PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, FI-28100 PORI, FINLAND
Avoinna ti-su 11-18, ke 11-20. Vapaa sisäänpääsy keskiviikkoisin klo 18-20.
Liput: 5 / 2,5 euroa, Perhelippu 10 euroa.


Näyttelyarkisto


 

  Valitse vuosi:

1979 1980 1981 1982
1983 1984 1985 1986
1987 1988 1989 1990
1991 1992 1993 1994
1995 1996 1997 1998
1999 2000 2001 2002
2003 2004 2005 2006
2007 2008 2009 2010
2011 2012 2013 2014
2015 2016

 

  tai
etsi hakusanalla tai sanan osalla

 

Näyttelyt vuonna 1980

 


VIOLET SOL – VIOLETTI AURINKO – 9 TANSKALAISTA TAIDEMAALARIA
01.02.1980 - 17.02.1980


Tiedote:
VIOLET SOL on ekspressionistinen tanskalainen taiteilijaryhmä, jonka perustivat vuonna 1970 Kööpenhaminan Taideakatemiassa koulutuksensa saaneet nuoret taiteilijat Per Baagøe, Gunnar Møller, Niels Reumert, Finn Hjortskov Jentsen, Uffe Christoffersen, Jens Haugen-Johansen, Kit Mosegård Bruun, Jørgen Teik Hansen ja Ole Sylvest Jacobsen. Perustamisestaan lähtien ryhmä on vaikuttanut voimakkaasti tanskalaisessa näyttelyelämässä ja saavuttanut viime vuosina julkisuutta myös ulkomailla.

VIOLET SOL –ryhmän yhteisiä nimittäjiä ovat ekspressiivisyys, liekehtivät värit, spontaanisuus ja tunne. Yksilöinä ryhmän taiteilijat toki eroavat toisistaan melkoisesti, sillä VIOLET SOL ei ole asettanut rajoituksia ilmaisukeinojen tai aihepiirien suhteen. Taiteilijoita ovat innoittaneet arkipäivän pienimmätkin asiat, ihminen, maisema, kirjallisuus, kaukomaat …

VIOLET SOL näyttely järjestetään Porin taidemuseossa Pohjoismaisen Taidekeskuksen välityksellä, ja se tulee keväällä olemaan esillä Helsingissä, Pohjoismaisen Taidekeskuksen näyttelytiloissa Suomenlinnassa.

PORIN TAIDEMUSEOSSA järjestetään lauantaina 2.2. kello 15 yhdistetty näyttelyn avajais- ja esittelytilaisuus, jossa on mukana VIOLET SOL –ryhmän edustajana taidemaalari Jens Haugen-Johansen Kööpenhaminasta. Avajaistilaisuuteen ovat kaikki tanskalaisesta nykytaiteesta kiinnostuneet tervetulleita.

Näyttelyn tiedotustilaisuus lehdistölle järjestetään Porin taidemuseossa lauantaina 2.2. kello 14.


HANNU ARTINAHO, JARMO MÄKILÄ, PERTTU NÄSÄNEN JA REIJO VILJANEN
20.02.1980 - 09.03.1980





ITALIAN NYKYTAITEEN NÄYTTELY
13.03.1980 - 07.04.1980
ALBERTO BURRI, ENRICO PAULUCCI, WALTER PIACESI


Tiedote:
Italian nykytaiteen näyttely esittelee kolme tunnetun italialaisen taiteilijan graafista tuotantoa. Modernisti Alberto Burri on näistä kansainvälisesti tunnetuin. Enrico Paulucci puolestaan on värikylläinen maisemakuvaaja ja Walter Piacesi täysverinen, ilmeikäs piirtäjä.

ALBERTO BURRI on syntynyt 1915 Cittádi Castellossa. Burrin graafinen tuotanto alkoi 1950-luvun lopulla, jolloin hän alkoi tutkia graafisten tekotapojen mahdollisuuksia aiemman maalarituotantonsa pohjalta. Läheinen yhteys maalausten ja grafiikan välillä onkin havaittavissa läpi koko Burrin tuotannon. Näyttelyssä on esillä laaja kokoelma Alberto Burrin grafiikkaa 1950-luvuin lopulta 1970-luvun lopulle.

ENRICO PAULUCCI on syntynyt 1901 Genovassa, mutta muuttanut perheensä mukana jo kouluikäisenä Torinoon. Pauluccilla on ollut lyhyt futuristinen kautensa, mutta erityisesti 1920-luvun lopulta lähtien hänellä on ollut läheinen yhteys Ranskan impressionistiseen ja sitä seuranneeseen maalaustaiteeseen. Erikoisesti häntä kiinnostivat Picasson, Matissen, Dufyn ja Braquen uusimmat työt aikana, jolloin näistä taiteilijoista Italiassa ei vielä tiedetty juuri mitään. Paulucci On toiminut Accademia Albertinassa maalaustaiteen professorina vuodesta 1939, sittemmin laitoksen johtajana.

WALTER PIACESI on maalari, kaivertaja ja suunnittelija. Hän on syntynyt Ascoli Picenossa 1929 ja asuu nykyään Fermignanossa. Hän on Urbinon Taideinstituutin vaskipiirrostaiteen professori. Walter Piacesin töille on oinaista moraalinen kannanotto ihmisten ja eläinten kärsimyksiin, luonnon ja koko maailman tuskaan – hän haluaa ymmärtää ja saada muutkin ymmärtämään ja auttamaan kärsiviä. Vaikka tätä aina ajankohtaista teemaa kuvataan peitetyn hienotunteisesti, työt eivät jätä katsojaansa välinpitämättömäksi.


LAURI SANTTU, PIIRUSTUKSIA JA GRAFIIKKAA
12.04.1980 - 04.05.1980
LAURI SANTTU


Tiedote:
Lauri Santtu (s. 1902) esittelee näyttelyssään viitisenkymmentä tarkkanäköistä henkilökuvaa koko pitkän tuotantonsa ajalta, lapsuuden aikaisista piirustuksista viime vuosien töihin.

Näyttelyssä on esillä useita Santulle ominaisia suomalaisten kansanihmisten osuvia luonnehdintoja. Mielenkiintoisia ovat esimerkiksi 1920-luvun työt harjoitteluajoilta Nurmon höyrysahalla tai metsänleimuuajoilta samoilla seuduilla. Santun itsensä mielestä juuri noiden aikojen työmiesten innoitukset ”kattos raatua, kun tuli näköösensä” tai ”ei uskoisi, sitten justihin” antoivat eniten uskoa hänen haaveilleen taiteilijanurasta. Näyttelyssä on mukana myös useita, kulttuurihistoriallisessakin mielessä merkittäviä, suomalaisten merkkihenkilöiden ja taiteilijoiden taitavia karrikointeja.

Professori Lauri Santtu on piirtäjä, taidegraafikko ja lausuntataiteilija. Kuvataidetta hän on opiskellut Carl Bengtsin ja Akseli Gallen-Kallelan johdolla, Suomen Taideyhdistyksen Piirustus- ja Taideteollisuuskoulussa, Helsingin yliopiston piirustussalissa ja Kööpenhaminan Taideakatemiassa. Teoksia hänellä on ollut ensi kertaa esillä Viipurissa 1927.


RANSKALAINEN JA ITALIALAINEN KUVA ALVAR AALLOSTA
12.04.1980 - 04.05.1980
ANDRÉ BELLEQUIE, NÄKÖKULMA ALVAR AALTOON
LEONARDO MOSSO, SYSTEMAATTINEN JA STRUKTURAALINEN LÄHESTYMISTAPA ALVAR AALLON ARKKITEHTUURIIN



Oman näkökulmansa Alvar Aaltoon tarjoaa ranskalainen, Pariisissa asuva graafinen suunnittelija., André Bellequie (s. 1946), joka on valokuvaamalla tutkinut Helsingin Finlandia-talon, Jyväskylän Alvar Aalto –museon ja Rovaniemen Lappia-talon välisiä arkkitehtonisia suhteita. Bellequie on valokuvan avulla halunnut tuoda esiin näiden kolmen eri puolilla Suomea sijaitsevan rakennuksen visuaalisen yhtäläisyyden. Mustavalkoisten kuvasarjojen joukossa on pieniä värikuvia maastosta osoittamassa kuvattujen rakennusten sijoittumista ympäristöönsä.

André Bellequie on saanut kansallisen graafisten taiteiden ja graafisen teollisuuden korkeakoulun diplomin 1966 ja järjestänyt useita näyttelyitä vuodesta 1977 lähtien. Nykyisin hän toimii erään pariisilaisen kustantamon taiteellisena johtajana.

Italialainen Leonardo Mosso on parinkymmenen vuoden ajan tutkinut Alvar Aallon kokonaistuotantoa ja esittää usean sadan mustavalkoisen valokuvan avulla oman näkemyksensä tästä. Näyttely on visuaalisesti hyvin mielenkiintoinen ja perustuu näyttelytekniikaltaan Mosson omaan luokitusjärjestelmään: hän lähestyy Aallon arkkitehtuuria ”sisältä päin” systemaattisesti ja rakenteellisesti. Kuvien tarkastelukulmaa on tietoisesti ohjailtu – osa on sijoitettu lattialle, muutama kattoonkin.

Leonardo Mosso kutsuu Alvar Aaltoa ”yhteiskunnan ja kulttuurin kommunikaation arkkitehdiksi”. Tämä kommunikaatio tulee ymmärtää ihmisten välisinä yhteiskunnallisina suhteina, hajanaisen kaupunkiympäristön historiallisena, yhteiskunnallisena ja kulttuurillisena uudelleen yhdistämisenä sekä luonnon ja kulttuuriympäristön suhteena. Näyttelyn kokoavina teemoina ovat siten asuminen, kaupunki ja ympäristö.

Arkkitehti Leonardo Mosso toimii Torinon teknisen korkeakoulun professorina ja on perustanut Torinoon jo kymmenkunta vuotta toimineen Alvar Aalto -instituutin. Instituutin tarkoituksena on koota laaja, arkkitehtuuria yleensä käsittelevä kirjasto ja tallentaa mahdollisimman tarkasti kaikki Alvar Aaltoa käsittelevä aineisto.

Alvar Aaltoa esittelevien valokuvanäyttelyiden yhteyteen on koottu näyte Alvar Aaltoa käsittelevästä suomalaisesta ja ulkomaalaisesta kirjallisuudesta.


MATTI KULMALA
09.05.1980 - 25.05.1980
MATTI KULMALA




SAKARI ALANEN, CAROLUS ENCKELL, PEKKA RYYNÄNEN JA REIJO VILJANEN
30.05.1980 - 22.06.1980
SAKARI ALANEN, CAROLUS ENCKELL, PEKKA RYYNÄNEN JA REIJO VILJANEN




ARNE OLSSON, MAALAUKSIA
EERO HIIRONEN, VEISTOKSIA

27.06.1980 - 20.07.1980
ARNE OLSSON, EERO HIIRONEN


Tiedote:
Taidemaalari ARNE OLSSON (s.17.11.1918) asuu Örnsköldsvikissä Ruotsissa. Hän on opiskellut maalausta ruotsalaisen professorin ja taidemaalarin Otte Sköldin johdolla. Lisäksi Olsson on opiskellut ja matkustellut Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa, Englannissa, Belgiassa ja Japanissa.

Arne Olssonin taiteessa on useiden vuosien ajan ollut keskeisenä teemana meri – ”meren ylistys”, kuten hän itse asian ilmaisee. Töitä leimaa äärimmäinen pelkistyneisyys ja yksinkertaisuus, värin ja valon suhteiden tutkiminen. Näyttelyssä on esillä yhtenäinen kokonaisuus meri-teemaan liittyvistä viime vuosien teoksista.

Arne Olsson on saanut useita kansainvälisiä palkintoja, mm. 1966 Brysselissä ja Ostendessa, sekä apurahoja Ruotsin ja Ranskan valtioilta. Näyttelyihin Olsson on osallistunut vuodesta 1949 lähtien.


Kuvanveistäjä EERO HIIRONEN (s.1938 Huittisissa) asuu ja työskentelee nykisin Ähtärissä. Hän aloitti taiteilijanuransa 1950-luvun lopulla maalaamalla luontoaiheita, mutta siirtyi pian abstraktiin ilmaisuun. Abstrakti muoto onkin leimannut koko hänen myöhempää tuotantoaan.

Eero Hiironen tunnetaan erityisesti hänen kineettisistä reliefimäisistä peilikollaaseistaan, jotka nekin pohjautuvat luonnosta saatuun elämykseen. Viime vuosina Hiironen on tehnyt useita suurikokoisia julkisia teoksia, joiden materiaalina on ollut hienosti viimeistelty haponkestävä teräs. Esillä olevassa näyttelyssä on viime vuosien pienikokoisia, ruostumattomasta teräksestä valmistettuja veistoksia ja seinäreliefejä.

Eero Hiironen on saanut useita kotimaisia palkintoja ja osallistunut valtakunnallisiin ja kansainvälisiin näyttelyihin 1950-luvulta lähtien. Hänen teoksiaan on hankittu merkittävimpiin kotimaisiin kokoelmiin. Eero Hiironen on toiminut Valtion kuvataidetoimikunnan jäsenenä vuodesta 1977 lähtien.


TANSKAN GRAFIIKAN NUORIA
25.07.1980 - 24.08.1980
PER BAAGØE, PIA SCHUTZMANN, HANNE SEJRBO NIELSEN, SYS HINDSBO, POUL SKOV SØRENSEN


Tiedote:
Per Baagøe, s. 1946
Pia Schutzmann, s.1940
Hanne Sejrbo Nielsen, s.1950
Sys Hindsbo, s.1944
Poul Skov Sørensen, s.1951

Modernissa tanskalaisessa grafiikassa on vahva osuus perinteisiin menetelmiin nojaavalla, ei-kaupallisella grafiikalla. Kööpenhaminan Taideakatemian Graafinen koulu on perustamisestaan eli 1920-luvulta lähtien toiminut kouluttajana suurimmalle osalle Tanskan parhaista graafikoista. Kolmikymmenluvulla koulusta lähti monilukuinen ja tärkeä sukupolvi, Hjorth Nielsen, Povl Christensen jne. Sodanjälkeisinä vuosina seurasi toinen nousukausi, jonka nimiä olivat mm. Palle Nielsen, Dan Sterup-Hansen, Svend Wiig Hansen, Jane Muus ja Rasmus Nellemann. Useat heistyä ovat sittemmin Taideakatemian Graafisen koulun opettajina toimiessaan antaneet merkittävän pedagogisen panoksen grafiikan kehitykselle. Tulokset näkyvät tänä päivänä.

Tämän näyttelyn viisi graafikkoa ovat opiskelleet Kööpenhaminan Taideakatemian Graafisessa koulussa ja edustavat siten tanskalaisen grafiikan parhaimmistoa. He kuuluvat uuteen graafikoiden sukupolveen, joka kuitenkin korostaa perinteistä aitoa graafista luonnetta ja laatua. He pysyttäytyvät pääasiallisesti grafiikan perustekijöissä, mustavalkoisuudessa. Väritehosteiden ja maalauksellisten tehokeinojen käyttö samoin kuin töiden suuri koko voi heidän mielestään olla vakava este grafiikan laadulliselle ja sisällölliselle kehitykselle.

Kaikki näyttelyssä mukana olevat graafikot käyttävät aihepiirinään näkyvää todellisuutta, ihmistä ja tämän ympäristöä. Mukana on yhteensä 42 työtä, etsauksia, kivipiirroksia, litografioita ja syövytyksiä.

Näyttelyn on koonnut Pohjoismainen Taidekeskus.


PUOLALAISIA KUVIA
06.09.1980 - 21.09.1980



Tiedote:
Puolalaisen nykytaiteen laaja katselmus on tuotettu maahamme opetusministeriön rahoittamana Suomen ja Puolan välisen kulttuurivaihtosopimuksen puitteissa. Näyttelyn kokoajana Puolassa on toiminut Varsovan Taidenäyttelykeskus. Suomessa järjestelyistä vastaa Suomen taiteilijaseura.

Näyttelyssä on mukana parisenkymmentä Puolan eturivin taiteilijaa. Omia erityispiirteittään arvostaen puolalainen taide pyrkii toisaalta säilyttämään oman paikkansa nopeasti kansainvälistyvässä maailmassa, toisaalta esimerkiksi näyttelyvaihdon kautta seuraamaan muualla tapahtuvaa kehitystä. Esiteltävä kokonaisuus osoittaakin sekä vahvoja kansallisia, traditioon pohjaavia että yleisiä, muualta omaksuttuja piirteitä puolalaisessa taiteessa.

Näyttelykokonaisuus noudattelee pääpiirteissään samoja linjoja äskettäin Kööpenhaminassa, Rabatissa ja Casablancassa nähdyn, suuren suosion saavuttaneen näyttelyn kanssa. Järjestäjät toivovat näyttelyn avaavan puolalaisen kuvataiteen ominaispiirteet myös suomalasiyleisölle. Vaikka Puolan ja Suomen kulttuuritraditiot ovat kehittyneet erilaisissa historiallisissa olosuhteissa, niihin sisältyy kuitenkin monia sellaisia luonnollisia, universaaleja yhtymäkohtia, jotka välittyvät kenties parhaiten taiteen kautta.


PORIN PÄIVIEN TAITEILIJA 1980
27.09.1980 - 15.10.1980
INTO LINTURI


Tiedote:
Esittelemällä erään näkökulman satakuntalaisen kuvataiteen mestarin, Into Linturin kuvamaailman, Porin taidemuseo aloittaa maakunnan yksittäisten taiteilijapersoonallisuuksien esittelysarjan. Tarkoituksena on vuosittain valita ” Porin Päivien taiteilija”, jonka tuotanto pyritään saattamaan esille joko laajempana takautuvana katsauksena tai johonkin erityisteemaan keskittyvänä otoksena.

Into Linturi vuoden 1980 Porin Päivän taiteilijana esitellään ennen kaikkea erinomaisena piirtäjänä. Vaikka taiteilija Linturi on itse aina korostanut piirustuksellista osaamista, tämä puoli on hänen tuotantoaan arvioitaessa jäänyt kenties liiankin vähäiselle huomiolle.

Into Linturi tunnetaan ennen kaikkea satakuntalaisen maiseman kuvaajana, mutta hänen tuotannossaan on myös suuri joukko ilmeikkäitä ja pelkistettyjä muoto- ja henkilökuvia. Näyttelyssä on mukana myös joukko hienoin väri- ja muotoyhdistelmin toteutettuja kirkkokuvia, joista heijastuu aito vanhojen kirkkojen tunnelma. Lukuisten ulkomaanmatkojen muistoina on valoisia maisemaluonnoksia ja niiden pohjalta maalattuja näkymiä Ranskasta ja Italiasta.

Esiteltävä pienimuotoinen näyttely on osa taidemuseon laajemmasta Linturin tuotantoa käsittävästä inventointityöstä. Viime kuukausien aikana taidemuseossa on valokuvattu ja kortistoitu lähes 300 Linturin teosta, maalauksia ja piirustuksia. Työn aikana on voitu dokumentoida huomattava määrä taiteilija Linturin henkilöön ja taiteeseen liittyvää tietoa. Tarkoituksena on myöhemmin, taiteilija Linturin täyttäessä 80 vuotta, koota mahdollisimman kattava, retrospektiivinen näyttely hänen tuotannostaan.

Into Linturi on syntynyt 21.10.1902 Köyliössä. Hän on opiskellut kuvaamataiteita Suomen Taideteollisuuskoulussa (1921-24), Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa (1924-26) ja Vapaassa taidekoulussa (1947). Hän on järjestänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin vuodesta 1928 lähtien. Valtion taiteilijaeläke hänelle myönnettiin 1972.


TAISTO AHTOLA RETROSPEKTIIVINEN NÄYTTELY
18.10.1980 - 16.11.1980
TAISTO AHTOLA


Tiedote:
Porissa 1917 syntynyt taidemaalari Taisto Ahtola esittelee laajan retrospektiivisen katsauksen tuotannostaan loka- marraskuun vaihteessa. Näyttely on koottu tavallaan juhlistamaan Taisto Ahtolan eläkkeelle siirtymistä Hämeenlinnan taidemuseon intendentin virasta. Samanaikaisesti on määrä valmistua myös Taisto Ahtolan elämää ja tuotantoa käsittelevä julkaisu.

Taisto Ahtola on koko tuotantonsa ajan edustanut puhtaan maalauksellista työskentelytapaa. Näyttely käsittää otoksia varhaisemman tummasävyisen kauden töistä 1960-luvun kokeilujen, abstraktien säkkitöiden kautta viime vuosikymmenten valoisiin maalauksiin. Eloisa näyttelykokonaisuus sisältää suurpiirteisiä kirkkokuvia, sirkusmaailman hahmoja klovneista jonglööreihin, tuoreita maisemia, räsynukkeja, omakuvia…

Taisto Ahtola on työskennellyt pitkään kansakoulunopettajana ja vuodesta 1953 lähtien Hämeenlinnan taidemuseon intendenttinä. Taide-elämässä hän on toiminut aktiivisesti mm. Suomen kuvataidejärjestöjen liiton puheenjohtajana.

Näyttelyihin Taisto Ahtola on osallistunut vuodesta 1948 lähtien opiskeltuaan sitä ennen Mikko Oinosen oppilaana. Hänelle on myönnetty useita palkintoja ja apurahoja ja hänen töitään on hankittu lukuisiin merkittäviin kokoelmiin kotimaassa.



PENTTI KASKIPURO JA HANS D. VOSS: GRAFIIKKAA
21.11.1980 - 14.12.1980
PENTTI KASKIPURO JA HANS D. VOSS


Tiedote:
Pentti Kaskipuron ja Hans D. Vossin yhteisnäyttely esittelee suomalaisen ja saksalaisen tunnetun graafikon tuotantoa rinnakkain. Tekijät ovat useassa mielessä sukulaissieluja: molempien tuotannon ulkonaisia piirteitä ovat sommittelun pelkistyneisyys ja rakenteellinen selkeys, ajattomuus ja tietynlainen surrealistisuus. Teosten musta-valkoisuus ja niiden luoma juhlava ilmapiiri tehostavat niinikään taiteilijapersoonallisuuksien yhteenkuuluvuutta.

Pentti Kaskipuron (s. 1930 Helsingissä) grafiikan aihepiiri käsittää arkipäivän vaatimattomia aiheita, sieniryhmiä, sipuleita, hapanlimppuja, maitotölkkejä jne. Esineet sinänsä eivät ole tärkeitä, vaan tärkeintä on töiden luoma tunnelma ja merkitys. Kaskipuron teokset ovat teksnisesti loppuun hiottuja. Ensisijaisesti hän on valojen ja varjojen taitajana keskittynyt akvatinta- ja kuivaneulatekniikkaan, mutta käyttää taitavasti hyväkseen myös etsauksen ja mezzotinton ilmaisumahdollisuuksia.

Pentti Kaskipuro on saanut palkintoja kansainvälisissä grafiikan näyttelyissä, mm. II palkinnon Norjan I grafiikkabiennaalissa 1972, kultamitalin Firenzen grafiikkabiennaalissa 1972, Palermon kaupungin palkinnon samassa biennaalissa 1974 sekä Prins Eugen –mitalin 1974. Hän on toiminut pitkään grafiikan opettajana Taideteollisessa Korkekoulussa ja osallistunut aktiivisesti maamme taide-elämään, mm. Suomen Taidegraafikkojen puheenjohtajana 1970-73. Taiteilijaprofessorin virkaan hänet nimitettiin 1974.

Bremeniläisen Hans D. Vossin (s. 1926) tuotannossa on kaksi piirrettä: teosten reliefirakenne ja tumma väri. Reliefirakenteen Voss omaksui informalistien kiinnostuksesta materiaaliin ja sen omiin ilmaisumahdollisuuksiin. Vapaan informalistisen vaiheen jälkeen hän siirtyi ankarampiin muotoratkaisuihin. Vapaan muotokielen tilalle tulivat geometriset muodot. Mustanpuhuvaan väriasteikkoon ja geometriseen rakenteeseen liittyivät 1960-luvun lopulla valokuvien ja muun kuvamateriaalin käyttö. Hän yhdistää serigrafioissaan esim. kuvakatkelmia tunnetuista taideteoksista.

Hans D. Voss on opiskellut Hadamarin lasiammattikoulussa ja Wiesbadenin taideteollisuuskoulussa 1949-53. Ensimmäiset serigrafiansa Voss teki 1950-luvun puolivälissä. Sitten 1970-1973 hän on toiminut silkkipainon opettajana Bremenin kasvatustieteellisessä korkeakoulussa ja 1973-74 opettajana Műnsterin ammattikorkeakoulussa sekä vuodesta 1973 lähtien silkkipainon käytännön ja tekniikan opettajaan Bremenin yliopistossa.

Hans D. Voss on järjestänyt vuodesta 1960 lähtien lukuisia näyttelyitä eri puolilla Saksan Liittotasavaltaa sekä Jugoslaviassa, Norjassa ja Suomessa. Taiteilijauransa aikana hän on osallistunut yli 300 ryhmänäyttelyyn koko maailmassa, erityisesti kaikkiin tärkeimpiin grafiikka-biennaaleihin. Hänen töitään on hankittu lukuisiin julkisiin kokokelmiin Saksan Liittotasavallassa, sekä Unkarissa, DDR:ssä, Norjassa, Puolassa, Jugoslaviassa, USA:ssa ja Suomessa.


ERKKI HIRVELÄ, INARI KROHN JA CARL WARGH: AKVARELLEJA
19.12.1980 - 18.01.1981
ERKKI HIRVELÄ, INARI KROHN JA CARL WARGH


Tiedote:
Kolme kotimaista akvarellistia, Erkki Hirvelä, Inari Krohn ja Carl Wargh esittelevät vuoden vaihteessa yhteiseen teemaan perustuvan näyttelykokonaisuuden. Lähtökohtana on ympäristö, osittain jopa samat kuvauskohteet, joita kukin tekijä on tulkinnut omalla tavallaan.

Erkki Hirvelä ( s.1937) asuu Jämsässä ja on yksi keskisuomalaisen kuvataiteen parhaimpia edustajia. Hän on opiskellut Suomen Taideakatemian koulussa 1959-61 ja osallistunut näyttelyihin vuodesta 1964 lähtien. Hän on ollut mukana myös kuvataidealan järjestötoiminnassa koko taiteilijauransa ajan.

Inari Krohn (s. 1945) intiimin lähiympäristön kuvaajana on ennen kaikkea lämmin sadunkertoja ja koloristi. Hän opiskellut Suomen Taideakatemian koulussa 1965-69 sekä Ranskassa. Hänen teoksiaan on ollut esillä vuodesta 1968 lähtien lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä.

Carl Wargh ( s.1938) tavoittaa luonnosmaisella, maalailevalla tekniikallaan kuvauskohteistaan kaikkein olennaisimman. Luonto, sen maisemat ja talonäkymät ovat aina olleet hänen tärkeimmät innoittajansa. Carl Wargh on opiskellut Suomen Taideakatemian koulussa, Taideteollisessa Oppilaitoksessa ja Itävallassa Oska Kokoschkan maalauskoulussa. Hän on toiminut taidekriitikkona mm. Kansan Uutisissa, Nya Pressenissä ja Huvudstadsbladetissa sekä kuvamaataidon opettajan varsinaisen maalarin työnsä ohella Kotimaisiin ja kansainvälisiin näyttelyihin hän on osallistunut vuodesta 1962 lähtien ja hänen töitään on hankittu lukuisiin kokoelmiin.


 

 

 

Kokoelmat & Arkisto

Kokoelmat

Vuosikertomukset

Näyttelyjulisteet

Museo- ja yleisötapahtumat

Näyttelyarkisto

Kausiohjelmat (Haitarit)

Luentosarjat

Mediajulkisuus

Kokoelmapoliittinen ohjelma

Tutkimus - Artikkelit

Performanssiarkisto D-ark

Videos

 

 

 

 
                 

 

 

 

 

 

Yhteystiedot


PORIN TAIDEMUSEO
Eteläranta, 28100 PORI, FINLAND
p. +358 44 701 1080
taidemuseo@pori.fi

 

 

©  Pori Art Museum | Porin taidemuseo