.
Opiskeli 1863 Berliinissä.
1878 matka Pariisiin. Vaikutteita Fontainebleaun koulusta.
Maalasi 1878 Darssin motiiveja.
1904-1908 Rügenin lähellä olevaa Vilmin saarta esittäviä maalauksia.
Suosi kuutamomaisemia.
Teoksia koti- ja ulkomaisten museoiden kokoelmissa.

HACKERT JAKOB PHILIPP
s.1737 Prenzlaussa Uckermarkissa, k.1807 San Piero di Careggiossa Firenzen lähellä.
Aluksi koristemaalari, myöhemmin opintoja Berliinin akatemiassa.
1762-1764 matkoja Stralsundiin ja Rügenille.
Oleskeli sen jälkeen Tukholmassa, Pariisissa, Normandiassa ja vuodesta 1768 lähtien Italiassa.
Kosketuksissa Goetheen.
Hackertia pidettiin omana aikanaan merkittävimpänä prospektimaalarina.

HÄNDLER ROLF
s.1938 Hallessa. Asuu Berliinissä.
1956-1959 opiskeli sovelletun taiteen opistossa Magdeburgissa käyttögrafiikkaa.
1961-1966 opiskeli Berliini-Weissenseen taidekorkeakoulussa maalausta.
1969-1972 mestariluokan oppilaana DDR:n akatemiassa, siitä lähtien vapaa taiteilija.
Yksityisnäyttelyitä mm. Berliinissä, Dresdenissä, Leipzigissä, Magdeburgissa ja Stralsundissa.
Osallistunut vuodesta 1970 lähtien useihin koti- ja ulkomaisiin näyttelyihin.
Töitä kaikissa DDR:n suurissa gallerioissa ja Stralsundin kulttuurihistoriallisessa museossa.

HÖHNE FRANZ
s.1892 Brombergissa, k.1980 Bremenissä.
Opiskeli Breslaussa, Weimarissa ja Dresdenissä, Breslaussa myös taidehistoriaa ja filosofiaa.
Useita vuosia vapaana taiteilijana Berliinissä.
1927-1960 kuvaamataidon opettajana Barthissa.
1949 palkinto Ihminen ja työ-kilpailussa.
Vuodesta 1968 vapaana taiteilijana Bremenissä.
Suosi rannikon maisema- ja ihmisaiheita.
Yksityisnäyttelyitä Stralsundissa ja Darssilla.
Osallistui näyttelyihin Rostockin piirikunnassa ja Bremenissä.
Töitä Rostockin piirikunnan museoissa.

VON HUGO FERNANDE
s.1858 Hannoverissa.
Opiskeli Kasselin akatemiassa professori E.Neumannin oppilaana.
Keskittyi maisemamaalaukseen.

KANDT-HORN SUSANNE
s.1914 Eisenachissa
Kirjakauppiaanoppi.
1932-1940 teknisenä piirtäjänä, samanaikaisesti opintoja Berliini- Charlottenburgin taidekorkeakoulussa.
Opintomatkoja Bulgariaan, Neuvostoliittoon, Italiaan ja Lontooseen.
Palkintoja: Joh.-R.- Becher-mitali, Rostockin piirikunnan neuvoston kulttuuripalkinto, kansallispalkinto.
Yksityisnäyttelyitä DDR:n museoissa ja Szczecinissä.

KASTNER MANFRED
s.1943 Giesshübelissä Tshekkoslovakiassa.
Itseoppinut.
1958-1962 sorvarinopissa ja töissä Volkswerft Stralsund –telakalla.
1962-1970 preparaattorina Stralsundin merimuseossa.
1970-1974 lavastajana Stralsundin teatterissa.
Vuodesta 1974 vapaatoimisena entisöijänä Schwerinin muistomerkkienhoitolaitoksen tehtävissä.
1978 opintomatka Saksan liittotasavaltaan Hampuriin.
Yksityisnäyttelyitä mm. Berliinissä, Karl-Marx-Stadtissa, Leipzigissa, Greifwaldissa, Rostockissa, Stralsundissa ja Dresdenissä.
Osallistunut koti- ja ulkomaisiin näyttelyihin DDR:ssä, Italiassa, Ruotsissa ja Puolassa.
Töitä yksityis- ja DDR:n museoiden kokoelmissa.

KESTING EDMUND
s.1892 Dresdenissä, k.1970 Birkenwenderissä.
Maalari, piirtäjä ja valokuvaaja.
1911-1914 opiskeli Dresdenin taideteollisuusakatemiassa, sen jälkeen vuoteen 1919 Dresdenin akatemiassa.
Perusti 1919 Der Weg –nimisen sommittelutaidekoulun.
Liittyi 1923 taiteilijaryhmä Sturmiin.
1948 nimitys Berliini-Weissenseen taidekorkeakoulun professoriksi ja 1956 nimitys Potsdam-Babelsbergissa toimivan Saksan elokuva- ja televisiokorkeakoulun professoriksi.
Töitä lukuisissa koti- ja ulkomaisissa museoissa ja kokoelmissa.

VON KLEIN-DIEPOLD LEO
s. 1865 Dortmundissa, k.1944 Berliinissä.
Opiskeli Düsseldorfin , Antwerpenin ja Pariisin akatemioissa.
Asui 1907-1921 Hollannissa.
Asui vuodesta 1921 Berliinissä ja osallistui säännöllisesti Saksan taidenäyttelyihin, etenkin Berliinin sesessioon.
Stralsund- ja Hiddensee-aiheisia teoksia Stralsundin kulttuurihistoriallisen museon kokoelmassa.

KLIEFERT ERICH
s.1893 Berliinissä.
1909-1910 lasimaalariopissa.
1921-1945 kuvaamataidon opettajana, maalarina, graafikkona.
Asunut vuodesta 1924 Stralsundissa.
1934 opintomatka Italiaan.
Vuodesta 1961 vapaa taidemaalari, graafikko ja restauroija.
1935 Stralsundin asemahallin maalaukset.
1949-1973 seinämaalauksia Stralsundissa.
1951-1973 entisöintitöitä Schwerinin muistomerkkienhoitolaitoksen toimeksiannosta.
Yksityisnäyttelyitä Stralsundissa ja Rügenin saarella.
Osallistunut Rostockin piirikunnan näyttelyihin.

KORTH SIEGFRIED
s.1926 Stralsundissa
1948-1950 työläis- ja kulttuuritoimitsijana Volkswerft Stralsund telakalla.
1950-1955 opiskelua Berliini-Weissenseen kuvaama- ja sovelletun taiteen korkeakoulussa.
1955-1958 mestariluokan oppilaana Saksan taideakatemiassa Berliinissä.
Työskennellyt vuodesta 1958 vapaana taiteilijana Berliinissä, Darssilla ja Stralsundissa.
1961-1972 tilaustöitä Volkswerft Stralsund –telakalle.
Yksityisnäyttelyitä mm. Berliinissä, Stralsundissa ja Greifswaldissa.
Osallistunut näyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla.
Seinämaalauksia julkisiin rakennuksiin, teoksia useissa DDR:n museoiden kokoelmissa.

KRAUSE WILHELM
s.1803 Dessaussa, k. 1864 Berliinissä.
Aloitti opintonsa Dessaussa. Keskittyi maisema- ja meriaiheisiin. Sai virikkeitä Dahlin kuvista.
1824 Berliiniin. Laulajakoulutuksen jälkeen viisi vuotta tenorina teatterissa.
Opintomatkoja Rügenille, Norjaan, Hollantiin, Belgiaan, Ranskaan, Englantiin ja Välimerelle.
1833 Berliinin taideakatemian jäseneksi.
Teoksia yksityiskokoelmissa, Berliinin kansallisgallerian sekä eri linnamuseoiden kokoelmissa.

LINDNER HERMANN
s.1934 Leipzigissa. Asuu Stralsundissa. Maalari ja entisöijä.
Opiskellut Heiligendammin sovelletun taiteen opistossa, Taidekäsityön mestarikoulussa Länsi-Berliinissä sekä Stuttgartin taideakatemiassa.
Opintomatkoja Pariisiin, Sisiliaan, Sveitsiin, Unkariin ja Bulgariaan.
Näyttelyitä DDR:ssä ja Bulgariassa.
Teoksia DDR:n ja Bulgarian museoiden kokoelmissa.
Seinäsommitelmia Stralsundissa ja Grimmenissä.
Laajoja entisöintitöitä Stralsundin keskiaikaisissa rakennuksissa.

MANIGK OTTO
s.1902 Breuslaussa, k.1972 Ückeritzissä Usedomin saarella.
Puusepänoppi.
1921-1930 opiskelua Breslaussa, Berliinissä ja Pariisissa.
1926 opintomatka Italiaan.
Vuodesta 1930 toimi vapaana taiteilijana Berliinissä.
Vuodesta 1932 lähtien tuli Ückeritzistä hänen toinen asuinpaikkansa.
Toisen maailmansodan aikana tuhoutuivat berliiniläinen ateljee ja suuri osa teoksista.
Osallistui vuodesta 1948 lähtien lukuisiin näyttelyihin DDR:ssä.
Tilaustöitä julkisissa rakennuksissa.
Teoksia useissa julkisissa kokoelmissa.

NIEMEYER-HOLSTEIN OTTO
s. 1896 Kielissä, k.1983 Lüttenortissa Usedomin saarella.
Vuodesta 1918 lähtien autodidaktisia opintoja taidepiiri Asconassa Sveitsissä.
1926 muutto Berliiniin. Asui vuodesta 1933 Usedomin saarella.
Opintomatkoja Italiaan, Pohjoismaihin, Kiinaan ja Neuvostoliittoon.
Useita matkoja Itämeren maihin. Itämeren maiden biennaalin kansainvälisen komitean puheenjohtajana.
1964 nimitys professoriksi.
1969 valinta DDR:n taideakatemian kirjeenvaihtajajäseneksi.
1975 lähtien Itämeren maiden biennaalin kunniajäsen.
1977 hyväksyttiin DDR:n kuvaamataiteilijoiden liiton kunniajäseneksi.
Vuodesta 1948 lähtien yksityisnäyttelyitä useissa DDR:n ja Länsi-Saksan kaupungeissa.
Osallistui lukuisiin näyttelyihin DDR:ssä ja ulkomailla.
Teoksia DDR:n lisäksi useissa ulkomaisissa yksityis- ja julkisissa kokoelmissa.


TRANSIT III
15.11.1984 - 26.12.1984
TANSKALAINEN TAITEILIJARYHMÄ


Tiedote:
Tanskan nykytaiteeseen liittyvä erityisilmiö ovat lukuisat taiteilijaryhmät. Ensimmäinen varsinainen ryhmä oli ”Den Frie Udstilling” (”Vapaa näyttely”), joka muodostettiin 1890 protestina Taideakatemiaa ja sen järjestämiä vuosittaisia Charlottenburgin näyttelyjä vastaan. Mukana oli joukko tuon ajan näkyvimpiä taiteilijoita, mm. Willumsen, Hammershoj ja Kroyer. Sittemmin on säännöllisesti syntynyt lukuisia uusia ryhmiä ( esim. ”Grönningen”, ”Kammeraterne”, ”Corner”, ”Decembristerne”, ”Koloristerne”), usein oppositioasenteilla vallitsevia taidesuuntauksia vastaan. Ryhmät eivät yleensä ole olleet pitkäaikaisia, mutta niiden merkitys Tanskan taide-elämän uudistajina ja kehittäjinä on ollut huomattava.

TRANSIT on yksi tämän hetken nuorimmista ryhmistä Tanskassa. Siihen kuuluvat Jane Balsgaard, René Fievé, Vibeke Glarbo, Pia Honoré Hansen, Maria Nicolaisen, Carl Erik Reimuth sekä norjalaissyntyinen Britt Smelvaer ja ruotsalaissyntyinen Olle Tallinger. He kaikki asuvat ja työskentelevät Kööpenhaminassa. He ovat aiemmin ryhmänä esittäytyneet merkittävissä näyttelyissä Kööpenhaminassa Charlottenburgissa vuosina 1980 ja 1983. Kolmas yhteisesiintyminen nähdään tänä vuonna Lundin taidehallissa Ruotsissa ja Porin taidemuseossa.

Ryhmän nimi, TRANSIT, johtaa ajatukset kulkemiseen ja kuljettamiseen, taiteen perinteisten rajojen ylittämiseen. Tekijöiden yksilöllisistä piirteistä huolimatta ryhmän tavoitteena on toteuttaa kulloisestakin näyttelystään kokonaisteos lähtökohtana näyttelytilan luomat edellytykset. Teokset ovat usein suuren kokonsa ja muunneltavuutensa puolesta installaatiotyyppisiä ja useat niistä luodaan vasta kulloiseenkin näyttelytilaan pystytysvaiheessa.


 

 

 

Kokoelmat & Arkisto

Kokoelmat

Kokoelmapoliittinen ohjelma

Tutkimus - Artikkelit - TUTKA-sarja

Performanssiarkisto D-ark



Vuosikertomukset



Näyttelyarkisto

Kausiohjelmat (Haitarit)

Luentosarjat

YouTube-videokanava

 

 

 

 
                 

 

 

 

 

 

Yhteystiedot


PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, 28100 PORI, FINLAND
p. +358 44 701 1080
taidemuseo@pori.fi

 

 

©  Pori Art Museum | Porin taidemuseo