NÄYTTELYOHJELMA VUONNA 2003

05.02.2003 - 23.03.2003
EILA MINKKINEN
Eila Minkkisen (s.1945) kupariveistosinstallaatio koostuu muodoista, jotka on rakennettu kupariprofiileja yhteen liittämällä. Teokset ovat konstruktivisia, vaikka niiden lähtökohtana ovat olleet erilaiset luonnonmuodot mm. siemenet, kävyt ja kodat sekä mikroskooppikuvat eri eliölajeista.

AERNOUT MIK
05.02.2003 - 30.03.2003
Aernout Mik
Hollantilainen kuvanveistäjä ja videotaiteilija Aernout Mik (s.1962) jäsentää suurissa videoinstallaatioissaan tilaa uudelleen. Mikin teoksissa projisointirakenteet ja liikkuva kuva limittyvät yhdistäen katsojan fyysisen tilan teoksen fiktiivisen tilaan. Teoksissa toistuvia teemoja ovat sosiaalisten tilanteiden dynamiikka sekä todellisuuden kerroksellisuus. Näyttely esittelee Aernout Mikin uusimman teoksen ´Flock´ sekä hänen aikaisempaa tuotantoaan mm. laajan videoteoksen ´Reversal Room´. Mik on osallistunut lukuisiin näyttelyihin, mm. ICA, Lontoo (2000), Van Abbemuseum, Hollanti (2000), The Power Plant, Toronto (2001) sekä Venetsian Biennaleen 1997 Hollannin edustajana. Flockin ovat yhteistyössä tuottaneet Fondación Joan Miro, Barcelona; F.R.A.C., Reims; Porin taidemuseo, The Project, New York; ja Galerie Carlier/Gebauer, Berlin.

MAIRE GULLICHSENIN TAIDESÄÄTIÖN KOKOELMAT
30.03.2003 - 24.08.2003

"Taisi olla Okkonen, joka kirjoitti, että olemme hulluja. Hän luonnehti modernia taidetta bolshevikkitaiteeksi eikä voinut sitä hyväksyä." Näin totesi Maire Gullichsen, modernin taiteen ja kulttuurin merkittävin sanansaattajamme muistellessaan vuonna 1939 Helsingin taidehallissa järjestetyn ranskalaisen taiteen näyttelyn vastaanottoa. Porin taidemuseoon talletettu Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma rakentaa mielenkiintoisen kaaren maamme modernismin kehityksestä ja konkretistisen taiteen läpimurrosta. Kokoelman teoksissa heijastuu usko universaalin taiteen mahdollisuuteen ja älyn merkitykseen kokemuksen rinnalla. Näyttelyn työt tutkivat muodon ja rakenteen välisiä suhteita, pohtivat havainnon luonnetta ja väriteoreettisia kysymyksiä. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Maire Gullichsenin taidesäätiön ja Mairea-säätiön kanssa.

MONTAASIN FILOSOFIA, FILOSOFIAN MONTAASI
09.04.2003 - 25.05.2003
KIMMO SARJE
Montaasi on rinnastusten ja leikkausten taidetta. Se on metodi, joka sekä kyseenalaistaa että rakentaa merkityksiä. Jo parin vuosikymmenen ajan montaasi on ollut Kimmo Sarjen (s. 1951) käsitteellisen taiteen lähtökohta. Töissään hän on tarkastellut erityisesti modernismin ja totalitarismin kysymyksiä. Häntä ovat kiinnostaneet sekä leninismi ja venäläinen avantgardismi että Alvar Aallon orgaaninen muotoilu. Sarje on konstruoinut montaasisarjan myös varhaisen suomalaisen rationalistin Sigurd Frosteruksen estetiikasta. Valokuvissaan Sarje on kiinnittänyt huomiota kansallissosialistisen monumentaaliarkkitehtuurin ja maya-intiaanien temppelien hämmentäviin yhdenmukaisuuksiin. Kyselevä filosofinen näkökulma luo yhtenäisyyttä Sarjen taiteen ilmaisutapojen moninaisuuteen.

AQUARIO-TRILOGIA
12.05.2003 - 12.05.2003
Aapo Kustaa Korkeaoja

NO NAME
03.09.2003 - 23.11.2003
MARJA KANERVO
Marja Kanervo (s.1958) kuuluu suomalaisen tila- ja installaatiotaiteen uranuurtajiin. Hän on tuotannossaan syventynyt tilan aineellisuuden olemukseen esteettisen kokemuksen virikkeenä. Materiaaleja vähentämällä, poistamalla ja rikkomalla Marja Kanervo tuo sekä arkisen että esittämisen tilan esteettisen havainnon piiriin ja tätä kautta osaksi teostaan. Vuonna 2001 Marja Kanervolle myönnettiin kuvataiteen valtionpalkinto.

03.09.2003 - 23.11.2003
SAARA EKSTRÖM
Saara Ekström (s.1965) käsittelee useasti teoksissaan haavoittuvuuden ja särkymisen tematiikkaa. Hänen kiinnostuksensa inhimilliseen – koskien sitten fyysistä tai psyykkistä olemustamme – ja hänen kykynsä muuttaa yksityinen yleiseksi ilman että se menettää haurasta intimiteettiään on yksi Ekströmin taiteen tunnusomaisista piirteistä. Taiteilijan tilateokset koostuvat valokuvista, videoista ja piirustuksista. Teoksissaan hän käyttää orgaanisia materiaaleja kuten kukkia, hiuksia, kotiloita tai kuten edellisessä näyttelyssään: ostereita kuvatakseen elämälle ja kuolemalle altistumista, kärsimyksen ja kaipuun kohtaamista.
Ekström oli vuoden 2002 Ars Fennica palkinnon ehdokkaana. Porin taidemuseon siipeen hän toteuttaa uuden tilataideteoksen.

FLIP // TASKUKOKOISIA TARINOITA
03.09.2003 - 23.11.2003

Flip-book eli pläräyskirja on useimmille tuttu esielokuvallinen media. Kun päällekkäin niputettuja animaatiolehtiä plärätään, syntyy vaikutelma liikkuvasta kuvasta. Periaate on sama kuin elokuvassa ja perustuu silmän jälkikuvailmiöön. Porin taidemuseo on kutsunut kolme taiteilijaa – Johanna Antinkaapon, Adrianne Gallinarin ja Jenni Ropen – toteuttamaan omat pläräyskirjansa. Kirjat toimivat malleina työpajalle, jossa opiskellaan vastaavan animaation tekemistä. Myös taiteilijat osallistuvat työpajan toimintaan.

KOKOELMIA
22.11.2003 - 19.01.2003

KOOS BREUKEL
03.12.2003 - 15.02.2003

Hollantilainen valokuvaaja Koos Breukel (s. 1962) työstää laajaa mustavalkoisten valokuvamuotokuvien sarjaa oman sukupolvensa ihmisistä. Hän on myös muotokuvannut kahta läheistä ystäväänsä kymmenen viime vuoden aikana. Nämä kaksi projektia yhdistyvät näyttelyksi, jonka on tuottanut Nederlands fotomuseum Rotterdamista. Näyttely on osa viiden Visual Community Network –projektiin kuuluvan museon näyttelyvaihtoyhteistyötä, joka saa tukea EU:n Kulttuuri 2000 -ohjelmasta.
www.visualcommunitynetwork.com

FORTY-PART MOTET
05.12.2003 - 15.02.2004
JANET CARDIFF
Kanadalaisen Janet Cardiffin monumentaalinen teos ’Forty-Part Motet’ (2001) pohjautuu renessanssisäveltäjä Thomas Tallisin kuoroteokseen ’Spem in Alium’. Installaatiossa 40-osaisen kuoron jokainen ääni on nauhoitettu erillisenä raitana ja toistuu omasta kaiuttimestaan. Cardiffin teokset yhdistävät ääntä ja liikettä tilaan. Tilassa liikkuvalla katsojalla/kuuntelijalla on usein tärkeä rooli teosten aktivoimisessa. Forty-Part Motet –teos muodostaa ääniveistoksen, jonka yleisö voi kokea fyysisesti liikkumalla teoksen keskellä ja ympärillä.

MINÄ EN HALUA
05.12.2003 - 22.02.2003
ANITA CHRISTOFFERSSON
Anita Christofferson työskentelee löydettyjen materiaalien kanssa yhdistellen niitä sinällään tai käsitellen niitä uudelleen. Teoksissaan Christoffersson pyrkii keskittymään ihmisen haavoittuvuuteen ja identiteetin muotoutumiseen.