JÄLKIKAIKUJA

Moi taas! Mä ajattelin, että voitaisiin tehdä vielä tällainen lyhyt lopetus yhdessä. Voit pitää silmät kiinni tai auki, tai pysähtyä seisomaan, istua tai liikkua, mikä parhaiten sopii tilanteeseesi. Olostutaan hetkeksi vastaanottamaan ja kuulemaan aistimuksia, joita meissä ilmaantuu ja pohditaan, mitä näyttely herätti.

Suuntaa jälleen huomiosi sisäiseen kokemukseesi. Voit seurata miten juuri nyt hengität, millaisia aistimuksia se herättää? Mikä osa itsestäsi hienovaraisesti liikkuu, painavoituu tai kevenee sisään ja uloshengityksen myötä?

Mikä on tämän hetken vire, miten näyttelykierros vaikutti siihen? Miten nyt tarkastelet ja olet vuorovaikutuksessa ympäristösi kanssa, onko jokin olemisessasi muuttunut?

Makustele kierroksen jättämiä jälkitunnelmia. Jäikö jotain erityisesti mieleesi? Osaatko tuntea enemmän, uudemmin, tämän näyttelyn koettuasi? Saitko teoksista, niiden teemoista tai tämän kuunnelman ehdotuksista oivalluksia tai herättivätkö ne sellaisia havaintoja, jotka voisivat seurata mukana arkeesi? Voisiko tällaista aistimuksellista olemista ja suhtautumista ympäristöön, havainnoista syntyvää näkemisen, tunnon, hajun ja äänen runoutta, jatkaa osana jokapäiväistä elämää ja maailman asioiden ja ilmiöiden tarkastelua?

Mä jätän sut nyt fiilistelemään kokemaasi. Oli kiva kierros yhdessä, kiitos, että osallistuit ja tule toistekin.

Moikka!